Selvitys: Koirien lyttynaamat ja lyhyet kallot ovat eläinsuojelulain vastaisia – tiettyjä rotuja muutettava terveempään suuntaan

Eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttava koiranjalostus pitäisi tuoreen selvityksen mukaan lopettaa.

koira
Englanninbulldoggi kävelee
Koska englanninbulldoggi on lyhytkalloinen koira, esiintyy rodulla hengitysongelmia. Rodulla voi myös olla iho-ongelmia ja luomenkiertymiä.Geoff Smith / AOP

Erityisesti koirien liioiteltu lyhytkalloisuus eli brakykefalia altistaa eläimen usealle elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle. Näin todetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke), maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Ruokaviraston tekemässä selvityksessä.

– Nämä ääripiirteet altistavat vakaville hyvinvointihaitoille, ja niitä tulee välttää ja pyrkiä aktiivisesti eroon, sanoo selvityksen toinen kirjoittaja, Luken tutkija Riitta Kempe.

Kiireellisimmät ongelmat koirilla liittyvät muun muassa eläimen hengityskykyyn, hampaistoon, lisääntymiskykyyn sekä silmien, ihon ja ruuansulatuskanavan terveyteen.

Lyhytkalloisuus koskee erityisesti esimerkiksi englanninbulldoggia, ranskanbulldoggia, bostoninterrieriä ja mopsia. Rotujen sisällä terveysongelmissa on kuitenkin paljon vaihtelua: osalla on paljon ongelmia, mutta toisilla ei juuri lainkaan.

Mopsi makaa sohvalla.
Mopsi on yksi niistä roduista, joilla esiintyy ulkomuotopiirteitä, jotka liioiteltuina saattavat altistaa koiran terveysongelmille. Yleisimmät terveysongelmat liittyvät mopsin suhteellisen suuriin ja hieman ulkoneviin silmiin, jotka ovat alttiit tapaturmille, lialle ja pölylle.Riikka Kurki / Yle

Eläinsuojelulain vastaista

Selvityksessä todetaan, että liioitellun lyhyen kallon muodon jalostaminen on Suomen nykyisen eläinsuojelulain vastaista. Laissa on kielletty sellainen eläinjalostus, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.

– Viranomaisten on jossain vaiheessa puututtava siihen. Meillä ei ole oikein ollut sellaista oikeuskäytäntöä, että miten sitä tulkittaisiin ja missä tilanteissa sitä sovellettaisiin, Kempe sanoo.

Viranomaiset tarvitsevat siis selkeitä työkaluja, valvontakriteerejä ja raja-arvoja.

Hollannissa koirien terveyteen on puututtu jo lainsäädännön avulla (siirryt toiseen palveluun): kuonon pituuden pitää olla puolet kallon pituudesta, siirtymäaikana vaatimuksena on kolmannes. Ruotsissa on puolestaan meneillään kartoitus, jossa yritetään löytää mahdollisimman pitkäkuonoisia yksilöitä roduista.

– Kuonon pituus suhteessa kallon pituuteen on merkittävin tekijä, jolla hengitysongelmia voisi vähentää, Kempe sanoo.

Selvityksessä on Kempen mukaan haettu kielletyn ja sallitun rajoja. Että koirien jalostuksesta tulisi mahdollisimman terveitä yksilöitä. Jalostus tarkoittaa eläinkannan laadun parantamista valinnan keinoin.

Tietyt rodut umpikujassa

Osassa koirarotuja kriteerit rajaisivat suuren osan koiria pois jalostuksesta. Tietyt rodut voivat olla aika lailla umpikujassa, kun rodun kaikki edustajat ovat esimerkiksi liian lyhytkalloisia.

– Kun ei löydy enää geneettistä vaihtelua, niin siinä tilanteessa roturisteytykset ovat yksi vaihtoehto umpikujasta ulos.

Myös koira-alan asiantuntijajärjestö Kennelliitto pitää risteytyksiä hyvänä mahdollisuutena, mutta painottaa, että ei ole hyvä alkaa tekemään eläinkokeiden tyyppisiä kokeiluja.

– Se pitää tehdä hyvin harkiten. Kokeilujen tulokset eli pennut elävät seuraavat 10–15 vuotta, ja niille pitää löytää vastuulliset kodit. Risteytykset voivat olla hyviä, mutta niissä voi tulla ongelmiakin ja jotain odottamatonta, sanoo Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Esitettyjen valvontakriteerien mukaan jalostuskoiralla ei saa olla lyhytkalloiseen rakenteeseen liittyviä vakavia epämuodostumia, sairauksia tai oireita, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa koiran hyvinvoinnille. Koiraa, jolla on lievä vika tai sairaus, voitaisiin käyttää jalostukseen, jos yhdistelmän toisella osapuolella ei ole samaa vikaa tai sairautta.

Tuotantoeläimillä on paljon tiukemmat jalostuksen säännöt kuin lemmikkieläimillä.

– Lemmikkieläimillä on ollut paljon löysempää, Kempe sanoo.

Lyhytkuonoisen koiran sieraimet voivat olla ihan ummessa. Ylhäällä vasemmalla normaalit sieraimet, alhaalla oikealla ihan viivamaiset, joiden kautta hengittäminen on liki mahdotonta.
Vasemmalla ylhäällä koiran normaalit sieraimet, alarivissä hengitysvaikeuksista kärsivän koiran sieraimet.Sanna Savela / Yle

Keinot heti käyttöön

Kempen mukaan selvityksen tulokset olisi hyvä ottaa heti käyttöön.

– Koirien kasvattajat voivat heti alkaa tutkimaan raporttia ja ottaa kriteerejä käyttöön, Kempe sanoo.

Kennelliitonkin mielestä selvitys on hyvä ponnahduslauta, jonka avulla koirien terveyttä voi lähteä edistämään.

– Nyt voidaan lähteä miettimään ja keskustelemaan viranomaisten ja rotujen harrastajien, koirakasvattajien kanssa ongelmista ja miten asioita lähdetään viemään eteenpäin, Sainio sanoo.

Selvityksessä esitellään valvontakriteerejä, miten koirien lyhytkalloisuudesta johtuviin ongelmiin voitaisiin puuttua.

– Nyt ensi vuoden alusta ranskanbuldoggi liittyy terveysohjelmaan, jossa ovat mukana olleet aiemmin jo mopsit ja bostoninterrierit, Sainio sanoo.

Selvityksessä suositellaan myös jalostuksen eettisen neuvottelukunnan perustamista ja eläinlääkärin ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä esimerkiksi koirien synnytysvaikeuksista tai perinnöllisten vikojen korjausleikkauksista.

– Se on erityisen ilahduttavaa, että eläinlääkärit velvoitettaisiin raportoimaan operaatioista, Kennelliiton Sainio sanoo.

Jos esimerkiksi koiran hengitysteitä jatkossa operoidaan avoimemmiksi, yksittäisen koiran tiedot olisi mahdollista merkitä rekisteriin. Tällaisen koiran tai sukulinjan käyttöä olisi mahdollista välttää jalostuksessa.

bulldoggi
Lyhytkuonoisten koirien terveys on puhuttanut koirapiireissä jo vuosia, koska lyhyt kuono on jalostettu koirille vain ulkonäkösyistä, kun on haettu tiettyjä ääripiirteitä koiriin. Kuvan englanninbulldoggi valittiin maailman rumimmaksi koiraksi vuonna 2018.MONICA M. DAVEY / EPA

Kansainvälinen ongelma

Yksi suurimmista kynnyksistä tehtävässä on kansainvälinen: jokaisen rodun kotimaalta tarvitaan suostumus, jos rotua muutetaan. On myös sellaisia näkökantoja, joiden mukaan mitään ongelmaa ei edes ole.

– Monesti rotujen kattojärjestöt, jotka päättävät rotumääritelmistä, ovat ulkomailla. Niihin voi olla vaikea puuttua, Kempe sanoo.

Kennelliiton mukaan esimerkiksi yksittäiset risteytyskokeilut Suomessa eivät vie tilannetta merkittävästi parempaan suuntaan kansainvälisesti.

– Toki, jos me voidaan kokeilujen tuloksia esitellä maailmalle, ja sanoa, että ollaan päästy tällaisen parannukseen, se voisi olla ihan hyvä lähtökohta. Mutta kokeilut ovat aina niitä koiria, Sainio sanoo.

Lue myös:

Osassa lyhytkuonoisia rotuja ei ole enää yhtään perimältään tervettä koiraa – professori: "Roturisteytykset ainoa keino, jalostus ei enää auta"