Hämeenlinnan teatterin syyskauden avaava Maratontanssit oli brutaalia viihdettä Yhdysvalloissa – "Ilmiselvää ihmisrääkkäystä", myöntää ohjaaja

Maratontanssit kertoo 1930-luvun lamasta ja ihmisistä, jotka tavoittelevat rahaa ja mainetta tanssimalla mahdollisimman pitkään.

Teatteri
Ilkka Heiskanen Hämeenlinnan teatterin lavalla.
Näyttelijänä tunnettu Ilkka Heiskanen pääsee Hämeenlinnassa ohjaamaan pitkään haaveilemansa Maratontanssit.Dani Branthin / Yle

Yhdysvaltalaisen Horace McCoyn kirja Ammutaanhan hevosiakin on näyttelijä Ilkka Heiskaselle tuttu teos. Heiskanen näytteli kirjasta tehdyssä näytelmässä Maratontanssit yhden sen päärooleista. Se tapahtui 1980-luvulla Vaasan kaupunginteatterissa.

Kokemus oli sen verran vaikuttava, että Ilkka Heiskanen kannatteli vuosikymmeniä haavetta päästä ohjaamaan aiheesta oma versio.

– Mietin, että jos mä joskus ohjaan jonkun isomman jutun, niin se on joko August Strinbergin Uninäytelmä tai Horace McCoyn Ammutaanhan hevosiakin, eli tämä Maratontanssit.

Nyt haave toteutuu Hämeenlinnan teatterissa.

1930-luvun hobokulttuuri innosti ohjaajaa

Ilkka Heiskasen ohjaamassa versiossa Hämeenlinnan näyttämöllä on 1930-luvun henkeen sopiva iso tanssilato, nelihenkinen elävä orkesteri ja 14 näyttelijää.

Musiikkinäytelmä kertoo 30-luvun isosta lamasta ja nuorista aikuisista, jotka tavoittelevat rahaa ja mainetta tanssimalla mahdollisimman pitkään.

Ohjaaja kiinnostui aikakaudesta muutenkin.

– Koko se maailma, musiikki, tyyli, ihmisten irrallisuus ja hobokulttuuri kiinnosti minua.

Hobo on lyhennys sanoista homeless boys. He kiertelivät kulkureina Yhdysvaltoja suuren laman aikana junien katoilla reissaten. Kulkurit pyrkivät hanttihommilla elättämään itsensä, kuka paremmin ja kuka huonommin.

Jarkko TIainen ja Birgitta Putkonen Hämenelinnan teatterin lavalla.
Jarkko Tiainen näyttelee Robertia, joka haluaa ohjaajaksi ja Birgitta Putkosen Gloria haaveilee näyttelijän urasta.Dani Branthin / Yle

Julmat maratontanssit olivat suosittua viihdettä

Maratontanssit oli kiistanalainen viihteenmuoto 1930- ja 1940-luvuilla Yhdysvalloissa. Kilpailijat joutuivat tanssimaan pahimmillaan kuukausia putkeen, monet henkihieverissä. Voittona saattoi olla tuhat dollaria ja pääsy hetkeksi julkisuuteen.

– Se oli brutaali viihdemuoto, ilmiselvää ihmisrääkkäystä. Ihmiset tanssivat jopa neljä kuukautta. Tanssia piti tunti ja 50 minuuttia, sitten oli 10 minuutin tauko.

Lyhyen tauon aikana piti syömisen ja vessassa käymisen lisäksi hoitaa lääkärinhoidot ja kaikki muu mahdollinen.

Tässä ristiriidassa piileekin Maratontanssien suosio näyttämöillä. Näytelmässä on tanssimisen riemua, menevää musiikkia ja joukkokoreografioita. Tekstiin on ladattu tunteiden vuoristorata, jonka pohjalla on katkeran suloinen pohjavire. Seurauksena on tragedia, jossa punnitaan ihmisyyden rajoja.

Tositeevee on tämän päivän maratontanssit

Pääparina nähdään Birgitta Putkonen ja freelancernäyttelijä Jarkko Tiainen, jotka kuuluvat Hämeenlinnan teatterin vakiokaartiin. Putkonen on innostunut Glorian roolista, jonka kaltaista pääroolia hän ei ole hetkeen tehnyt.

– Tämä on huikea mahdollisuus. Gloria on monitahoinen. Välillä hän loistaa iloa ja välillä vajoaa synkkyyteen, kuvailee Putkonen roolihahmoaan.

Freelanceri Jarkko Tiainen on ylipäätään iloinen, että töitä riittää. Korona vei monilta taiteilijoita hetkessä kaikki työt. Näin kävi myös seremoniamestaria Hämeenlinnassa näyttelevälle Jussi Lammelle, joka on julkisuudessa tilittänyt (siirryt toiseen palveluun)(Ilta-Sanomat) tiukkaa elämäntilannettaan.

Vanhoista ajoista kertova näytelmä tuntuu kaikin puolin ajankohtaiselta juuri nyt.

– Nykypäivässä näytelmän teemat toistuvat tosi-teeveessä joka ilta, kun kaikki haaveilevat paremmasta elämästä, Jarkko Tiainen filosofoi.

Jussi Lampi Hämeenlinnan teatterin lavalla.
Jussi Lampi näyttelee Maratontansseissa seremoniamestari Rocky Gravoa.Dani Branthin / Yle

Ohjaaja Ilkka Heiskasen mielestä meitä kurittava pandemia on tietyllä tavalla sama kuin Yhdysvaltojen 30-luvun suuri lama Yhdysvalloissa.

– Mutta ihmisten toiveet ja haaveet elävät, vaikka ulkopuolinen maailma kuinka iskisi päälle, Heiskanen lohduttautuu.

Esitykset tuottavat tappiota

Hämeenlinnassa iloitaan ylipäätään, että koronasta huolimatta päästään näyttelemään. Rajoitusten takia katsomoon voidaan ottaa vain sata katsojaa esitystä kohden.

Se saa taloudesta huolehtivan teatterin toimitusjohtajan mietteliääksi. Voittoa kun noilla katsojamäärillä ei voi tehdä.

– Jos syksy joudutaan jatkamaan näin, niin emme yllä edes nollatulokseen. Olemme sen kuitenkin hyväksyneet. Teatterin taloudesta pidetään sitten huolta muuten, sanoo toimitusjohtaja Pasi Ruohonen.

Maratontanssit ensi-illassa Hämeenlinnan teatterissa 3.9.2020.