1. yle.fi
  2. Uutiset

Koko elämä meni uusiksi vain viikoissa – nyt Veli Huovinen pitää vanhoja elämäntapojaan järjettöminä

Kuusi vuotta sitten Veli Huovisella todettiin sepelvaltimotauti, joka on Suomen yleisin kansantauti.

sepelvaltimotauti
Veli Huovinen näyttää leikkausarpea rinnassaan.
Vuonna 2014 tehdystä ohitusleikkauksesta Veli Huovisella on muistutuksena pitkä arpi keskellä rintakehää. Elisa Kinnunen / Yle

Herätys kuudelta ja kahvin voimalla töihin. Lounaaksi grillihampurilainen auton ratissa syötynä, jatkuva stressi ja kiire. Yömyöhällä pitsaa tai lihapiirakka. Liikuntaa harvoin, jos silloinkaan.

Tällaista oli kajaanilaisen Veli Huovisen tavallinen arki vuosien ajan, kunnes elämä pysähtyi kuin seinään.

Edes verenpainelääkitys ei ollut hidastanut kiireisen rakennusalan yrittäjän elämää. Elämäntapoihin tuli muutos vasta, kun terveyskeskuslääkäri lähetti Huovisen rasitustestiin.

– Ehdin polkea vain minuutin, kun lääkäri antoi minulle nitrosuihketta kielen alle ja kirjoitti pikalähetteen ohitusleikkaukseen.

Huovisella todettiin tuolloin, kuusi vuotta sitten, sepelvaltimotauti: Suomen yleisin kansantauti. Hän oli 53-vuotias.

Lääkäriin menoa Huovinen lykkäsi, vaikka sydänoireita oli ollut lähes vuoden. Kauppareissu tai työkalupakin kantaminen sai miehen puhaltelemaan.

– Ilma loppui ja tuntui siltä, että joku olisi seissyt rinnan päällä. Kipu säteili olkapäihin, ja minä ajattelin, että se oli raskaasta työstä johtuvaa lihaskipua.

Veli Huovinen koskettaa rintaansa leikkausarven kohdalta.
Ennen diagnoosiaan Veli Huovinen kärsi sydänoireista, jotka tuntuivat siltä, kuin joku olisi istunut rinnan päällä. Nyt rinnassa tuntuu enää nihkeä arpi. Elisa Kinnunen / Yle

Puolitoista viikkoa ensimmäisen lääkärikäynnin jälkeen Huoviselle oli tehty ohitusleikkaus, ja koko elämä oli laitettava uusiksi. Ensihoito ja leikkaus tapahtuivat niin nopeasti, ettei mies ehtinyt edes huolestua.

Huovinen lopetti yritystoiminnan pian leikkauksen jälkeen. Se otti koville, sillä elämä oli pyörinyt töiden ympärillä.

Jos Huovinen voisi mennä nyt 25 vuotta ajassa taaksepäin, tekisi hän kaiken toisin. Hän söisi terveellisemmin, nukkuisi enemmän ja hiljentäisi työtahtiaan.

– Myös laiskottelisin viisaasti, sillä sitä en ennen osannut yhtään. Siihen aikaan ei ollut kunnolla aikaa edes seurustella.

"Mietin, että söin terveellisesti, mutta paskat"

Miksi mies ei pysähtynyt, mennyt lääkäriin ja ottanut oireita tosissaan?

Siihen Huovinen ei osaa varmuudella vastata, mutta uskoo, ettei kaiken kiireen keskellä kerennyt eikä halunnut miettiä mitään sellaista.

– Mitä enemmän jaksoi juhlia ja tehdä töitä, sitä parempi se silloin oli. Kun mietin asiaa jälkeenpäin, ei siinä ollut mitään järkeä. Se oli tyhmää.

Huovisen molempien vanhempien kautta hänellä on sepelvaltimotautiin sukurasite, mutta sekin oli helppo mielessä ohittaa, kunhan töitä riitti.

– Kai sitä oli vähän sellainen asenne, että ei se minulle tule. Mietin, että söin terveellisesti, mutta paskat.

Veli Huovinen katsoo joen toisella puolella olevaa Vesi- ja liikuntakeskus Kaukavettä.
Huovisen vaihtoi työnteon urheilemiseen. Ei töistä paljon mitään tulisikaan, sillä joka päivä lounaan jälkeen väsymys iskee kuin leka. "Jos olisin työnantaja, en ottaisi tällaista työntekijää", Huovinen toteaa. Elisa Kinnunen / Yle

Mikäli Huovinen olisi elänyt terveellisemmin nuorempana, voisi elämä nyt olla aivan erilaista. Elämäntavat nimittäin vaikuttavat selvästi sepelvaltimotaudin etenemiseen, sillä sairaus kehittyy vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Vaikka henkilö joutuisi sydänleikkaukseen, on muun muassa liikunnalla ja stressin määrällä suuri merkitys vielä jälkeenpäinkin. Sepelvaltimotautikohtaus uusii aika nopeasti: jopa vuoden sisällä voi saada uuden infarktin.

– Hoidolla on valtava vaikutus ennusteeseen. Ja vaikka tautia ei voi parantaa, sitä voi hidastaa tai sen voi jopa pysäyttää, kertoo Sydänliiton suunnittelija Pirjo Suomalainen.

Suomi on maailman kärkimaita, mitä tulee sydän- ja verisuonitautien ensihoitoon ja leikkaushoitoon. Mutta jälkihoito on jäänyt vähemmälle huomiolle. Leikkauksen jälkeen tarvitaan oikeat lääkkeet, kuntoutusta ja elämäntapamuutos. Monessa tapauksessa kuntoutukseen meno jää ihmisen oman aktiivisuuden varaan. Tällä hetkellä vain noin viidennes sairastuneista käy kuntoutuksessa ja moni jättää jopa määrätyt lääkkeet syömättä.

– Suomessa vain joka viidelle tarjotaan sydänkuntoutusta. Olemme muita Euroopan maita jäljessä kuntoutuksen osalta, Suomalainen sanoo.

Tämän on huomannut myös Veli Huovinen. Parissa viikossa elämä meni uusiksi, ja kotiutuessaan mies ei tiennyt, mitä tehdä seuraavaksi.

– Se oli tyhjiö, jossa ei tiennyt, mistä hakea apua ja kuntoutusta. Puolisokin oli ihan pallo hukassa. Tuntui, että siinä tilanteessa jäi ihan yksin.

Nyt, kuusi vuotta leikkauksen jälkeen 59-vuotias Huovinen käy salilla, ui, nukkuu hyvin ja syö terveellisesti.

– Elämä on tosi säännöllistä, kuin lukujärjestyksen mukaan menisi. Olen syönyt Nalle-puuroa uskollisesti joka aamu jo viisi vuotta, mies naurahtaa.

Veli Huovinen istuu ulkona ja hymyilee.
Vaikka sepelvaltimotauti pisti Veli Huovisen elämän kokonaan uusiksi, hymy ei ole hyytynyt. Elisa Kinnunen / Yle

Miltä omat elämäntavat tuntuvat jutun lukemisen jälkeen? Aiheesta voi keskustella 3. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi