1. yle.fi
  2. Uutiset

Nämä viisi alaa voisivat olla Suomen pelastus: VTT:n visioissa Suomessa panostetaan ruuan tuotantoon solutehtaissa ja pieniin ydinreaktoreihin

Tutkimuskeskuksen julkaisu näkee viisi alaa merkittävän toivon aloina, jotka tarjoavat Suomelle isoja mahdollisuuksia.

VTT
Bioreaktori.
Bioreaktoreissa voi kasvattaa syötäväksi kasvisoluja. Antti Lähteenmäki / Yle

Minkä teknologioiden kehityksen myötä Suomella voisi olla merkittäviä mahdollisuuksia löytää lisää uutta, kannattavaa liiketoimintaa, kuin samalla edistää esimerkiksi luonnonvarojen kestävämpää käyttöä?

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on koonnut tutkimuskeskuksen kanssa viisi teknologian kehityksen alaa, jotka voivat julkaisun mukaan (siirryt toiseen palveluun) tarjota tien huikeaan tulevaisuuteen.

– Kutsun näitä aloja eksponentiaalisen toivon aloiksi. Ne avaavat uusia mahdollisuuksia yrityksille, synnyttävät nopeasti kasvavia talouden alueita ja mahdollistavat merkittäviä parannuksia yhteiskunnassa, Vasara toteaa julkaisussa.

VTT järjesti keskiviikkona paneelikeskustelun (siirryt toiseen palveluun), jossa pohdittiin Suomen mahdollisuuksia löytää kestävää kasvua, ja Vasara esitteli näitä viittä alaa.

1. Biotekninen ruoantuotanto

– Suomi on korkean teknologian maa myös ruoantuotannossa. Jo nyt esimerkiksi suomalainen kaura- ja kasviproteiiniosaaminen on maailman huippua ja näitä tuotteita viedään maailmalle kasvavassa määrin. Siksi voimme olla edelläkävijänä myös teolliseen biotekniikkaan pohjaavissa ratkaisuissa ja viitoittamassa tietä kohti mullistavaa ruoantuotannon murrosta, VTT perustelee.

Bioteknisellä ruoantuotannolla tarkoitetaan mikrobi-, eläin-, kasvi- ja leväsolujen valjastamista ruoantuotantoon.

– Sen avulla osa ruoantuotannosta on mahdollista irrottaa perinteisestä maataloudesta: eläinten kasvatuksen ja peltojen viljelyn sijasta voimme tuottaa ruokaa solutehtaissa. Silloin ruoantuotanto ei rasita ympäristöä yhtä paljon, eikä ympäristön muuttuminen uhkaa ruoantuotantoa.

Suomessa on onnistuttu valmistamaan proteiinia ilmasta. Biotekniikan tohtori Lauri Reuter on ennakoinut, että tulevaisuuden ruoka tehdään atomeista ja valmistuu reaktoreissa.

2. Kvanttiteknologia

– Seuraava askel laskentatehon nopeutumisessa on kvanttiteknologia, joka onkin 2020-luvun kiinnostavimpiin ja todennäköisesti mullistavimpiin kuuluva tieteenala. Kvanttitietokoneiden laskentateho voisi mahdollistaa esimerkiksi äärimmäisen nopean lääke- ja rokotekehityksen – ja sitä kautta mullistaa koko globaalin terveydenhuollon, VTT ennakoi.

VTT:n julkaisu visioi Suomen voivan 2030-luvulla olla maailman johtavia maita kvanttiteknologiassa. Tuolloin kvanttitietokoneet kykenevät tehostamaan tuotantoprosesseja valikoiduissa tehtävissä, kuten lääkekehityksessä.

Kvanttitietokoneiden kehitystä tehdään muun muassa Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyönä.

3. Pienet ydinreaktorit

Pienistä ydinreaktoreista odotetaan ratkaisuja nykyistä vähäpäästöisempään lämmön ja sähkön tuotantoon.

Mies tutkimassa pienydinvoimalan osaa.
Kalle Purhonen / Yle

– Pienillä, uuden sukupolven ydinreaktoreilla voitaisiin tuottaa teollisuusprosessien vaatimaa korkean lämpötilan lämpöenergiaa puhtaasti. Teollisuuslaitokseen kytketty pienreaktori tuottaisi toimitusvarmaa, kustannustehokasta ja vähäpäästöistä energiaa ja säästävät samalla arvokkaita raaka-aineita, joita nyt poltetaan prosessilämmöksi, VTT:n visiossa todetaan.

VTT:n mukaan tällä saralle kehitystyötä on jo käynnissä. Tavoitteena on tuottaa lämmitysreaktorikonsepti, joka olisi toteutettavissa pitkälti suomalaisen teollisuuden voimin.

Tietä pienille ydinreaktoreille on tasoitettu esimerkiksi käynnistämällä ydinenergialain uudistus. Alalla on suuria toiveita löytää kaupallisesti toimivia ratkaisuja 2020-luvulla.

4. Muovin kemiallinen kierrätys

Muovin kierrätys on viime vuosina kehittynyt, mutta tehtävää on yhä paljon ja muovin tuotanto on kasvussa.

Nykyisellä teknologialla muovin kierrätysmahdollisuudet ovat rajalliset, ja laatu heikkenee useiden kierrätyskierrosten myötä. Ratkaisua muovin parempaan kierrätykseen toivotaan kemiallisesta kierrätyksestä, jossa muovi pilkotaan takaisin sen lähtöaineisiin.

– Entsyymien käyttö muovin pilkkomisessa on erittäin nopeasti kasvava tutkimus- ja kehitysalue maailmalla. Suomessa on vuosikymmenien kokemus ja osaaminen entsyymien tuotannosta, ja niiden hyödyntämisestä teollisissa prosesseissa, ja olemme jo tätä osaamista hyödyntäneet muovien pilkkomiseen kemiallista kierrätystä varten, VTT:n julkaisussa katsotaan.

Esimerkiksi kotimainen polttoainejalostaja Neste on kertonut tähtäävänsä merkittäväksi toimijaksi Euroopan jätemuovien kemiallisessa kierrätyksessä. Jätemuovi voisi jalostua esimerkiksi bensaksi.

Pohjanmaalla puolestaan toimii jo kaasutuslaitos, jossa jätemuovista syntyy pyrolyysiöljyä raaka-aineeksi muun muassa öljyteollisuudelle.

Jätemuovista valmistettua polttoainetta näytepulloissa.
Jätemuovin kemiallisesta käsittelystä toivotaan merkittävää kasvualaa. Jätemuovia voi jalostaa esimerkiksi polttoaineeksi. Mårten Lampén / Yle

5. Materiaalienkäytön optimointi

Uusien materiaalien kehitystä pidetään vaikeana alana. Tuloksia on tullut joko sattumalta, tai ne vaativat suuria pääomia. VTT visioi ratkaisuksi on materiaalikentän digitalisaatiota.

– Digitaalisten kaksosten, virtuaalitestauksen ja materiaaliominaisuuksien optimoinnin avulla kykenemme tulevaisuudessa suunnittelemaan materiaalit niin, että ne huomioivat sekä kiertotalouden tarpeet (mukaan lukien materiaalien korvaamisen) että tuotteiden suorituskykyvaatimukset ja kustannuskilpailukyvyn.

– Murroksen meille tuovat laskennalliset tekniikat, kuten uudet tavat tarkastella materiaaleja monitasoisesti sekä tekoälypohjaisten ratkaisujen kehitys. Fysiikan ja tekoälyn liitto mahdollistaa uusien materiaalien keksimisen (kyllä, nimenomaan keksimisen) ja optimoinnin systemaattisesti, julkaisussa todetaan.

Lue myös

Suomesta rahdataan jätettä käsiteltäväksi ulkomaille, koska se on halpaa – tulevaisuudessa roskalastit voivat päätyä Vantaalle, katso miltä alueella näyttää nyt

"Emme olisi voineet kuvitellakaan tällaista maailmaa" – Kodinkoneista on tullut korjauskelvottomia, mutta nyt luvassa on muutos

Hiivajäämistä kosmetiikkaa tai kalanrehua? Lahdessa tutkitaan, miten elintarviketeollisuuden jätevesistä saadaan käyttökelpoiset aineet kiertoon

Lue seuraavaksi