1. yle.fi
  2. Uutiset

Viruksen levitessä koronatoimien käyttöönottojärjestys olisi erilainen eri osissa maata – Pääministeri: Koronatutkinnan tarkoituksena on hallituksen ja viranomaisten toimien läpivalaisu kriisissä

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) korostaa, että rajoitustoimien on oltava oikea-aikaisia ja oikein suunnattuja.

koronavirus
THL ja STM tiedottavat korona-toimintasuunnitelmasta
THL ja STM tiedottavat korona-toimintasuunnitelmasta
  • Koronavirukseen liittyvä toimintasuunnitelmassa jaetaan kolmeen eri tasoon: perustaso, kiihtymisvaiheen taso ja leviämisvaiheen taso.
  • Uhkana on taudin kääntyminen leviämisvaiheeseen, jolloin tartunnat leviävät väestössä 7 vrk:n sisällä 12-25 tapausta 100 000 ihmistä kohden ja positiivisten näytteiden osuus on yli 2 prosenttia
  • Toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön eri järjestyksessä eri osissa maata. Toimien on oltava ennakoivia.
  • Toistaiseksi tautitilanne on perustasolla, mutta kaikkien tartuntojen alkulähde ei enää ole Suomessa tiedossa.
  • Valtioneuvosto on asettanut Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) yhteyteen riippumattoman tutkintaryhmän, joka selvittää koronapandemiasta johtuneita toimia 1.1.-31.7. välisenä aikana.
  • Tutkinta tehdään tulevaisuuden kriisejä silmällä pitäen. Sen on määrä valmistua ensi kesäkuussa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan hallitus on tänään käsitellyt toimintasuunnitelmaa ja sitä, miten estää hybridistategian mukaisesti viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojata erityisesti riskiryhmissä olevia.

Toimintasuunnitelma (siirryt toiseen palveluun) ohjaa suositus- ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä ja edellyttää punnittuja päätöksiä epidemiologisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten suhteen ja suhteessa perusoikeuksiin.

Perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe

– Toimintasuunnitelmassa jaetaan vaiheet kolmeen eri tasoon: perustasoon, kiihtymisvaiheen tasoon ja leviämisvaiheen tasoon. Perustaso vastaa Suomen tilannetta näihin aikoihin asti, jolloin tartuntojen määrä on alhainen ja kotoperäisten tartuntojen määrä pieni.

– Kiihtymisvaiheessa tilanne on toinen, tartuntojen alueellinen ilmaantuvuus nousee, mutta tartunnat lähteet ovat vielä jäljitettävissä ja sairaanhoidon tarpeeseen pystytään vielä vastaamaan ilman erityistoimia. Ajoittain esiintyy paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, positiivisten näytteiden osuus on yli yhden prosentin testatuista ja tartuntojen alueellinen ilmaantuvuus kasvaa, ollen seitsemän vuorokauden sisällä 6-15 tapausta 100 000 ihmistä kohden.

Kiihtymisvaiheessa on Kiurun mukaan tehostettava tartuntatautilainsäädännön mukaisia toimenpiteitä, tartunnan saaneiden tunnistamista, tartuntaketjujen jäljittämistä ja katkaisua ja uusien yksilötason keinojen käyttöönottoa tartuntojen ehkäisemiseksi. Koko väestöön kohdistettuja suosituksia on vahvistettava viestinnän keinoin ja kerrottava ihmisille selvästi, mitä suositukset tarkoittavat ja mitä niillä tavoitellaan.

– Uhkana on taudin kääntyminen leviämisvaiheeseen. Silloin tartunnat leviävät väestössä seitsemän vuorokauden sisällä 12-25 tapausta 100 000 ihmistä kohden. Päivittäisten tapausten kasvunopeus on yli 10 prosenttia. Positiivisten näytteiden osuus yli 2 prosenttia. Alle puolet tartunnan lähteistä on jäljitettävissä ja sairaalahoidon sekä tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.

Kiurun mukaan tällaisessa vaiheessa on varauduttava siihen, että laajemmat valtakunnalliset ja alueelliset rajoitukset otetaan käyttöön ja varaudutaan vahvaan hoitokapasiteetin kasvattamiseen.

Keinovalikoimaa viruksen suitsimiseksi on Kiurun mukaan monenlaisia, niitä voivat olla esimerkiksi kasvomaskisuositusten laajennus, julkisten tilojen sulku, etäkouluun siirtyminen, julkisten kokoontumisten rajoittaminen, rajat ylittävän matkustamisen rajoitustoimet tai ravitsemusliikkeiden rajoitustoimet.

"Tartuntojen määrä nousussa, mutta yhä ollaan perustasolla"

– Päivän kysymys on se, miltä tautitilanne näyttää. On todettava, että tartuntojen määrä on kääntynyt nousuun rajoitusten purun jälkeen, vaikka yhä ollaankin perustasolla. Meillä on maan rajojen yli tulevia tartuntoja, mutta myös kotoperäisiä tartuntoja, jotka leviävät. Tartuntatilanne vaihtelee eri puolilla maata.

– Meillä on signaaleja siitä, että epidemia voi kiihtyä. Mitä nopeammin päästään kiinni tautiryppäisiin, sen parempi. Rajoitustoimien on oltava oikea-aikaisia ja oikein suunnattuja. Tavoitteena on yhä se, että koronaviruksen leviäminen pystytään estämään.

– Tulevilla rajoitustoimilla on taloudellisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka on tunnustettava. Siksi oikea-aikaisella reagoinnilla ja tänään julkaistulla toimintamallilla vahvistetaan sitä, että syksyn toimet ovat tarkkaan suunniteltuja, Kiuru painotti.

"Toimien on oltava ennakoivia"

STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki korosti tiedotustilaisuudessa, ettei toimintasuunnitelma korvaa hybridistrategiaa.

– Toimintasuunnitelma ohjaa suositusten ja rajoitusten epidemiologisesti tarkoituksenmukaista käyttöä. Sitä sovelletaan samaan aikaan epidemian ensimmäisen vaiheen jälkihoidon ja jälleenrakennuksen kanssa.

Suunnitelman ydin on epidemian jako kolmeen perustyyppiin.

– Epidemiologisen tilanteen skenaario perustuu kokonaisarvioon, jossa käytetään apuna määrällisiä ja laadullisia kriteerejä, huomioidaan muutosten suunta ja nopeus ja alueen väestöpohja.

Viruksen leivämisen takia Voipio-Pulkin mukaan toiminnan on oltava ennakoivaa, viitaten Kiurun esittelemiin perustason, kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen tunnistamiseen ja rajaamiseen.

– Käytettävissä olevat toimenpiteet voidaan jakaa "testaa, jäljitä ja eristä" -toimiin, tilohin ja tapahtumiin kohdennettuihin suosituksiin ja koko väestöön kohdennettuihin suosituksiin, joista viimesijaisia ovat koko väestöön kohdistuvat laajat suositukset.

– Kiihtymisvaiheen uhatessa varotoimia kiristetään ja jos varotoimista huolimatta leviämisvaihe uhkaa, tulevat eteen välttämättöminä toimenpiteinä valtakunnalliset ja alueelliset rajoitukset ja suositukset.

Valtakunnallisista periaatteista askelletaan Voipio-Pulkin mukaan alueelliseen toimeenpanoon. Toimenpiteiden käyttöönoton järjestys voi olla erilainen eri osissa maata. Tilanteen seuraamisessa tukeudutaan THL:n tilannekuvaan STM:ssä ja COVID19-koordinaatioryhmässä.

Alueellinen yhteistyöryhmä toimii viranomaisten kesken, aluehallintovirastot ovat mukana asiantuntijoina. Maakunnissa toimeenpaneva viranomainen on sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmä. Alueellisen ryhmän kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua.

– Meillä on hyvät mahdollisuudet pysyä perustasolla, mutta ei ole poissuljettua, että ainakin joillakin alueilla siirryttäisiin kiihtymisvaiheeseen. Tällöin otettaisiin käyttöön tartuntojen juurisyihin kohdennetut toimenpiteet, Voipio-Pulkki sanoi.

"Kaikkien tartuntojen alkulähdettä ei pystytä enää selvittämään"

THL:n johtaja Mika Salminen kertoi, että maailmassa kokonaistapausten määrä on pysynyt suhteellisen vakaalla tasolla. Ennenaikaista on johtaa kuitenkaan päätelmiä pandemian kehityksestä.

– Etenkin Iberian niemimaalla tapaukset ovat kasvussa. Tapaukset löytyvät kuitenkin entistä useammin testauksen parannuttua kaikkialla. Keväinen tapauspiikki on varmasti aliarvio todellisista määristä. Toinen huomio on se, että nuoremman väestönosan saadessa enemmän tartuntoja, heidän tautinsa on lievempi.

– Nuortenkin kohdalla on vakavia tapauksia, mutta erityisesti näiden tartuntojen leviäminen on riski vanhemalle väestölle.

– Suomessa viikkotasolla tapausten määrät ovat olleet verraten alhaisia muuhun maihin verrattaessa.

Kaikkien tartuntojen alkulähde ei enää Salmisen mukaan ole kuitenkaan tiedossa. Suurin osa tartunnoista liittyy vapaa-ajan viettoon. Altistumisia on esiintynyt huomattavan paljon myös päiväkodeissa ja kouluissa.

Testauskapasiteetin parantuessa ei voida lukuja verrata suoraan kevään lukuihin. Tautitapausten osuus on tällä hetkellä 0,2 prosenttia, joten piilossa olevaa epidemiaa tuskin on Salmen mukaan olemassa. R-luku on hieman yli yhden. Sairaalahoidossa on ainoastaan yhdeksän ihmistä, joista tehohoidossa kaksi. Testauskapasiteetti on tällä hetkellä 16 000, Salminen summasi.

Linkki THL:n COVID19-tilannekatsau (siirryt toiseen palveluun)kseen, jota Salminen esitteli infossa.

Pääministeri Marin: Koronatutkinnan tarkoituksena on läpivalaista hallituksen ja viranomaisten toimia kriisissä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että maailmanlaajuinen koronapandemia on ajanut yhteiskunnat vakavaan kriisiin terveydellisesti ja taloudellisesti. Suomi on selvinnyt koronakriisistä hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Hän kiittää tästä kansalaisten vastuullista toimintaa.

Marin arvioi Suomen koronatointen olleen oikea-aikasia ja vastuullisia, mutta myös ongelmia ja hankaluuksia on kohdattu.

– On ensiarvoisen tärkeätä selvittää, miten kriisissä on toimittu, jotta voimme tulevaisuudessa olla entistä paremmin varautuneita mahdollisiin kriiseihin.

– Valtioneuvosto on tämän vuoksi päättänyt asettaa Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) yhteyteen riippumattoman tutkintaryhmän, joka selvittää koronapandemiasta johtuneita toimia. Tutkinnan tarkoituksena on läpivalaista toimia kriisissä.

Tutkintaryhmää johtaa Kai Valonen Otkesista. Myös valtioneuvosto on Marinin mukaan käynnistänyt omat selvityksensä kriisin aikaisista toimista. Selvitykset kulkevat rinta rinnan. Selvitys toteutetaan haastattelututkimuksena. Valtioneuvosto asettaa myös häiriötyöryhmän, jonka tarkoitus on selvittää millä tavoin viranomaisyhteistyötä voidaan parantaa yhteiskunnan häiriötilanteissa.

Marin sanoo tunnistavansa käsillä olevasta kriisistä, että suosituksista tiedottamisessa olisi voitu onnistua paremmin.

Oikeusministeri: Koronatutkinnassa ei selvitetä oikeudellisia vastuita

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) sanoo, että koronatutkinta tehdään, jotta toimista saadaan riippumaton arvio. Tutkinnan tavoitteena on parantaa yleistä turvallisuutta ja yhteiskunnan varautumista vakaviin tapahtumiin.

Turvallisuustutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku, syyt ja seuraukset sekä tehdyt viranomaistoimet.

Tutkinnassa keskitytään siihen, miten hallinto reagoi tilanteisiin, miten tieto kulki viranomaisten välillä, mitä säädöksiä sovellettiin ja miten onnistuttiin viestinnässä 1.1.-31.7.2020 välisenä ajanjaksona. Tutkinta tuottaa toimenpidesuosituksia vastaavankaltaisten tulevien tilanteiden varalta.

– Turvallisuustutkintaa ei tehdä oikeudellisten vastuiden selvittämiseksi.

– Vastaavalla tavalla Suomessa on tutkittu muun muassa Turun puukotuksia vuonna 2017.

Tutkinnan on määrä valmistua Henrikssonin mukaan ensi kesäkuussa.

Turvallisuustutkinta tehdään tulevaisuuden kriisejä silmällä pitäen

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi totesi tiedotustilaisuudessa, että tapahtumat antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää toimia kriisitilanteissa.

Nurmi sanoo, että ryhmässä on vankkaa turvallisuustutkinnan ja metodiikan osaamista.

– Turvallisuustutkinnassa oleellista on se, että lopputuotos ei ole kenenkään työhön osallistuneen näköinen, vaan se on neutraali ja riippumaton suositus.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen uskoo, että käytännön asiat saadaan sujumaan hyvin, kun noudatetaan Otkesin vakiintuneita käytäntöjä.

– Laki takaa meille hyvät tiedonsaantioikeudet, asiakirjapyyntöoikeudet ja kaikkien asiasta tietävien kuulemisen. Selvitys pohjautuu tapahtumakulun selvitykseen.

Valonen korostaa, että syyllisten etsintä ei ole tutkinnan tarkoitus, vaan näkökulma on tulevaisuuden kriisien torjunnassa.

Pääministeri Sanna Marin puhui tiedotusvälineille saapuessaan hallituksen matkustusrajoituksia käsitteleviin neuvotteluihin Säätytalolle Helsingissä 3. syyskuuta
Pääministeri Sanna Marin Sääytalon portailla ennen hallituksen torstain neuvotteluja. Päivän ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa kerrottiin, miten jo tehtyjä koronatoimia aiotaan tutkia. Kuvaa klikkaamalla voit katsoa tallenteen tiedotustilaisuudesta.

Vanhanen: Rajakysymyksiä sivuttiin välillisesti infoa edeltäneissä hallituksen neuvotteluissa

Hallitus käsitteli torstaina toimintasuunnitelmaa, joka toimii ohjeena hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen koronavirusepidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Lisäksi hallitus sai katsauksen tautitilanteesta ja koronavirustilanteen epidemiologisesta arviosta Suomessa ja kansainvälisesti.

Torstaina neuvoteltiin myös muun muassa matkailun sujuvoittavimesta. Pääministeri Marin sanoi ennen neuvotteluja, että päätökset matkailun sujuvoittamisesta ehtivät helpottamaan Lapin matkailun tilannetta. Ennen hallituksen torstaisiin koronaneuvotteluihin menoa Marin arvioi, että pelisäännöt turvallisesta matkustamisesta voitaisiin saada käyttöön mahdollisesti lokakuussa.

Ennen iltapäivän infoja Säätytalolta poistuessaan sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja Eurooppa -ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoivat, että neuvotteluissa käytiin hyvähenkinen keskustelu koronaan liittyvästä toimintasuunnitelmasta ja tilannekuvasta. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan myös rajakysymyksiä sivuttiin välillisesti.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Timo Harakka: Lakimuutos vaatisi Suomeen tulevaa ulkomaalaista esittämään todistuksen negatiivisesta koronatestistä – tarkistusvelvollisuus yhtiöille

Lue seuraavaksi