1. yle.fi
  2. Uutiset

Länsi- ja Etelä-Suomi vaativat lisää EU:n aluetukia – maakuntajohtaja: "Miksi kainuulainen työtön on neljä kertaa arvokkaampi kuin kymenlaaksolainen työtön?"

Perinteisten rakennerahojen lisäksi jakoon tulee roppakaupalla uusia elpymispaketin tukia.

rakennerahastot
Työntekijöitä autotehtaalla Uudessakaupungissa.
Uudenkaupungin autotehdas on turvautunut lomautuksiin. Elokuussa osa lomautetuista kutsuttiin takaisin töihin tilausmäärän kasvun takia. Näkymiä pidetään kuitenkin vielä epävarmoina.Valmet Automotive

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on saanut tehtäväkseen ratkoa Suomen alueiden rahariitaa. Maakunnat eivät päässeet keskenään sopuun EU:n seuraavien seitsemän vuoden budjetin rakennerahojen jaosta, joten asia siirtyi ministerin pöydälle. Päätöstä odotetaan syksyllä.

Etelä- ja Länsi-Suomi kapinoivat sitä vastaan, että leijonanosa tuista menee Pohjois- ja Itä-Suomeen.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies korostaa, että Suomen aluepoliittinen tilanne on muuttunut. Hänen mukaansa jako köyhään pohjoiseen ja itään sekä rikkaaseen etelään ja länteen ei pidä enää paikkaansa.

– Etelässä on huonosti voivia paikkakuntia ja pohjoisessa hyvinvoivia. Tämä pitäisi ottaa huomioon, kun rahaa jaetaan, Häkämies sanoo.

Suomen liittymissopimuksessa Itä- ja Pohjois-Suomelle sovittiin harvaan asuttujen alueiden tuki. Siihen ei ole tarkoitus koskea. Lisäksi pääministeri toi heinäkuun huippukokouksesta sata miljoonaa euroa erityisrahaa eli niin sanotun kirjekuoren Itä- ja Pohjois-Suomelle.

Jaossa on kuitenkin yli 900 miljoonaa euroa muuta aluekehitysrahaa. Siitä maakunnat kiistelevät.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Häkämies mainitsee, että pohjoisen Kainuuseen menee nelinkertainen määrä rahaa verrattuna teollisuuden rakennemuutoksesta pahasti kärsivään eteläiseen Kymenlaaksoon.

Hänen mukaansa summia pitää arvioida yksittäisen ihmisen näkökulmasta.

– Jos Kainuu ja Kymenlaakso ovat samalla aluekehityksen tasolla, miksi ihmeessä kainuulainen työtön on neljä kertaa arvokkaampi kuin kymenlaaksolainen työtön.

Etelässä korostetaan, että aluepolitiikkaa on tehonnut, niin että Pohjois- ja Itä-Suomi ovat kuroneet kiinni eroa aluekehityksessä.

Häkämies vertaa vielä maakuntien kasvukeskuksia Turkua ja Oulua.

– Toinen saa nykyään 180 miljoonaa euroa ja toinen alle 30 miljoonaa euroa.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies seisoo vaakunoiden edessä.
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies pitää nykyistä aluetukien jakoa epäoikeudenmukaisena. Arkistokuva.Kalle Mäkelä/Yle

"Kapinointi vaarantaa kaikkien tuet"

Pohjois- ja Itä-Suomi haluavat tukiensa säilyvän ennallaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju toteaa, ettei rahanjakoa pidä muuttaa Pohjois- ja Itä-Suomen kustannuksella.

– EU-indikaattorit, joiden perusteella Suomi on saanut rahaa, tunnistavat hyvin alueiden välisiä kehityseroja.

Pohjois- ja Itä-Suomessa katsotaan, että juuri ne tuovat Suomelle rakennerahapotin jaettavaksi.

EU on muuttanut rahoituskausien välissä alueiden luokittelua, joka perustuu bruttokansantuotteseen. Melkein koko Suomi on nyt siirtymäkauden aluetta. Ainoastaan Uusimaa ja Ahvenanmaa kuuluvat kehittyneisiin alueisiin, joihin ennen kuului koko Suomi.

Harvaan asutuilla alueilla on kuitenkin suojanaan turvalauseke, jonka mukaan niiden tuet eivät saa vähentyä. Harjun mukaan Suomi hyödyntää turvalauseketta saadakseen itselleen suuremman rahoitusosuuden.

Hän korostaa, että Suomen pitää käyttää rahat siihen, mihin niitä on haettu.

– Suomi on neuvotellut aikoinaan hyvät sopimukset siitä, että meillä on erityisolosuhteita, joita rahoitetaan. Mikäli me Suomessa jaamme niitä rahoja toisella tavalla kuin Suomi niitä saa, on vaara, että neuvottelutuloksen kautta olevat välineet tylsistyvät.

Pauli Harju
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju pelkää, että Suomen nettomaksuosuus on vaarassa kasvaa, jos tukien jakoa muutetaan.Antti Ruonaniemi / Yle

Harjun mukaan pohjoisessa ymmärretään, että myös lännen ja etelän monilla paikkakunnilla on vaikeuksia.

– EU-rahoituksen senkaltainen rukkaaminen, kuin nyt esitetään, vaarantaa kuitenkin koko Suomen saannon jatkossa.

Korona ja ilmasto toivat uusia tukia

EU jakaa ensi vuodesta alkaen ruhtinaallisesti tukia.

Suomelle on 750 miljardin euron elvytypaketista luvassa 3,2 miljardia euroa. Osa tuista limittyy aluetukiin.

Selkeimmin koronakriisin hätäavuksi on suunnattu React EU -tukia. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuetaan investointeja ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Kuviossa esitetyt summat voivat vielä muuttua, sillä neuvottelut komission kanssa ovat kesken. Elvytyspakettia käsitellään myös vielä Euroopan parlamentissa ja kansallisissa parlamenteissa.

Suomen on laitettava EU:lta saatavien rahojen päälle kansallista rahaa. Esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta jaettavat tuet saattavat näin nousta miljardiin euroon.

Esimerkiksi rakennerahastojen tukia ohjautuu yliopistoille ja erilaisiin kehityshankkeisiin mutta myös yrityksille Ely-keskusten kautta.

Tilaukset putosivat 25 prosenttia

Koronakriisi kurittaa Pohjois-Suomessa varsinkin matkailua ja Varsinais-Suomessa kärsivät laivanrakennus sekä autoteollisuus. Länsi-Suomessa kärsivät muun muassa teollisuuden alihankkijat.

Pohjalaiseen Crimppi-yhtiön tilaukset putosivat jo kesällä tuntuvasti.

– Vähennys on 20–25 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna, vaasalaisen Crimppi Oy:n toimitusjohtaja Timo Harri sanoo.

Crimpin toimitusjohtaja Timo Harri
Crimpin toimitusjohtaja Timo Harri sanoo, että epävarmuus jarruttaa asiakkaiden investointeja.Anna Wikman / Yle

Crimppi tekee johdinsarjoja ja sähkömekaanista kokoonpanoa. Tehtaassa koneet takovat puristusliitoksia eli krimppejä, englanniksi crimp. Siitä yritys sai nimensä.

Tehtaat sijaitsevat Vaasan lisäksi Kroatiassa ja Kiinan Suzhoussa. Yhtiö on teollisuuden alihankkija, jonka asiakkaat toimivat etupäässä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.

Crimpin toiminnasta kolmasosa on suoraa vientiä, loppuosa päätyy asiakkaiden vientituotteisiin.

Teollisuudessa suurinta korona-ahdinkoa oli odoteltu vasta syksyllä, mutta Crimpillä työt vähenivät nopeasti.

– Meidän tilauskanta on aina lyhyt, toimitaan hyvin nopealla toimitusajalla.

Crimppi on jo toimittanut tuotteensa niihin projekteihin, joita isot asiakkaat nyt luovuttavat.

– Me ollaan ketjussa pikkusen aikaisemmin.

Harrin mukaan näkymien epävarmuus aiheuttaa sen, että asiakkaat tai asiakkaiden asiakkaat eivät uskalla investoida, vaan siirtävät päätöksiä eteenpäin.

puristusliitos
Puristusliitos eli krimppi.Anna Wikman / Yle

Crimpin henkilökunnasta kymmenesosa on lomautettuna. Työntekijöitä on 400, joista 170 työskentelee Vaasassa.

Yhtiö sai Business Finlandin kehitystukea 110000 euroa.

– EU tukia seurataan, mitä tulee ja mitkä meidän kannalta voisivat olla sopivia ja tukisivat toimintaa. Pyritään hakemaan, jos sellaisia tulee.

Timo Harrin mukaan toivo paremmasta näkyy jo. Esimerkiksi Euroopan ostopäälliköiden indeksi on kääntynyt lamaannuksen jälkeen positiiviseksi.

– Näkemys tuntuu olevan se, että nyt syntyy patoutunutta kysyntää. Tilanne saattaa muuttua nopeastikin.

puristusliitos
Crimpin tehtaalla koneet iskevät kokoon puristusliitoksia.Anna Wikman / Yle

Riittääkö isommasta tukipotista paremmin kaikille?

Pauli Harjun mukaan EU:n elpymispaketin tukia jaetaan toisenlaisilla perusteilla kuin rakennerahoja

– Pohjois- ja Itä-Suomi eivät ole vaatimassa samankaltaisia osioita kuin rakennerahasto-ohjelmassa

Oikeudenmukaisen siirtymän rahoja on kaavailtu ainakin turvetuotannosta luopumiseen. Silloin hyötyjiä ovat Pohjois- ja Itä-Suomi. Mihin kaikkeen rahastoa voidaan käyttää, on yhä auki.

Tarjolle tulevan tukipotin kasvaminen voisi Harjun mukaan helpottaa jakoa.

– Sillä lailla saadaan Suomessa hyvinkin yhteismielisyys aikaan, kun näitä asioita tarkastellaan kokonaisuutena. Sitä minä toivon, Harju sanoo.

Häkämies korostaa, että koronakriisi osuu pahimmin vientialueille ja väkirikkaille seuduille.

– Tuen tulisi suuntautua sinne, missä voidaan saada lisäarvoa ja toisaalta sinne, missä tappiot ovat suurimmat.

Hän pitää elpymispaketin tukia mahdollisuutena etelälle ja lännelle.

– Tässä yhteydessä hallituksen pitäisi vähintäänkin korjata sitä epäoikeudenmukaisuutta, jonka perinteinen rakennerahastojako tekee.

Lue seuraavaksi