1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kunnat

Korona iskee kuntiin toden teolla ensi vuonna – talousmoukari osunut erityisesti kasvukuntiin ja isoihin kaupunkeihin, pienet päässeet vähemmällä

Korona on kurittanut etenkin palvelualaa, joka työllistää paljon kaupungeissa.

kunnat
Ratikkatyömaa Hämeensillan kohdalla.
Tampere on investoinut suuria summia liikenneinfraansa. Raitiokiskojen viimeistelytyöt ovat jo pitkällä Tampereen keskustassa. Miikka Varila / Yle

Koronapandemia on rouhaissut sikäli poikkeuksellisen talouskuopan kuntakenttään, että tällä kertaa suurimpia kärsijöitä eivät olekaan syrjäseutujen taantuvat kunnat, vaan nyt isku on osunut etenkin suuriin kaupunkeihin.

– Vaikutus on tullut hiukan eri tavalla kuin aikaisemmin. Pahiten vaikutus on iskenyt nimenomaan palvelusektorin kautta ja tätä kautta isoihin kasvukeskuksiin, mutta myös pienempiin kuntiin, jotka elävät voimakkkaasti matkailuelinkeinon kautta, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Mitkä kunnat ovat selviytyneet parhaiten?

– Kaikki ovat kärsineet, mutta toistaiseksi vähiten ovat kärsineet keskisuuret ja pienemmät kunnat, koska niiden tulonmuodostus on erilainen kuin suurten kaupunkien. Niillä tulot kertyvät enemmän valtionosuuksien kautta kuin verotulojen kautta, Kallio sanoo.

Esa Kallio / toimitusjohtaja / Kuntarahoitus / Helsinki 02.09.2020
Esa Kallion mukaan kuntien lainarahoituksen tarve on kasvanut tänä vuonna selvästi. Jouni Immonen / Yle

Pienissä kunnissa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin on monesti pienempi kuin kaupungeissa, niinpä työttömyyden kasvu ei heiluta niiden taloutta siten kuin isoissa kaupungeissa. Koronahan on tuonut maahan jättimäiset lomautukset ja myös irtisanomisia etenkin palvelualoille.

Eläkkeet taas raksuttavat pitkälti entiseen tapaan suhdanteista riippumatta ja valtionosuudet kattavat suuremman osuuden pikkukunnan menoista kuin isossa kaupungissa.

Verotulot tippuneet

Tampere kuuluu Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Vantaan ja monen muun kasvukaupungin lailla koronan suuriin kärsijöihin. Tulevaisuuteen on investoitu reippaasti, muun muassa asuinalueisiin ja liikenteeseen, mutta verotuloja niistä alkaa kertyä vasta vuosien päästä.

– Tampereen verotulot ovat tippuneet rajusti ja koronasta johtuva menojen kasvu sosiaali- ja terveyssektorilla on selvää. Koronaiskun suuruus on ollut Tampereelle noin 2,5 veroprosentin luokkaa, noin 100 miljoonaa euroa, sanoo pormestari Lauri Lyly (sd.)

Lylyn mukaan suurimmat haasteet liittyvät työttömyyden kasvuun. Se on Tampereella liki kaksinkertaistunut koronaiskun seurauksena ja työllisyyden kohentuminen koronaa edeltäneelle tasolle vie Lylyn mukaan vuosia.

Lauri Lyly.
Lauri Lyly toivoo hallituksen myöntävän kunnille koronatukea ensi vuonnakin. Miikka Varila / Yle

Pahinta vuonna 2021

Kuntarahoitus arvioi aamulla julkaisemassaan talousennusteessa, että koronan vaikutukset näkyvät kunnissa toden teolla vasta ensi vuonna, vaikkei helppoa ole nytkään.

– Valitettavasti on odotettavissa, että ensi vuodesta tulee kunnille vielä haastavampi kuin tämä vuosi, sanoo Kallio.

Kallion mukaan paljon riippuu ensinnäkin koronan etenemisestä ja paljonko siitä kertyy lisäkustannuksia kunnille.

– Sen lisäksi menoja nostavat hoitojonojen purku niin sosiaali- kuin terveydenhoitopuolella ja kun siihen yhdistetään laskevat verotulot ja valtion koronatukien päättyminen kunnille, niin näiden kaikkien yhteisvaikutus tekee kuntien ensi vuodesta tätä vuotta vaikeamman, Kallio sanoo.

Kunnat ovat jo reagoineet koronan tuomiin talousvaikutuksiin paitsi säästämällä ja yt-neuvotteluilla, niin myös lainaamalla rahaa.

– Kuntien rahoituskysyntä on kasvanut ja taustalla on puhtaasti kasvaneet kulut ja alentuneet tulot. Kun verrataan ensimmäistä vuosipuoliskoa viime vuoteen, niin meillä on kysyntä kasvanut noin 1,2 miljardia euroa. Nousua on kahdeksan prosenttia ja kasvu on selkeästi korkeampi kuin keskimääräisesti, Kallio toteaa.

Käänne ensi vuonna

Maan talous kokonaisuudessaan kääntyy Kuntarahoituksen ennusteen mukaan ensi vuonna jo mukavaan 1,5 prosentin nousuun, vaikkakin sitä on maltillistettu kesäkuussa ennustetusta 3 prosentista.

Tälle vuodelle Kuntarahoitus ennustaa roimaa viiden prosentin laskua bkt:hen, mutta kesällä bkt:n arvioitiin supistuvan peräti seitsemän prosenttia. Se olisi ollut jo lähellä vuoden 2009 kahdeksan prosentin miinusta.

Bkt laskee roimasti
Samuli Huttunen / Yle

Tampereen Lauri Lylyllä on selkeät terveiset pian koittavaan hallituksen budjettiriiheen.

– Tampereen ensi vuoden talousarvio on jo nyt miinusmerkkinen kehyksen osalta. Siksi olisi välttämätöntä, että maan hallitus ottaa budjettiriihessään kantaa ensi vuoden koronatukiin ja tekee niistä tämän vuoden kaltaisia sisällöltään ja painopisteeltään.

Lylyn mukaan se auttaisi kuntia ensi vuoden taloussuunnittelua paljon.

– Kunnat tarvitsevat nyt selkeitä viestejä siitä, miten koronatukea annetaan ensi vuonna, Lyly vinkkaa.

Lue seuraavaksi