1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronaepidemia on tuonut haasteita jo valmiiksi hankalassa asemassa olevien terveydenhoidolle – vierailimme salaisessa paikassa toimivalla paperittomien telttaklinikalla

Lääkäriklinikka siirrettiin turvallisuussyistä ulkotiloihin. Syksyn saapuessa tilannetta on mietittävä uudelleen.

Paperittomien maahanmuuttajien terveydenhoito
Meri Korniloff laittaa työntää sermiä väliaikaiseen tervyedenhoitotelttaan.
Paperittomien klinikka on siirtynyt koronaepidemian vuoksi ulkotiloihin sekä henkilökunnan että potilaiden turvaamiseksi. Henrietta Hassinen / Yle

Suunnittelija Meri Korniloff ihastelee aurinkoista iltapäivää.

– Meillä on ollut hyvä tuuri, vielä kertaakaan ei ole satanut, Korniloff sanoo telttaklikkaa varustaessaan.

Korniloff työskentelee paperittomien terveyspalveluiden parissa Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:ssä. Paperittomat ovat ihmisiä, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa. Klinikalla hoitoa saavat lisäksi myös he, jotka ovat maassa laillisesti – mutta jäävät syystä tai toisesta terveydenhuollon ulkopuolelle.

Sateet, syksyn pimeät ja kylmät säät ovat kuitenkin väistämättä tulossa. Miten lääkärien ja hoitajien toiminta onnistuu potilaiden kanssa teltassa sen jälkeen, sitä mietitään parhaillaan.

Meri Korniloff.
Suunnittelija Meri Korniloff Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:stä vastaa paperittomien terveydenhuoltopalveluista. Henrietta Hassinen / Yle

Vapaaehtoinen porukka pystyttää telttaklinikan kerran viikossa salattuun paikkaan Helsingissä. Osoite kerrotaan niille, jotka palvelua tarvitsevat.

– Potilaskunta on sellaista, että osa heistä suhtautuu epäluottamuksella viranomaisia kohtaan. Koko toimintamme perustuu luottamukselle, Korniloff selventää.

Klinikoita on Helsingin lisäksi myös Turussa, Lahdessa ja Tampereella sekä Joensuussa. Helsingissä toiminnassa on mukana kymmeniä vapaaehtoisia lääkäreitä, hoitajia, hammaslääkäreitä, kätilöitä, psykologeja ja muita.

Korona toi lisähaasteita

Koronaepidemia on tuonut paperittomien klinikoiden toimintaan aivan uudenlaisia haasteita. Keväällä Helsingin klinikka suljettiin joksikin aikaa, mutta avattiin uudelleen heti, kun se oli mahdollista.

Meri Korniloff laittaa maskia kasvoilleen.
Henkilökunta käyttää kasvomaskeja klinikalla työskennellessään. Henrietta Hassinen / Yle

– Meillä tuli huoli näistä potilaista. Huomasimme, että puhelinyhteydenotot vähenivät. Tälläinen matalan kynnyksen toiminta on paras tapa tavoittaa hankalasti tavoitettavia potilaita, Korniloff kertoo.

– Taustalla oli myös huoli siitä, etteivät ihmisten vaivat pahene sen takia, etteivät he osaa hakeutua hoitoon. Ei pelkästään virustilanteeseen liittyen vaan muutenkin.

Toiminta siirrettiin kuitenkin turvallisuussyistä ulkotelttaan. Siellä potilaat voivat odottaa hoitoonpääsyä turvavälejä noudattaen. Sekä henkilökuntaa että potilaita on suojattava tartunnoilta.

Meri Korniloff työntää tarvikevaunua.
Hoitotyö on varsinkin koronaepidemian aikana keskittynyt paljon myös valistukseen esimerkiksi käsihygieniasta. Henrietta Hassinen / Yle

– Teltassa tehdään sen verran kuin pysytään, haastatellaan ja tutkitaan potilaita. Hoitajat vastaanottavat ulkopuolella, lääkäri ja hammaslääkäri ovat yleensä teltassa, kuvailee lääkäri Aino Pennanen.

– Tietysti siitä aiheutuu omia haasteita. Esimerkiksi meillä ei ole siellä vuodetta, eikä potilaita pysty riisuttamaan tutkimuksia varten, Pennanen jatkaa.

Lääkäri Aino Pennanen.
Lääkäri Aino Pennanen toimii vapaaehtoisena paperittomien klinikalla. Henrietta Hassinen / Yle

Myös riisuutuminen tutkimuksia varten on mahdotonta. Potilaat odottavat vuoroaan teltan ulkopuolella, missä hoitajat haastattelevat heitä ja arvioivat hoidon tarpeen. Lääkärin arviota varten ohjataan telttaan.

Koronaepäilyksiä on ollut. Se on itsestäänselvää, sillä:

– Kaikki hengitystieoireiset potilaat ovat koronaepäilyjä. Jos potilaalla on kuumetta, yskää ja kurkkukipua, se käsitellään koronaepäilynä, kuten missä tahansa julkisen terveydenhuollon yksikössä käsiteltäisiin, Pennanen vertaa.

Pienillä hoidoilla eteenpäin

Klinikalla selvitellään potilaiden oireita ja hoitomahdollisuuksia. Potilaat ohjataan jatkohoitoon julkiselle puolelle, kun se on mahdollista. Monet tapauksista ovat kuitenkin melko helppohoitoisia.

Pennasen mukaan klinikalle tulee monesti potilaita, joilla on yskää tai nuhaa. Verenpainelääkitykseen saatetaan hakea uutta reseptiä.

Raskaana olevia naisia käy jonkin verran. Heidät ohjataan neuvolapalveluiden pariin, jotka Helsingissä tarjotaan paperittomillekin. Lapsiakin tulee joskus vanhempiensa mukana.

– Lapset käytännössä onneksi pääsevät hoitoon julkiselle puolelle, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Raskaana olevien on edelleen vaikeaa päästä neuvolaan Suomessa. On käsittämätöntä, ettei paperittomien pääsyä neuvolaan ja lasten pääsyä kiireellistä laajempaan hoitoon ole turvattu lainsäädännössä, Korniloff sanoo.

Lääkäri Aino Pennanen tutkimushuoneen tietokoneella.
Aino Pennanen on ollut mukana toiminnassa vuoden verran. Henrietta Hassinen / Yle

Lääkärin näkökulmasta paperittomien klinikka helpottaa hoitoprosessia.

– Olen tehnyt paljon päivystystyötä. Klinikalla on asioita, jotka toimivat paljon paremmin kuin tavallisessa päivystystilanteessa, koska meillä on täällä jo tulkit valmiiksi paikalla, Pennanen sanoo.

– Pystymme auttamaan potilasta aika varhaisessa vaiheessa ja aika pienillä teoilla. Jos perussairaudet ja lievät oireet jätetään hoitamatta, niin potilas päätyy jossain vaiheessa päivystykseen, ja sitten hoidan häntä siellä päivystyksessä. Ajattelen tätä nimenomaan järjestelmän näkökulmasta.

Mitä on kiireellinen hoito?

Erityisesti korona-aikana terveysneuvonnan ja koronatiedon jakamisella on ollut tärkeä rooli. On muistutettu turvaväleistä, käsihygieniasta, kehotettu maskien käyttöön. Henkilökunta neuvoo myös, kuinka hoitoon hakeudutaan. Kaikki koronaepäillyt ohjataan paikalliseen julkiseen terveydenhuoltoon.

Monet klinikan asiakkaista ovat riskiryhmässä.

– Asunnottomien, kenen tahansa, on paljon vaikeampi suojata itseään tai muita tartunnalta. On vaikeaa esimerkiksi eristäytyä asuntolaoloissa, Meri Korniloff muistuttaa.

Kansallisen lain mukaan paperittomilla on turvattu kiirelliseen hoitoon pääsy. Usein kuitenkin katsotaan, että kiireellinen hoito tarkoittaa lähinnä päivystyksellistä hoitoa. Ongelmana on myös, että kunnat tulkitsevat lakia eri tavoin ja käytännöt vaihtelevat. Esimerkiksi Helsingissä paperittomille tarjotaan välttämätön hoito.

Meri Korniloff sulkee tallin ovea.
Syksyn tullen klinikan ulkotilajärjestelyjä pitää miettiä uudelleen. Henrietta Hassinen / Yle

– Olisi järkevää ja ihmisoikeuksien mukaista, että paperittomien pääsy välttämättömään hoitoon turvattaisiin lailla.

– Erityisesti tässä poikkeustilanteessa olisi aika tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmä olisi tuttu potilaalle ja järjestelmään olisi jo syntynyt luottamus. Sitä kautta olisi matalampi kynnys hakeutua hoitoon, Korniloff katsoo.

Hän muistuttaa myös, että marginaalissa elävän ryhmän on vaikeampaa saada luotettavaa tietoa virustilanteesta.

– Mehän toivoisimme, ettei meitä tarvittaisi ollenkaan, Korniloff päättää.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Lue seuraavaksi