1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuhmossa tavattu pääkallokiitäjä tuskin sittenkään on paavin pannassa, vaikka sitä pahaenteisenä onkin pidetty

Katolisen kirkon mukaan panna oli tarkoitettu ihmisille, ja joka tapauksessa se olisi jo purkaantunut.

Pääkallokiitäjä
Pääkallokiitäjä.
Arkistokuva pääkallokiitäjästä. Kyseinen yksilö on kuvattu Oulun yliopiston eläinmuseossa. Vastaava perhonen havaittiin myös Kuhmossa viime viikonloppuna.Hanna Juopperi / Yle

Ylen keskiviikkona julkaisema uutinen pääkallokiitäjästä sai runsaasti palautetta koskien paavin keskiajalla mahdollisesti asettamaa pannaa kyseistä hyönteistä kohtaan.

Jutussa kerrottiin, että paavi julisti pääkallokiitäjän pannaan, ja se on ainoa perhonen, joka on edelleen pannassa. Tieto perustui Kainuun elyn tietoihin.

Kysyimme aiheesta katolisen kirkon viestintäjohtaja Marko Tervaportilta, joka kertoo etsineensä tietoa tästä mahdollisesti aikanaan asetetusta pannasta.

– En näytä löytävän mitään viitettä siitä, että väite pitäisi paikkansa.

Tervaportti korostaa, että hän ei ole kirkkohistorian asiantuntija. Hän kuitenkin pitää epätodennäköisenä, että pääkallokiitäjä olisi koskaan ollut pannassa.

Tervaportin mukaan pannan, virallisemmin anateeman tai ekskommunikaation, julistaminen on kirkollinen rangaistus, josta pitäisi olla kirjallisia dokumentteja perusteluineen. Tällaisia ei kuitenkaan löydy.

Tervaportti korostaa, että muutenkin olisi epätodennäköistä, että paavi olisi asettanut hyönteislajin pannaan. Tervaportin mukaan panna jätti rangaistun kirkon sakramenttien ulkopuolelle, eivätkä sakramentit muutenkaan ole tarkoitettu muille kuin ihmisille.

– Loogisesti asiaa tarkastellen on vaikea uskoa, että joku eläin tai eläinlaji olisi joutunut kirkollisen rangaistuksen kohteeksi.

Tervaportin mukaan on mahdollista, että joku paavi olisi tuominnut tai kironnut pääkallokiitäjän häviämään, mutta tämä on eri asia kuin panna. Tuomitseminen ja kiroaminen ovat epävirallisia rangaistuksia.

– Oli miten oli, on selvää, ettei mikään keskiajalla langetettu panna tai kirkollinen rangaistus ole voimassa enää rangaistuksen saaneen ihmisen kuoltua, puhumattakaan jostakin eläinlajin pannasta.

Myös muissa medioissa, ainakin Iltalehdessä (siirryt toiseen palveluun), on aiemmin kerrottu, että pääkallokiitäjä olisi julistettu pannaan. Kysyimme kirkkohistoriaan perehtyneeltä yliopistonlehtorilta ja dosentilta Mikko Ketolalta, tietääkö hän, mistä väärä käsitys on päässyt alun perin lähtemään.

– Minulla ei ole mitään hajua tästä huvittavasta asiasta, summaa Ketola sähköpostitse.

Myös Ketola kuitenkin arvelee, että kyse on hyvin varmasti virheellisestä tiedosta, koska paavit eivät julista eläimiä pannaan.

Kuhmossa tehtiin viime viikonloppuna tämän vuoden ensimmäinen havainto pääkallokiitäjästä Suomessa. Pääkallokiitäjiä tulee Suomeen lähes joka vuosi, mutta ne kuolevat yleensä pian. Lajia on pidetty pahaenteisenä, ja se oli runsaslukuinen Euroopassa etenkin keskiajan ruttovuosina.

Lue seuraavaksi