Robert Sundman: Politiikan syksy vasta alkoi, mutta kovin vääntö on jo aivan nurkan takana

Keskustan ja SDP:n olisi nyt löydettävä yhteinen sävel, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman blogissaan.

politiikka
Robert Sundman, Yle, 25.11.2019
Antti Haanpää / Yle

Kun elokuun loppu lähestyy, erilaiset raadit saapuvat tv- ja radio-ohjelmiin arvioimaan politiikan syksyä.

Eduskunnan tällä viikolla alkaneessa istuntokaudessa riittääkin pohdittavaa. Puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) sanoi maanantaina STT:n haastattelussa, että eduskunnan syksystä arvioidaan kiireistä aina, mutta ”nyt sille on oikeasti katetta”.

Koronakriisin alle on hautautunut kasa hallituksen lainsäädäntöhankkeita, vaan koronasta ei ole vieläkään päästy. Perustuslakivaliokunnan puolestaan on määrä ottaa kantaa ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) koskeviin rikosepäilyihin.

Kiivasta keskustelua kuullaan varmasti myös EU:n kesäisessä huippukokouksessa sovitusta elvytysrahastosta.

Keskustalaiset ovat paaluttaneet taustakeskusteluissa pitkin vuotta, että juuri tämä riihi ratkaisee hallituksen uskottavuuden.

Syksyn kovimpia vääntöjä ei tarvitse odottaa kauaa – eikä edes etsiä eduskunnasta. Maan hallitus kokoontuu budjettiriiheensä syyskuun puolivälissä, reilun viikon kuluttua. Vaikka koronaa ei ole vielä taputeltu, tehdään budjettia jo normaalissa marssijärjestyksessä, kehyksiin nojaten.

Keskustalaiset ovat paaluttaneet taustakeskusteluissa pitkin vuotta, että juuri tämä riihi ratkaisee hallituksen uskottavuuden. Ukaasi viittaa työllisyystoimiin, joita puolue on halunnut hallituksessa edistää. Monet ehdotetut toimet taas ovat samalla myös leikkauksia sosiaaliturvaan. Ne herättävät vastustusta vasemmistoliitossa – eivätkä ole SDP:llekään lainkaan helppoja.

Vihreät taas ovat painottaneet ilmastotoimien merkitystä uskottavuutta arvioitaessa. Jos ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä ei synny enempää, mitta voi täyttyä.

Koronakriisin hoitaminen on pitänyt suurimmat hallituksen sisäiset ideologiset jännitteet piilossa.

Koronakriisin hoitaminen on pitänyt suurimmat hallituksen sisäiset ideologiset jännitteet piilossa. Toisinaan on nähty ministerin ärähtävän toisille, mutta pääosin on esiinnytty yksimielisinä ja maltillisina.

Oppositiossa ja osin mediassakin on hellitty arviota, jonka mukaan pandemianhoito on itse asiassa helpottanut hallituksen työtä. Lisätalousarvioiden ja pelastuspakettien laatiminen on näissä arvioissa helpompaa kuin esimerkiksi kovien työllisyystoimien toteuttaminen.

Enää hallitus tuskin pääsee ”helpolla”. Viimeaikaiset irtisanomisuutiset ja vientiteollisuuden yskiminen saattavat nimittäin olla vielä pahempia kiistanaiheita hallitukselle, kuin mitä pandemiavapaana syksynä olisi muuten kohdattu.

Huonojen uutisten myötä hallitukselta on vaadittu jopa tuplattua työllisyystavoitetta ja lisää paikallista sopimista.

Elinkeinoelämän järjestöillä on nyt kovat piipussa. Huonojen uutisten myötä hallitukselta on vaadittu jopa tuplattua työllisyystavoitetta (siirryt toiseen palveluun) ja lisää paikallista sopimista. Kokoomus on yhtynyt kuoroon ja uhkaa välikysymyksellä. Viestien suuntana on erityisesti keskusta, jota entinen hallituskumppani syyttää mielellään takinkäännöstä – ja josta löytyy enemmän ymmärrystä myös elinkeinoelämän ajatuksille.

Nojaa antavat Suomen Pankin ennusteet, joiden mukaan Suomen kilpailukyky on heikkenemässä. Uutta kikyä eli kilpailukykysopimustakin on jo vilautettu. Keskustan puheenjohtajaehdokas Petri Honkonenkin tarjosi sitä vaihtoehdoksi yleissitovuuden purkamiselle.

Kiista 60 000 päätösperäisestä työpaikasta riittää jo itsessään repimään keskustan ja SDP:n välejä, ja nämä lisävaatimukset uhkaavat vaikeuttaa yhteistyötä entisestään.

Löytyykö keskusjärjestöiltä yhteistä näkyä isommista toimenpiteistä? Jos ei, olisi keskustalta ja SDP:ltä todellakin löydyttävä – täysin riippumatta siitä, kuka keskustaa viikonlopun jälkeen johtaa.

Työnantajapuolella ei ole välttämättä halua avittaa demarijohtoista hallitusta. Palkansaajapuolella puhutaan tietenkin, ettei Etelärannassa haluta jättää nyt hyvää kriisiä käyttämättä. Samaan hengenvetoon muistutetaan, ettei kilpailukyvyn kehityksestä ole vielä todellista kokonaiskuvaa. Vielä ei ole aihetta paniikkiin.

Näkemykset ovat osin erilaiset, mutta kriisin keskellä on kuitenkin kyetty myös yhteistyöhön. Kun korona keväällä iski, työmarkkinaosapuolet sopivat mittavista toimista iskun tasaamiseksi. Niiden arvoa on arvioitu miljardeissa. Näin järjestöt helpottivat hallituksen työtä.

Työmarkkinajärjestöjen kanssa hallitus neuvottelee tälläkin kertaa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon osapuolet haluavat tulla toisiaan vastaan. Osassa työehtosopimuksissa on kriisilausekkeita, ja yksittäisillä aloilla voidaan päästä hyvin yhteisymmärrykseen. Vaan löytyykö keskusjärjestöiltä yhteistä näkyä isommista toimenpiteistä?

Jos ei, olisi keskustalta ja SDP:ltä todellakin löydyttävä – täysin riippumatta siitä, kuka keskustaa viikonlopun jälkeen johtaa. Muuten sapeleiden kalistelu uhkaa kiihtyä, eikä siitä tällaisen syksyn keskellä hyödy kukaan.

Robert Sundman

Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 5.9. klo 23 saakka.

Lue myös:

Analyysi: Hallitus väänsi Säätytalolla lähes huomiotta jääneestä kannanotosta

Analyysi: Koronavirus mullisti kerralla hallituksen pelikentän ja sotki keskeneräisen palkkakierroksen

Analyysi: Kulmunin arvioitiin vievän keskustaa vasemmalle, mutta hallituksen veropolitiikka todistaa toisin