1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valaistus

Lisäturvaa kevyelle liikenteelle: Kokkola kokeilee katuvalaisimia, joiden valokeilat osuvat aiempaa enemmän jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin

Ledeihin siirtyminen on tuonut Kokkolalle jo puolen miljoonan euron säästön energiankulutuksessa. Lisäksi niiden käyttömahdollisuudet ovat laajemmat kuin vanhojen lamppujen.

Ledien hinnat ovat tulleet alas kovaa vauhtia: 35-wattinen maksoi vielä kuusi vuotta sitten 640 euroa, nyt enää 150 euroa. Kuva: Sari Vähäsarja / Yle

Kokkolassa kokeillaan parin koulun kohdalla katuvaloja, jotka valaisevat tavallista leveämmin kevyen liikenteen väylää. Muutos tehtiin samalla, kun valaisimet vaihdettiin ledeihin.

Tarkoituksena on lisätä uudenlaisia valaisimia, jos kokemukset ovat hyviä. Nykyinen valaisintoimittaja voi toimittaa erilaista optiikkaa tarpeen mukaan. Se ei aiheuta lisäkustannuksia.

– Valokeilat ovat leveämpiä ja antavat enemmän valoa esimerkiksi suojateillä, joiden valaisuun on periaatteessa rajattomat mahdollisuudet, sanoo verkostosuunnittelija Pauli Tervamäki Kokkolan Energiasta.

Näitä valoja on puolen tusinaa sekä Chydeniuksen että Mäntykankaan koulujen kohdalla ja lisäksi muutamissa risteyksissä Antti Chydeniuksen kadun varrella.

– Vesisadehan on äärimmäisin olosuhde pimeälle jalankulkijalle. Jos hän silloin näkyy paremmin, niin tätä kannattaa jatkaa, sanoo Tervamäki.

Ledien hinnat ovat tulleet alas kovaa vauhtia: 35-wattinen maksoi vielä kuusi vuotta sitten 640 euroa, nyt enää 150 euroa, kertoo Pauli Tervamäki. Kuva: Sari Vähäsarja / Yle

Sähkölasku pienentynyt jo puolen miljoonan verran

Siirtyminen ledeihin aloitettiin Kokkolassa vuonna 2014. Elohopealamppuja oli tuossa vaiheessa 6 500, nyt niistä on vaihdettu noin puolet. Kokkola on kuntien joukossa asiassa etujoukoissa.

Kokkolan Energia on saanut valmiiksi laskelmat lediin siirtymisen tuomista säästöistä. Vuosina 2014–2019 Kokkolan kaupungille on kertynyt energiankulutuksessa yhteensä 500 000 euron säästö.

Lisäksi säästöä tulee huoltokustannuksista, jotka pienenevät noin 30 prosenttia.

Vaihtoon on käytetty vuosittain 200 000 – 250 000 euroa. Samalla rahalla saa vuosi vuodelta enemmän, sillä lamppujen hinnat ovat laskeneet rajusti: aloitusvuonna 2014 yksi 35-wattinen led-lamppu maksoi 640 euroa, tänä vuonna enää 150 euroa.

Työtä riittää silti vielä 4–5 vuodeksi, jos satsaustahti pysyy samana.

Ledeihin siirtymisen investointi maksaa itsensä takaisin Energian laskelmien mukaan noin viidessä vuodessa.

Elohopeahöyrylamppujen (valaisin etualalla oikealla) myynti kiellettiin vuonna 2015. Myös Kokkolan Energia osti tuolloin varastoon enemmän lamppuja kuin tulee tarvitsemaan siirtymäaikanakaan. Ne suunnitellaan kaupattavan muihin kuntiin, missä led-siirtymä on pidemmissä kantimissa. Kuva: Sari Vähäsarja / Yle

Säästö onkin suurin syy ledeihin siirtymiseen, mutta muitakin hyötyjä on. Vaikka energiankulutus laskee asuinalueilla jopa yli 50 prosenttia, asukkaan kokema valoteho kasvaa. Varsinkin vesisateella eron huomaa: ledin valo tulee maahan asti.

– Valotehoa saadaan huomattavasti enemmän ja haittavalon määrä puolittuu ledin avulla. Elohopeahöyry loistaa valon heijastimeen ja sieltä joka paikkaan, kun taas ledillä pystytään rajaamaan valokeila, jolloin hajavaloa tulee mahdollisimman vähän tonteille ja mahdollisimman paljon tielle, kuvailee verkostosuunnittelija Pauli Tervamäki Kokkolan Energiasta.

Nykyinen led-lamppu näyttää enemmänkin tietokoneyksiköltä kuin lampulta. Siinä on vaihteleva määrä niin sanottuja ledizippejä ja ohjelmoitava liitäntälaite.

Elohopealamppuaikana säästöä haettiin sammuttamalla yöksi joka toinen katuvalaisin. Ledeihin taas ohjelmoidaan paloaika niin, että lamput laskevat tehoa siihen aikaan, kun oletetaan, että kulkijoita ei juuri ole.

LED katuvalo tuo satojen tuhansien eurojen säästön vuodessa – vanhoja valaisimia vaihdetaan ledeiksi tasaiseen tahtiin

Seuraavana vaihtojonossa kellertävät natriumvalaisimet

Kun elohopealampuista on päästy, siirrytään suurpainenatriumvalaisimien kimppuun. Ne valaisevat vielä esimerkiksi pääosaa Kokkolan keskustasta ja vanhastakaupungista. Ne eivät ole yhtä energiasyöppöjä kuin elohopealamput.

Natriumin huonoin puoli on Pauli Tervamäen mukaan valosaaste. Suurpainenatrium tuottaa paljon ja hallitsemattomasti valoa. Lisäksi värin toistettavuus on huono: sen alla näkyy vain mustaa ja oranssia, kun taas kirkkaassa led-valossa toistuvat kaikki värit.

– Kyllähän suurpainenatriumvalaisin lämpimän tunteen antaa, mutta ongelma on, että se valaisee paljon muutakin kuin pitäisi, sanoo Tervamäki.

Natriumvalaisimen valo on siis sävyltään kellertävämpi kuin ledin, ja kaupunki onkin saanut palautetta sekavista sävyistä, kun remontoitu osuus Tehtaankadusta sai varrelleen kirkkaammat ledit, sanoo infrapäällikkö Visa Wennström Kokkolan kaupungilta.

Loppuvuoden suurin ledeihin vaihdon kohde on Kälviän Peltokorventie, jonka 140 valaisinta siirtyvät led-aikaan syksyllä.

Oranssin valon valta väistyy taajamista – kaupunkien kadut muuttuvat kirkkaammiksi ledi kerrallaan