Kansanmusiikkipitäjässä tiedetään, miten lapset saadaan soittamaan läpi elämän – 40 vuotta sitten kehitetty näppäripedagogiikka on kovassa nosteessa

Kaustislainen näppäripedagogiikka on saanut Suomen Kulttuurirahaston apurahan, jonka avulla toimintaa voidaan laajentaa.

Musiikkikoulutus
Vasemmalla opettaja ja oikealla näppäripelimanni soittamassa viulua.
Iisakki Hakamäki opiskelee viulunsoittoa Näppärityyliin Elina Havian johdolla. Katso videolta, miten ensimmäinen soittotunti kesäloman jälkeen sujui.

Neljäsluokkalainen Iisakki Hakamäki on kiivennyt Kaustisen Kansantaiteenkeskukseen kolmannen kerroksen luokkahuoneeseen. Vastassa on tuttu opettaja Elina Havia.

Iisakki Hakamäki kertoo harjoitelleensa kesällä hiukan, mutta silti jousikäden parhaita asentoja joudutaan palauttamaan mieliin pitkän kesätauon jälkeen.

Elina Havian kanssa tunnilla käydään läpi tekniikkaa ja kerrataan harjoiteltavan kappaleen vaikeita kohtia.

Upouuden Näppärikoulun opetus vaikuttaa siis miltä tahansa soittotunnilta ainakin tässä vaiheessa. Silti se toteutetaan kaustislaisittain näppärityyliin. Tyyliin, jossa täytyy piillä jotain erityistä!

Näppärikoulun opettajana toimiva Elina Havia on itse opetellut soittamaan näppäriopetuksen avulla. Hänelle "se jokin erityinen" oli yhteisöllisyys.

– Olen lapsena soittanut Näppäreissä ja pysynyt soiton parissa, koska ryhmässä soittaminen on niin isossa roolissa tässä. Pelkkien yksityistuntien lisäksi pääsi soittamaan kavereiden kanssa. Se on varmaan pelastanut minut pysymään tällä viulunsoiton tiellä, miettii Elina Havia.

Opettaja ja näppäripelimanni harjoittelemassa jousikäden asentoa.
Se jousikäden peukalo! Pitkän kesäloman jälkeen Elina Havia ja Iisakki Hakamäki kertaavat perusteita.Kalle Niskala / Yle

Lue seuraavaksi: Mauno Järvelä: "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

Yhä enemmän näppäreitä

Kansanmusiikin kehdossa Kaustisella on opetettu lapsia soittamaan näppärityyliin jo nelisenkymmentä vuotta.

Muusikon ja pelimannimusiikin opettajan Mauno Järvelän lanseeraama opetustyyli on levinnyt muuallekin, mutta erityisen suosittu se on kotiseudullaan Perhonjokilaaksossa.

Viime vuosina lasten soitonopetusta on kysytty alueella paljon enemmän kuin sitä on ollut tarjolla.

Nyt tähän pulmaan on saatu ainakin väliaikainen ratkaisu: Kulttuurirahaston yli 200 000 euron tuella on Kaustiselle tänä syksynä perustettu Näppärikoulu. Se toimii Kansanmusiikki-instituutin alaisena ja tarjoaa musiikissa taiteen perusopetuksen yleistä oppimäärää.

– Opetusta saadaan alueella noin sadalle lapselle ja nuorelle eli useammalle kuin tähän mennessä. Kouluun tulevat saavat opetusta enemmän kuin kansalaisopistossa, koska tunnit ovat pitempiä ja opetuskertoja on lukuvuodessa enemmän, summaa Kaustisen Näppärit ry:n puheenjohtaja Lauri Oino.

Lisäksi soitonopetusta tarjoavat Perhonjokilaaksossa edelleen kansalaisopisto sekä Näppärit ry. Näiden kolmen tahon yhteisponnistuksella opetuspaikkoja syntyy satakunta. Lisäksi tulevat kaikkien kolmen opetusta antavan instanssin järjestämät keskiviikkojen näppärityyliset yhteissoitot.

Lauri Oino iloitsee, että nyt alueella on tarjolla kaikentyyppisille oppilaille jotakin. Osalle riittää pienempi opetusmäärä kansalaisopistossa, osa taas käy Näppärikoulua ja opiskelee tuntimääräisesti enemmän.

Lisäksi alueelta opiskellaan myös Keski-Pohjanmaan konservatoriossa, jossa opetus on edellisiä tavoitteellisempaa.

Kaustiselta maailmalle

Kulttuurirahaston apurahalla voidaan myös lisätä muualla Suomessa järjestettäviä näppärityylisiä viikonloppukursseja, joita järjestetään musiikkiopistoissa.

Nämä opetushetket tavoittavat tuhansia musiikinopiskelijoita.

Kesäisin kaustislaiset ja muun Suomen näppärioppilaat kokoontuvat Kaustiselle suurleirille. Paikalla on yleensä satoja soittajia.

Olen iloinen, että lapset haluavat soittaa. Silti olen iloisempi entisistä lapsista, jotka soittavat.

Lauri Oino

Lauri Oino painottaa, että perinteistä kumpuavassa näppärityylissä on sanoma kaikille muusikoille ja musiikinopiskelijoille:

– Kaikkialla kannattaa tarttua omiin perinteisiin, kuten Kaustisella on tehty. Sen lisäksi näppäripedagogiikassa neuvotaan ohjaamaan soittajat yhteismusisoinnin pariin sekä liittämään musisointi osaksi jokaista arkipäivää.

Elina Havia soittaa viulua.
Viulunsoiton opettaja Elina Havia on lapsena aloittanut soittamisen Näppäreissä. Hän ei koskaan heittänyt viulua nurkkaan, sillä näppäripedagogiikalle ominaiset yhteissoitot ja kaveripiiri pitivät yllä innostusta murrosiän kuohuissakin. Kalle Niskala / Yle

Perinteiden siirtämistä kiireisessä ajassa

Vanha pelimanniperinne kumpuaa Kaustisella satojen vuosien takaa. Ennen oppi siirrettiin kisällityyliin nuorille pelimanneille arkisissa kohtaamisissa. Kiireiseen nykyaikaan se ei sovi.

Näppärimallista on keksitty uudenlainen tapa perinteensiirtoon.

– Olen iloinen, että lapset haluavat soittaa. Silti olen iloisempi entisistä lapsista, jotka soittavat. Useinhan soittohomma katkeaa aikuiseksi tultaessa, mutta täällä pelimannipiireissä on ruuhkavuosia eläviä keski-ikäisiä. Heille on siis syntynyt elinikäinen ja aktiivinen musiikkisuhde. Viulu ei ole jäänyt nurkkaan, Lauri Oino kiittelee.

Lauri Oino.
Kaustisen Näppärit ry:n puheenjohtajalla Lauri Oinolla on syytä tyytyväisyyteen, sillä soitonopetus on kovassa kurssissa omalla alueella.Kalle Niskala / Yle

Kaustisen Näppärit ry:n puheenjohtaja toivoo, että Kulttuurirahaston rahoittaman projektin päätteeksi vuonna 2022 Perhonjokilaaksossa ja ympäri Suomen on apurahan avittamana saatu innostettua paljon uusia soittajia.

Kaustisella toivotaan myös, että näppäritoiminta turvattaisiin pitkällä tähtäimellä eli että se pääsisi jossain vaiheessa taiteen perusopetuksen valtionavun piiriin.

Nyt kuitenkin näyttää perinteen säilymisen kannalta hyvältä. Onhan soittotyyli noteerattu maailmallakin: Kaustislaista viulunsoittoa ollaan nostamassa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön (siirryt toiseen palveluun) listalle.

Aiheesta voi keskustella 15.9.20 kello 23.00 asti.

Lue seuraavaksi:

Kaustislaisesta viulunsoitosta esitys Unescolle – päätös aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsystä joulukuussa 2021

Viuluopetus elää nousukautta Perhonjokilaaksossa – ennätysmäinen ryntäys syksyn soittotunneille

Pelimannitalosta tehdään kaustislaisten yhteinen kansanmusiikkitalo