1. yle.fi
  2. Uutiset

Suunnitelma pienestä lastenkodista suututti omakotialueen asukkaat – nimby-ilmiö on Suomessa yhä voimakas

Sosiologin mukaan oman tontin arvoon vedotaan yhä useammin, kun lähialueen hanketta vastustetaan.

nimby-ilmiö
Kiistanalainen lastentalo Hämeelinnassa.
Hämeenlinnan kaupunki vastustaa lastensuojeluyksikön perustamista kaavoitukseen vedoten. Asukkaita pelottaa alueen rauhan ja turvallisuuden puolesta. Tälle pientaloalueelle lastenkodin piti aueta.Ville Välimäki / Yle

Nimby-ilmiö on yhä voimissaan Suomessa.

Sitä ilmentää tuore tapaus Hämeenlinnasta. Sosiaalipalvelualan yritys AntKar oy taistelee kolmatta vuotta perustaakseen seitsenpaikkaisen lastenkodin omakotialueelle. Hanketta vastustavat naapurit pelkäävät asuinalueensa menevän pilalle, jos lastensuojelun yksikkö perustetaan. Käymme tapauksen läpi tässä artikkelissa.

Nimby tarkoittaa "not in my backyard" eli "ei minun takapihalleni". Siinä on kyse ilmiöstä, jossa vastustetaan omassa naapurustossa epämiellyttäväksi koettuja naapureita tai rakennusprojekteja.

Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti on tutkinut ilmiötä Suomessa laajalti (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin yliopisto).

Erannin mukaan nimby-ajattelu ei ole vaimentunut. Hän on seurannut ilmiötä toistakymmentä vuotta.

– Kirjallisuuden perusteella 2000-luvun alun ajattelu kuulostaa melko samalta kuin nyt. Suoraa tutkimusta ei ole, mutta sellaista ollaan tekemässä.

Uusimmassa mielenterveysbarometrissa ilmeni, että yhä useampi ihminen ei haluaisi mielenterveysongelmia kokevaa ihmistä naapurikseen.

Eranti painottaa, että Suomessa on haluttu, että asukkailla on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen ja ilmaista mielipiteitään.

– Monin paikoin on hyvä, kun asukkailta tulee sellaista tietoa ja mielipiteitä, joita kaavoittajalla ei muuten olisi. Mutta välillä tulee rumia puolia esiin.

Mies rakennustyömaan aidan vieressä, katsoo kuvasta ulos
Kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti on tutkinut nimby-ilmiötä laajalti. Asiassa on paljon rumaa, mutta myös inhmillisyyttä, hän uskoo.Annika Laaksonen / Yle

Kaupunki vetoaa kaavoitukseen, naapurit pelkäävät

AntKar oy on pyöritellyt papereita jo pitkään Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Hämeenlinnalaisyhtiö haluaa avata lastensuojelun yksikön Miemalan kaupunginosaan, mutta kaupunki on asettunut poikkiteloin hankkeen tielle.

Antkar valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka tuomitsi kolme viikkoa sitten kaupungin toimineen lainvastaisesti. Kujanjuoksu on kuitenkin maksanut 2018 perustetulle yhtiölle paljon.

Yle on nähnyt AntKarin ja Hämeenlinnan kaupungin välistä kirjeenvaihtoa ja muita dokumentteja hankkeeseen liittyen. AntKar Oy:n omistajat eivät halunneet kommentoida asiaa sen keskeneräisyyden vuoksi.

Aluksi kaikki eteni mutkattomasti. Ensimmäinen tavoite aloittaa toiminta oli loka-marraskuussa 2018. Yksikössä oli sijoituspaikka seitsemälle 7–17-vuotiaalle lapselle ja nuorelle, ja henkilökuntaa olisi paikalla kellon ympäri.

Yhtiön mukaan vaikeudet alkoivat syyskuussa, kun kaupungille ilmeni, että perustettavan yksikön sijoituspaikka on pientaloalue Miemalassa. Alueella on perheiden asuttamia omakotitaloja, ja se sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Miemalan koulusta. Kohde on omakotitalo asemakaava-alueella, jonka käyttötarkoitus on erillispientalojen korttelialue.

Kaupunki vaati AntKarilta poikkeamislupaa erillispientalon käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Yhtiö toimitti hakemuksen poikkeamisluvasta ja täydensi sitä syksyn mittaan kaupungin pyynnöistä.

Se on tällaista amerikkalaista poliittista argumentaatiota, että vedotaan suoraan omaan etuun.

Veikko Eranti

Luparuljanssiin kuuluu myös naapureiden kuuleminen. Naapurustolta tuli asiaan toistakymmentä muistutusta. Naapurit muun muassa pelkäävät, että häiriökäyttäytyminen asuinalueella lisääntyy ja muiden lasten turvallisuus ja alueen viihtyvyys kärsivät. Myös kiinteistöjen arvon lasku huolettaa asukkaita.

Sosiologi Veikko Erannin mukaan oman tontin arvoon vetoaminen on yleistyvä perustelu.

– Se on mielenkiintoinen muutos. Koetaan, että muidenkin pitäisi ymmärtää oman tontin arvosta välittäminen. Se on tällaista amerikkalaista poliittista argumentaatiota, että vedotaan suoraan omaan etuun.

Apulaisprofessori ei silti ykskantaan tuomitsisi tonttien arvoihin vetoajia. Suomessa oman talon omistaminen on verrattain yleistä.

– Ihmiset ovat sitoutuneita asuinalueeseensa paitsi henkisesti myös omaisuudellaan. Tämän takia koko ilmiötä ei voi tuomita pelkkänä itsekkyytenä, vaikka selvästi sitä se välillä on.

Yhtiö kysyi neuvoa ministeriöstä

Hämeenlinnan maankäytön strategiatiimi käsitteli poikkeamislupahakemuksen kokouksessaan 18. tammikuuta 2019. Kokouksessa kaupungin johto otti hakemukseen kielteisen kannan ja tarjosi AntKarille mahdollisuuden perua hakemus, jolloin siitä ei koituisi yhtiölle kuluja.

Yhtiö jatkoi selvittelyä ja kysyi asiaa maankäytön ohjauksesta vastaavasta ympäristöministeriöstä asti. Ministeriö ei voi puuttua yksittäistapauksissa toimivaltaisen viranomaisen tulkintoihin, mutta se voi ottaa kantaa.

Ministeriöstä tulkittiin, että maankäyttö- ja rakennuslain sekä aiempien oikeuspäätösten nojalla poikkeamislupaa ei edes tarvita. Yle on nähnyt ministeriön lähettämän sähköpostin.

Hämeelinna viittasi kintaalla ministeriön kannanottoon. Kaupunki vaati poikkeamislupaa yhä ja pysyi kielteisessä kannassaan.

Asian esitteli kaupunginhallitukselle apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo huhtikuussa 2019. Hallitus hylkäsi hakemuksen ilman äänestystä.

Kaupunki ei niele hallinto-oikeuden päätöstä

AntKar oy valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja voitti.

Hallinto-oikeus perusteli 19. elokuuta 2020 antamaansa päätöstä muun muassa niin, että yksikön toiminta ei oletettavasti eroa tyypillisestä omakotiasumisesta saman kokoisessa talossa. Oikeus ei pitänyt ratkaisevan merkittävänä, että AntKar on osakeyhtiö ja yksikön toiminnassa on kyse liiketoiminnasta.

AntKarin ei siis olisi tarvinnut hakea poikkeamislupaa, ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen päätös on lainvastaisena kumottava, hallinto-oikeus tuomitsi.

Kiistanalainen lastentalo Hämeelinnassa.
Tähän omakotitaloon lastensuojeluyksikön piti aueta. Nyt Antkar oy on joutunut purkamaan vuokrasopimuksen.Ville Välimäki / Yle

Apulaiskaupunginjohtaja on päätöksestä eri mieltä. Hänen ja kaupungin maankäytöstä vastaavien virkamiesten mielestä kyse on laajemmasta kysymyksestä kuin vain yksittäisen tontin käytöstä.

– Kyse on siitä, miten asemakaava sitoo, ja mikä on liikkumavara sen sisällä. Tämä liittyy alueen asukkaiden oikeusturvaan, että he tietävät, mitä toimintaa alueella voi olla, Juha Isosuo muotoilee.

Hänen mukaansa naapuruston kannat eivät asiaa ratkaise, vaikka heitä kuullaankin. Kaupungin johto tosin perusteli kielteisen kantansa viime vuoden tammikuussa myös naapuruston vastustuksella.

Juha Isosuo sanoo, että AntKar on ennakkotapaus. Jatkossa vastaavia hankkeita täytyy kohdella samalla tavalla kaupungin päätöksenteossa.

Kaupungin asemakaava-arkkitehdin Jari Mettälän kanta on linjassa apulaiskaupunginjohtajan kanssa. Hän alleviivaa ajattelevansa asiaa puhtaasti kaavoituksen näkökulmasta.

– Jos omakotitalolle tällaisessa korttelissa sallitaan tämän tyyppinen toiminta, silloin se tulee sallia myös naapuritontille.

– Minusta (hallinto-oikeuden) ratkaisussa on erikoista, että lastensuojeluyksikkö on verrattavissa omakotiasumiseen. Kyseessä on seitsemän toisilleen vierasta ihmistä ja hoitohenkilökuntaa. Tässä on periaatteellinen ero, Mettälä puhuu.

Hämeenlinna aikoo pyytää päätöksestä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Juuri tämän ennakkotapausluonteen takia, Juha Isosuo toteaa.

Apulaiskaupunginjohtaja vetoaa myös oikeuden päätökseen oikeudenkäyntikuluista. AntKar joutuu maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, sillä hallinto-oikeuden mukaan kysymys poikkeamisluvasta on "siinä määrin tulkinnanvarainen, että oikeudenkäynnin ei voida katsoa aiheutuneen viranomaisen virheestä".

Sosiaalitoimen päällikkö: "Vastassa on nimby-voima"

Hämeenlinnan sosiaalitoimi on puoltanut AntKarin hanketta alusta asti. Lastensuojelustakin vastaava ostopalvelupäällikkö Tuulikki Forssén uskoo naapureiden vastustuksen olevan iso syy hankkeen kohtaamalle vastatuulelle.

– Suomessa on aina tämä ongelma, että kukaan ei halua näitä paikkoja naapuriinsa. Vastassa on nimby-voima. Varsinkaan niin kutsutuille hyville alueille laitoksia ei haluta. Pitäisikö heidät sitten sijoittaa jonnekin teollisuusalueelle, Forssén kysyy.

Minulle tämä näyttäytyi pallotteluna.

Tuulikki Forssén

Juuri lastensuojelulapset tarvitsevat kodinomaisia, pieniä ja turvallisia asumisyksiköitä, sosiaalitoimi perusteli kantaansa asiaan. Kannanotossa tuotiin esille myös, että omakotiympäristö, jossa koulut, palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat lähellä, on juuri oikea sijoitettujen lasten hyvinvoinnin kannalta.

Tuulikki Forssénin mielestä prosessi AntKarin kanssa on kestänyt luvattoman kauan.

– Minulle tämä näyttäytyi pallotteluna. Heillä olisi ollut oikeus saada päätös nopeammin.

Hämeenlinnan kaupunki ostaa lastensuojelun palveluita yksityisiltä tahoilta. Millainen merkitys yhdellä yksityisellä seitsenpaikkaisella lastensuojeluyksiköllä on Hämeenlinnan kokoisen kaupungin lastensuojelun kannalta?

Seitsemän paikkaa on suhteessa vähän, sillä lastensuojelun asiakkaita kaupungissa on useita satoja, Forssén sanoo. Mutta mitä enemmän sijoituspaikkoja löytyy omasta takaa, sen parempi.

– Olemme joutuneet ripottelemaan asiakkaitamme ympäri Suomea. Myös elinkeinopoliittisesta ja työllisyyden näkökulmasta olisi parempi, että toimintaa on täällä.

Muutoksen hakeminen hallinto-oikeuden päätökseen tullee Hämeenlinnan kaupunginhallituksen pöydälle 14. syyskuuta. Korkein hallinto-oikeus päättää aikanaan, ovatko perusteet valitusluvan saamiselle riittävät.

AntKar Oy jatkaa asiansa edistämistä. Yksikön avaamisen viivästyminen johti siihen, että yhtiön oli pakko purkaa vuokrasopimus tyhjyyttään ammottavasta 250 neliön omakotitalosta.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon klo 23:een asti.

Lue seuraavaksi