1. yle.fi
  2. Uutiset

Noin 20 kuntaa valmiita rahoittamaan jommankumman itäisen ratayhteyden suunnittelua – nyt odotetaan kutsua ministeriön neuvottelupöytään

Kuntien mielipiteet ratayhteydestä jakautuvat kahtia.

raiteet
VR-Tåg på spår.
Kunnat odottavat seuraavaksi liikenne- ja viestintäministeriön kutsua neuvottelupöytään.Henrietta Hassinen / Yle

Kaikki Itäradan kannalta merkittävät 11 radanvarsikaupunkia ovat kiinnostuneita rahoittamaan itäradan suunnittelua.

Itärata kulkisi Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja Kouvolaan. Se hyödyntäisi myös Karjalan ja Savon radan junaliikennettä.

–Jos savolaiset ja karjalaiset ovat ikinä jostain päässeet täyteen yksimielisyyteen, niin tämä on kyllä sellainen. Tämä on koko Suomen kannalta tärkeä elinvoimahanke, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä (kesk.) sanoo.

Neljä kuntaa puolestaan on ilmaissut halukkuutensa rahoittaa itäisen rantaradan suunnittelua. Rata kulkisi Helsingistä Porvooseen ja edelleen rantaa pitkin Kotkaan ja sieltä Lappeerannan kupeeseen Luumäelle.

– Tämä ratahanke tuo HaminaKotkan sataman ja seudun kehittymisen ja yrityselämän kannalta erittäin paljon hyötyjä sen lisäksi, että se on kansallisesti erittäin tärkeä yhteys, Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kunniltailmoitusta kiinnostuksesta osallistua hankeyhtiön perustamiseen ja itäisen ratayhteyden suunnittelun rahoitukseen. Kuntia pyydettiin antamaan vastaukset elokuun loppuun mennessä.

Puuttuvat summat etsitään kuntien pussista

Itäradan suunnittelukustannukset ovat arviolta noin 70 miljoonaa euroa. Siitä kuntien osuus on noin puolet. Alustavassa kustannuslaskelmassa ovat mukana 11 merkittävintä kaupunkia, jotka ovat Porvoo, Kouvola, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Varkaus, Kajaani ja Iisalmi.

– Porvoo uutena raideliikenteen paikkakuntana on merkittävin hyötyjä, joten heille laskettiin oma kustannusosuus. Muiden kaupunkien osuudet laskettiin väkilukuun ja saavutettavyyshyötyyn perustuen, Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva selittää.

Kaupungit poislukien Porvoo ovat asettaneet rahoittamisen reunaehdoksi, että itäisen Suomen uusia raidelinjauksia tulee olla vain yksi, Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.

Lisäksi valtion tulee kaupunkien mukaan ohjata viimeistään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta Uudenmaan maakuntakaavoitusta, mikäli Porvoon ja Kouvolan välinen kaavallinen valmius ei muuten etene.

– Mikäli nyt keskustelluista summista jotain jää uupumaan tai joku kaupunki irtautuu alustavasta päätöksestä, niin muut kaupungit ovat valmiita kattamaan puuttuvia osia kustannuksista, Portaankorva kertoo.

Myös neljä pienempää radanvarsikuntaa, Parikkala, Suonenjoki, Kitee ja Mäntyharju, on alustavasti ilmoittanut kiinnostuksestaan rahoittaa itäradan suunnittelua. Kuntien maksuosuuksia ei ole vielä laskettu mukaan rahoitussuunnitelmaan. Siilinjärvi ja Lapinlahti käsittelevät asiaa kokouksissaan ensi viikolla

"Muitakin kiinnostuneita rahoittajia"

Itäisen rantaradan suunnittelun rahoitukseen halukkuutensa ovat ilmoittaneet Kotka, Loviisa, Hamina ja Pyhtää. Kunnat edellyttävät, että uutta ratalinjausta suunnitellaan sekä elinkeinoelämää että henkilöliikennettä palvelevana sekaliikenneratana.

Rantaradan suunnittelun arvioitu kustannus on noin 110 miljoonaa euroa, josta kuntien ja muiden rahoittajien osuus on hieman alle puolet. Kuntien alustavat rahoitusosuudet perustuvat väkilukuun. Virolahden kunta päätti, ettei se ole halukas rahoittamaan rantaradan suunnittelua esitetyllä summalla.

– Olemme keskusteluissa saaneet viestiä, että jos itäinen rantarata etenee, niin silloin on myös muita kiinnostuneita rahoittajia, Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm sanoo.

Porvoon kaupunki on ilmoittanut ensisijaisesti olevansa halukas rahoittamaan Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja Kouvolaan kulkevaa itärataa.

– Tarkoituksenmukaisempi linjaus on Kouvolan kautta, monestakin eri syystä. Mutta jos valtiovalta katsoo, että rantarata on oikea vaihtoehto, niin totta kai siinä tapauksessa Porvoo on yhtenä radanvarsikaupunkina mukana, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo.

Suunnittelu kestää vuosia

Seuraavaksi kunnat odottavat liikenne- ja viestintäministeriön kutsua neuvottelupöytään hankeyhtiön perustamisesta. Hankeyhtiön tehtävänä on ratayhteyden suunnittelu ja rahoitus rakentamisvalmiuteen asti. Suunnittelun arvioidaan kestävän kuudesta kymmeneen vuotta riippumatta siitä, kumpaa yhteyttä lopulta lähdetään suunnittelemaan.

Itäisen suunnan hankeyhtiöneuvottelut käytäisiin samoilla ehdoilla kuin Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankeyhtiöiden neuvottelut.

Aiemmissa neuvotteluissa on ollut edellytyksenä, että hankeyhtiöön tulee omistajiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Valtion tulee omistaa hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

Toukokuussa valmistuneen Väyläviraston selvityksen mukaan kannattavin vaihtoehto olisi nykyisten ratojen kehittäminen. Uusista ratayhteyksistä paras vaihtoehto olisi ratayhteys, joka kulkisi Porvoosta Kouvolaan.

Uusi itäinen oikorata ei tällä hetkellä vaikuta kannattavalta, mutta tilanne voi selvityksen mukaan muuttua pitkällä aikavälillä. Nykyistä rataverkkoa pystytään kehittämään vaiheittain jo lähitulevaisuudessa.

Väylävirasto aloitti rataselvityksen liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta viime syksynä. Uuden selvityksen tarkoituksena oli vertailla, mitä kautta uusi ratayhteys kannattaisi rakentaa.

Lue seuraavaksi