Soitessa on jaksettu koronan ensi aallossa yllättävänkin hyvin – osa lääkäreistä ja hoitajista aloittaa syksyn silti valmiiksi väsyneenä

Kesälomien pilkkominen on heikentänyt palautumista keväästä. Se on myös koettu epätasapuoliseksi.

sosiaali- ja terveyspalvelut
soite sairaala kyltit
Osa Soiten työntekijöistä on kertonut, ettei ole ehtinyt palautua kahden viikon lomajaksolla, vaan pidempi palautuminen olisi ollut tarpeen.Ville Viitamäki / Yle

Alussa oli muutos, välissä kesä ja edessä syksy, jonka sujumisesta kukaan ei vielä tiedä.

Soiten SuPerin ja Tehyn pääluottamusmiehet kuvaavat työntekijöiden jaksamista silti kuin yhdestä suusta "yllättävänkin hyväksi".

Eroja ja poikkeuksia on toki niin yksiköiden kuin yksilöiden välillä.

– Hoitotyöntekijät ovat jaksaneet yllättävänkin hyvin, vaikka korona-aika on ollut monelle alalla työskentelevälle kova paikka, arvioi Soiten SuPerin pääluottamusmies Eeva Hakala.

Samaa sanoo Tehyn Soiten pääluottamusmies Monika Sivula. Kevään varautuminen on ollut hyvää, työnantajan ohjeistukset muutosajalta saavat kiitosta. Lähtökohdat syksyyn ovat aivan toiset kuin keväällä.

– On mahdotonta ennustaa, miten työntekijät jaksavat, mutta nyt ollaan valmiimpia kuin keväällä. Jos tilanne muuttuu ja pitkittyy, se haastaa meitä jokaista, sanoo Sivula.

Lääkäriliiton kokkolalaisen puheenjohtajan Tuula Rajaniemen mukaan syksystä selvitää yhteishengellä ja yhteisillä päätöksillä siitä, mihin voimat on järkevä kohdistaa.

– Nyt on tärkeää hoitaa muita sairauksia, joista lääkäreille myös on hätä: onko minun potilaissani niitä, jotka eivät ole uskaltaneet ottaa yhteyttä ja ovat jääneet hoitamatta?

Hän toivoo syksyyn tsemppihenkeä kaikille.

– Tässä ammatissa on pakko oppia myös, että tehdään riittävän hyvää, mutta ei voida tehdä täydellistä. Eivät yksilön eikä yhteiskunnan voimavarat riitä täydellisen tekemiseen.

Epätietoisuus oli kevään kovin taakka

Kovimmilla hoitoalalla oltiin heti keväällä, kun alan arki meni kertaheitolla uusiksi: toimintoja ajettiin alas, työntekijöitä siirreltiin ja uusia toimintamalleja vasta rakennettiin.

– Maskien ja suojavälineiden ohjeistuksessa oli aluksi epäselvyyttä ja niiden pula aiheutti mielipahaa, mutta sekin asia selkiytyi myöhemmin. Kotihoidossa osa oli hyvin tiukoilla, kuvaa SuPerin pääluottamusmies Päivi Maunula.

Henkisesti kuormittavinta oli epätietoisuus.

– Hoitotyöntekijöillä oli edessään näkymätön vihollinen: ei ollut tietoa siitä, miten pandemia kehitty ja kauanko se kestää, kuvaa Tehyn Monika Sivula.

Informaatitulva oli kova, lisäksi Soiten kesäiset yt-neuvottelut ja poikkeustilanne rasittivat.

– Tiedossa ei ollut, miten ja kuinka paljon meitä voidaan määrätä töihin. Kuinka paljon tulee ylitöitä, kuinka pitkiä työvuoroja joutuu tekemään, Sivula listaa.

Myös lääkäreille kevät oli Rajaniemen mukaan monella tapaa raskas. Tehtävät tai potilaat vaihtuivat, uusia asioita piti opetella varautumisen yhteydessä ja suojavarusteiden käyttö lisääntyi.

korona tutkimus huone
Ville Viitamäki / Yle

Lomien pilkkominen jätti jäljet

Tuoreimmat kipukohdat ovat kesältä: kaikki eivät ole ehtineet palautua kesällä, sillä osa joutui pitämään lomansa kahden viikon pätkissä.

– Moni lääkäri kokee olevansa väsynyt kevään poikkeavan tilanteen takia. Kesälomien pitäminen vain kahden viikon jaksoissa ei tuonut toivottua palautumista, sanoo Lääkäriliiton Tuula Rajaniemi, jokatyöskenteli kesällä muutaman viikon Soitessa anestesialääkärinä.

Lomien pilkkominen koski 225 ihmistä muun muassa teho-osastolla, leikkaussaleissa, yhteispäivystyksessä ja infektiovastaanotoilla. Se huoletti jo etukäteen valtakunnallisesti.

Osa lääkäreistä ja hoitajista voi joutua tyytymään kahden viikon kesälomaan – liitot huolissaan jaksamisesta: "Porukka on äärimmilleen rasittunutta"

Kesäloma-asia hiertää myös laajemmin keskussairaalassa, missä superilaisten tunnelma on ollut pääasiassa rauhallinen ja uuden oppiminen on lopulta ollut monelle miellyttäväkin asia.

– Ihmiset kokivat epätasa-arvoisuutta lomien pilkkomisesta, koska koronatilanne ei ollut kesällä paha, sanoo SuPerin keskussairaalan luottamusmies Tiina Witick.

Lääkäriliiton Tuula Rajaniemi muistuttaa, että Soitessa työskentelee myös paljon ulkomaalaistaustaisia. Heille on ollut henkisesti raskasta se, ettei esimerkiksi kotimaassa olevia omaisia ole päässyt tapaamaan.

– Siellä on lapsenlapset tai vanhat vanhemmat, joita pitäisi käydä huoltamassa. Tämä ahdisti yllättävän monia.

Huolta potilaista, jonoista ja omasta terveydestä

Syksy alkaa tilanteessa, jossa on sekä hyvät että huonot puolensa. Tilanne on täysin erilainen kuin keväällä: varautuminen mahdolliseen toiseen aaltoon on nyt hyvä ja suunnitelmat ja toimintamallit ovat olemassa. Huoli ei silti ole poistunut.

– Jaksamiseen vaikuttaa myös se, miten pahaksi epidemia syksyn aikana kehittyy. Jatkuva huoli tulevasta on päivittäin läsnä, sanoo Soiten SuPerin pääluottamusmies Eeva Hakala.

Hän muistuttaa, että hoitohenkilöstö tarvitsee tukea epävarmuuden jatkuessa, ja silloin korostuu esimiestyön tärkeys.

Jaksamista haukkaavat myös henkilökohtaiset tunteet. Huolta on ollut niin omaista kuin läheisten ja myös potilaiden terveydestä.

– Monet hoitajat ovat pohtineet omalta kohdaltaan, että mitä jos minä kaikesta huolimatta olen se, joka vie koronan esimerkiksi palvelutaloon tai kotihoidon asiakkaalle, sanoo SuPerin Eeva Hakala.

korona näyte putkiloita
Hoitoalalla kannetaan huolta koronasta monella tapaa. Oma ja läheisten sairastuminen huolestuttaa, eikä kukaan halua olla vastuussa myöskään potilaiden tartuttamisesta. Ville Viitamäki / Yle

Myös sosiaalisten kontaktien puute ja ikävien uutisten vyöry on ahdistanut hoitoalalla. Koronaväsymys iskee väkisin myös työntekijöihin.

Lääkärikunnassa murehditaan myös jonojen kasvua ja potilaiden vointia.

– Syksyä kuormittaa huoli siitä, kuinka kauan tilanne jatkuu. Samanaikaisesti on purettava jonoja ja valmistauduttava mahdolliseen uuteen korona-aaltoon ja se tekee työstä entistä kiireisempää, sanoo Lääkäriliiton Tuula Rajaniemi.

Hammashoidossa odotettavissa syksyllä valtavat jonot – kriisimaakunnassa huolettaa edessä oleva tuhansien potilaiden suma: "Pahin tilanne vuosikymmeniin"

Keskussairaalan leikkaussaleissa Kokkolassa huhkitaan kesällä jonoja lyhyemmiksi – tahti on lähellä talven tasoa

Yhteinen toive on, että tilanne pysyy Keski-Pohjanmaalla yhä rauhallisena. Hoitohenkilökunnan riittävyys tapausten lisääntyessä huolettaa.

– Kyllä mielessä on työpaikoilla päivittäin, mitä se merkitsee omassa yksikössä, jos koronatartuntoja tulee, sanoo Päivi Maunula SuPerista.

Sairauspoissaolot eivät ole lisääntyneet korona-aikana, vaan osittain jopa vähentyneet entisestään parantuneen hygienian ansiosta. Syksy on silti jännityksen paikka.

– Suurta huolta aiheuttaa se, kuinka paljon syksyllä on poissaoloja flunssakauden alettua, sanoo Rajaniemi ja toivoo, että kaikki ihmiset pysyisivät flunssaisina kotona, jotta tilanne pysyisi hyvänä.

Juttua varten näkemyksiä ja palautetta työntekijöiden jaksamisesta on kysytty Soiten SuPerin pääluottamusmiehiltä Eeva Hakalalta ja Päivi Maunulalta, keskussairaalan luottamusmieheltä Tiina Witickiltä, Tehyn pääluottamusmieheltä Monika Sivulalta ja Lääkäriliton kokkolalaiselta puheenjohtajalta Tuula Rajaniemeltä. Osa vastauksista on saatu sähköpostitse.