Syntyykö hyötykäyttöalue vai kaatopaikka? Kemira ja Vaasan kaupunki eri linjoilla Suomen ehkä saastuneimman järven kunnostamisesta

Pukinjärven kunnostamista on Vaasassa odotettu jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Kemiralle hanke on poikkeuksellisen haastava.

Maaperän ja vesistöjen kunnostus
Ilmakuvaa Pukinjärvestä. Oikealla Kemiran tehdasaluetta.
Pukinjärven kunnostaminen on nytkähtänyt eteenpäin, mutta Kemiralla ja vesialueen omistajalla Vaasan kaupungilla on eri näkemys siitä, mitä järven pohjassa makaaville myrkyille pitäisi tehdä.

Jo neljännesvuosisadan ajan jatkunut vääntö Vaasassa sijaitsevan Pukinjärven kunnostamisesta ei näytä loppuvan.

Kaupungin keskustan kupeessa sijaitsevan järven on arvioitu olevan yksi Suomen saastuneimmista järvistä. Suurin osa järven haitta-aineista on peräisin Kemiran kemikaalitehtaan toiminnasta. Länsi-Suomen vesioikeus määräsikin jo vuonna 1995 Kemiran laatimaan järven kunnostamissuunnitelman.

Nyt kunnostaminen on nytkähtänyt eteenpäin, mutta Kemiralla ja vesialueen omistajalla Vaasan kaupungilla on eri näkemys siitä, mitä järven pohjassa makaaville myrkyille pitäisi tehdä.

Lue seuraavaksi: Kemira hakee lupaa Suomen ehkä pilaantuneimman järven kunnostamiselle Vaasassa

Uusien suunnitelmien mukaan vain osa järvestä ruopattaisiin. Hieman alle puolet järvestä jätettäisiin käsittelemättä kokonaan ja haitta-aineiden annettaisiin peittyä hiljalleen luontaisten sedimenttikerrosten alle.

Kemiran viestintäjohtaja Tero Huovinen seisoo työmaakypärä päässä Vaasan entisellä tehdasalueella. Lähikuva
Tero Huovinen toivoo, että Kemira pääsisi toteuttamaan Pukinjärven ja tehdasalueen kunnostamissuunnitelman.Jarkko Heikkinen/Yle

Haitta-aineet jäävät pohjaan

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jättämässään lupahakemuksessa Kemira käyttää menetelmästä termiä "monitoroitu luontainen puhdistaminen".

Kemiran viestintäjohtajan Tero Huovisen mukaan suunnitelmassa on haettu turvallisuuden ja ympäristön kannalta parasta mahdollista ratkaisua.

– Meille tärkeintä on saada tämä hanke maaliin.

Vaasan kaupunki ei hyväksy ratkaisua, jossa vain osa järvestä ruopataan.

– Ruoppaaminen on oikea menetelmä, mutta kunnostaminen on jäämässä puolitiehen, toteaa Vaasan kaupungin ympäristötoimen johtajaChrister Hangelin.

Hangelin huomauttaa, että järven pohjaan ollaan jättämässä haitta-aineita, jotka ovat luonteeltaan erittäin pysyviä. Niiden aiheuttama riski ei poistu.

– Ne [haitta-aineet] eivät hajoa tai häviä sieltä minnekään.

Tutkimuksissa järvestä on löydetty muun muassa 60 000 – 70 000 kiloa arseenia, 10 000 – 20 000 kiloa kromia, 1 000 – 3 000 kiloa kuparia ja 400 – 800 kiloa elohopeaa.

Järveen 820 metrin paaluseinämä

Kemiran suunnitelma lähtee siitä, että järven poikki rakennettaisiin pitkittäissuunnassa 820 metrin mittainen paaluseinämä, joka erottelisi ruopatun osan ja ruoppaamattoman osan järveä ja estäisi pohjasedimentin kulkeutumisen puhdistetulle alueelle.

Kemiran projektipäällikkö Teemu Mattila seisoo Vaasan tehdasalueella, lähikuva.
Teemu Mattilan mukaan järven läntisessä osassa saa jatkua luontainen kehitys. Jarkko Heikkinen/Yle

Monitoroitu luontainen puhdistaminen tarkoittaa Kemiran ympäristöpäällikön Teemu Mattilan mukaan käytännössä ruovikoitumista. Se on Mattilan mukaan Pukinjärven tapauksessa varmin keino estää, että haitta-aineet järven pohjasta eivät lähde liikkeelle muualle järveen ja edelleen Onkilahteen.

– Järven luontainen kehitys jatkuu järven läntisessä osassa. Sinne kertyy puhdasta sedimenttiä ja alue ruovikoituu vähitellen. Haitta-aineet eivät poistu siltä alueelta, mutta kun ne hautautuvat puhtaan sedimentin alle, ne pikkuhiljaa poistuvat järven geokemiallisesta kierrosta, selvittää Mattila.

Christer Hangelinin näkee alueen umpeen kasvamisen ongelmana, koska pohjassa olevien myrkkyjen takia kaupunki ei tulevaisuudessa voisi tehdä esimerkiksi mitään kunnostusruoppauksia alueella.

– Kun kaikki virtaama menee ruopattua puolta pitkin, se toinen puoli kasvaa umpeen muutamassa vuodessa.

Saunalahti täytetään

Vaasan kaupunkia närästää Kemiran lupahakemuksessa myös se, että ruoppausmassoja haluttaisiin läjittää järveen Kemiran tehdasalueen edustalle. Ruoppausmassan sijoitusaluetta kutsutaan lupahakemuksessa hyötykäyttöalueeksi.

– Oikeammin kyse on pilaantuneen pohjasedimentin loppusijoitusalueesta eli kaatopaikasta, toteaa kaupunki lupahakemuksesta antamassaan lausunnossa aluehallintovirastolle.

Viestintäjohtaja Huovisen mukaan vaihtoehto Saunalahden alueen täyttämiselle olisi ruoppaaminen. Ruopata aluetta ei kuitenkaan haluta turvallisuussyistä.

– Siihen sisältyisi suuri riski, koska Saunalahden alueella on paljon militäärimateriaalia. Täyttämällä tämä alue saadaan siitä turvallinen, toteaa Huovinen.

Loppua ei vielä näy

Sekä Vaasan kaupungin ympäristötoimen johtaja Christer Hangelin että Kemiran viestintäjohtaja Tero Huovinen ovat yhtä mieltä siitä, että Pukinjärven kunnostaminen on poikkeuksellisen vaativa hanke.

Se on myös pääsyy siihen, että hanke on venynyt nyt jo vuosikymmenien mittaiseksi.

Lue myös: Teollisuuden myrkyttämä järvi on odottanut kunnostamista 20 vuotta – Ranta-asukas : "Viimeiset 10 vuotta tämä on näyttänyt vastuunpakoilulta"

– Tämä on poikkeuksellisen mittava kokonaisuus ja kunnostuksen osalta Suomen mittakaavassa varmasti yksi suurimmista, huomauttaa Huovinen.

Kemira luopui Vaasan tehtaasta vuonna 2013. Nyt sillä on urakkana järven kunnostamisen lisäksi tehdasalueen kunnostaminen ja muun muassa 40 rakennuksen purkaminen.

– Tämä on vaatinut hirveän paljon suunnittelutyötä ja myös luvitusprosessityötä.

Kemiran hakema vesitalous- ja ympäristölupahakemus on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Hakemus koskee olemassa olevan luvan määräajan pidentämistä ja luvan muuttamista laajennetun kunnostussuunnitelman mukaiseksi.

Vaasan kaupungin ympäristötoimen johtaja Christer Hangelin lähikuvassa Kemiran portin edustalla Vaasassa.
Christer Hangelin sanoo, että yhteistyö Kemiran kanssa oli sujuvampaa, kun Kemiralla oli vielä Vaasassa toimiva tehdas.Jarkko Heikkinen/Yle

Vaasassa toivotaan, että kunnostamisessa päästäisiin vihdoin eteenpäin, mutta ympäristötoimen johtaja Christer Hangelin ei ole kovin toiveikas.

– Kyllä nyt olisi korkea aika lähteä puhdistamaan järveä, mutta lähtökohtatilanne on se, että aika suuri näkemysero on kaupungilla ja Kemiralla hakemuksen toteuttamiskelpoisuudesta.

Hangelin huomauttaa, että merkityksensä on myös sillä, miten asia etenee aluehallintovirastossa ja aikanaan mahdollisissa muutoksenhakuoikeusistuimissa.