Kymmenet poronhoitajat odottavat yhä viimevuotisia sijaisapukorvauksia – Saamelaiskäräjät vetoaa ministeriin, ministeriö pahoittelee

Saamelaiskäräjien toisen varapuheenjohtaja Leo Aikion mielestä valtion täytyisi pystyä selvittämään, miten korvaukset maksetaan. Kyse on 60 000 eurosta.

poronhoito
Leo Aikio
Saamelaiskäräjien toisen varapuheenjohtaja Leo Aikion mukaan tilanne on kohtuuton. Tuomas Hautaniemi / Yle

29 poronhoitajaa odottelee yhä viime vuoden sijaisapukorvauksia, sillä sijaisapuun varatut määrärahat loppuivat kesken. Budjetti ylittyi noin 60 000 eurolla, kertoo maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan asiamies Nina Maarit West.

– Tämä koskee monia ihmisiä, mutta valtion budjetissa se rahasumma ei ole niin iso. Toivoisin, että tähän saataisiin ratkaisu. On erittäin ikävää, jos korvauksia ei pystytä maksamaan, toteaa West.

Valtio korvaa maatalousyrittäjille ja poronhoitajille sijaisavun, jos yrittäjä sairastuu. Sijaisapujärjestelmästä huolehtii maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.

Saamelaiskäräjät vetoaa sosiaali- ja terveysministeriöön

Saamelaiskäräjät vetoaa sosiaali- ja terveysministeriöön sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun, jotta ministeriö varaisi vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan maksamattomille sijaisapukorvauksille.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio mukaan nykyinen tilanne on kohtuuton. Hän pelkää, että rahaa korvausten maksamiseksi ei löydy.

– Tulevaisuutta silmällä pitäen sijaisapulaisen saanti voi olla vaikeaa, jos palkat jää maksamatta. Valtio on kuitenkin takuumiehenä ollut.

Aikio uskoo, että tieto ja kokemukset sijaisavusta ovat lisääntyneet poronhoitajien keskuudessa, ja siksi sitä on käytetty enemmän kuin ennen.

Sen lisäksi myös vuodenajalla on merkitystä, sillä lisärahoitusta sijaisavulle tulisi hakea ennen vuoden loppua, jos määrärahat eivät riitä, kertoo asiamies Nina Maarit West.

– Loppuvuodesta tulee eniten sijaisapuhakemuksia suhteessa muihin vuodenaikoihin, kun erotuskausi alkaa. Silloin sattuu enemmän tapaturmia, joten silloin tarvitaan myös sijaisapua.

Aikio: "Poronhoitajat eivät ole yhdenvertaisia verrattuna maatalousyrittäjiin"

Leo Aikion mukaan poronhoitajien sijaisapu on synnyttänyt keskustelua myös siksi, että poronhoitajat kokevat olevansa epätasa-arvossa muihin maatalousyrittäjiin nähden.

Aikio nostaa esimerkiksi oikeudet vanhempainvapaisiin. Poronhoitajat eivät voi saada sijaisapua vanhempainvapaan tai lapsen sairastumisen vuoksi.

– Sen lisäksi poronhoitajilla on paljon vähemmän sijaisaputunteja kuin muilla, ja nyt tuntimäärää on leikattu entistään. Sitä onkin ihmetelty, että miten se voi olla niin epätasa-arvoinen. Tähän täytyy yrittää löytää järkevä ratkaisu, sanoo Aikio.

Vuonna 2019 poronhoitaja sai sijaisapua enintään 200 tunnin edestä, mutta tänä vuonna enimmäistuntimäärä on vain 120 tuntia. Edellisvuosina sijaisapua on voinut saada 300 tunnin verran.

Poronhoitajien sijaisavusta määrää laki. Saamelaiskäräjä ehdottaa, että lakia pitäisi uudistaa niin, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaiset oikeudet verrattuna muihin maatalousyrittäjiin.

– Lakia on vaikea lähteä muuttamaan, mutta sijaisapu pitää korvata, kerran niin on luvattu. Laki pitää päivittää ajan tasalle, kuten muitakin lakeja päivitetään vastaamaan tarvetta, sanoo Leo Aikio.

Melan asiamies Nina Maarit West on samaa mieltä siitä, että poronhoitajien sijaisapu ei ole samalla tasolla muiden maatalousyrittäjien kanssa. Hän kuitenkin myös huomauttaa, että poronhoitajien ja maatalousyrittäjien sijaisapujärjestelmät perustuvat eri asioille.

Asia on ministeriöllä työn alla – tulevaisuus näyttänee valoisammalta

Sosiaali- ja terveysministeriö työskentelee parhaillaan asian parissa, kertoo ministeriön erityisasiantuntija Mikko Rissanen. Ministeriö yrittää saada rahoitusta syksyn lisätalousarviosta.

Rissanen ei voi vielä kuitenkaan luvata, että poronhoitajat saisivat korvauksen.

– Ikävä kyllä viimeiset selvitykset ovat kesken. Tämä on hyvin kiusallinen tilanne. Pyydän omalta osaltani anteeksi, että tällainen tilanne on päässyt syntymään, pahoittelee Rissanen.

Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää kuitenkin jo paremmalta, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on saanut 100 000 euroa lisärahoitusta tulevaisuutta varten. Tavoitteena olisi pystyä lisäämään tuntimäärää, ja on mahdollista, että tuntimäärä voi nousta jälleen 200 tuntiin.

– Budjetti on nyt 350 000 euroa. Mela tekee laskelmat siitä, paljonko tarvitaan rahaa siihen, että pystyttäisiin korvaamaan 200 sijaisaputuntia.