1. yle.fi
  2. Uutiset

Keskusta kokoontuu valitsemaan puheenjohtajaa vaikeassa tilanteessa – entinen puoluesihteeri: "Tämän kokouksen pitää olla käänteentekevä"

Keskustan puoluekokous toteutetaan poikkeusjärjestelyin. Puheenjohtaja valitaan lauantaina.

Suomen Keskusta
Kuvassa on käynnissä Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden tentti Helsingissä elokuussa 2020.
Keskustan puheenjohtajasta äänestetään lauantaina. Istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni joutuu kamppailemaan tosissaan paikastaan tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa vastaan. Silja Viitala / Yle

Keskusta kokoontuu tänään puoluekokoukseen synkässä tilanteessa.

Koronapandemian vuoksi osallistujamäärältään maailman suurimpiin kuuluva puoluekokous on jouduttu pirstomaan 16 eri paikkaan ympäri Suomen, eikä pääpaikkana toimivassa Ouluhallissa nähdä perinteistä lippumarssia tai suurta kansanliikkeen juhlaa.

Syyt juhlaan ovat keskustalla olleet viime aikoina muutenkin vähissä. Maailman polvilleen pistäneen koronaviruskriisin lisäksi keskustan puoluekokousta varjostaa surkea kannatus.

– Keskustan romahdus ei ole paha uni, joka huuhtoutuu itsekseen pois. Puolueen tilanne on juuri niin tukala kuin miltä se näyttää, kirjoittivat pitkäaikaiset keskustavaikuttajat (siirryt toiseen palveluun) Seppo Kääriäinen, Pekka Perttula ja Ossi Martikainen Kanava-lehdessä vuosi sitten, puolueen historian suurimman eduskuntavaalitappion jälkeen.

Vuodessa tilanne ei ole juuri muuttunut. Musertavan vaalitappion jälkeen puheenjohtaja Juha Sipilä vaihtui Katri Kulmuniin ja hallituskumppanit oikeistopuolueista vasemmistoon, mutta keskustan paha uni jatkuu.

Viimeisimmässä Ylen kannatusmittauksessa keskustan kannatus oli 11,3 prosenttia, kun vuoden 2015 eduskuntavaaleissa pääministeripuolueeksi noussut keskusta keräsi 21,1 prosenttia äänistä. Puolue on menettänyt yli 200 000 äänestäjää, ja kannatus on käytännössä puolittunut viidessä vuodessa.

Keskustan entinen puoluesihteeriPekka Perttula kääntäisi katseen vieläkin kauemmas.

– Keskusta on 2000-luvulla vuoden 2003 jälkeen voittanut vain kaksissa vaaleissa, kun mukaan lasketaan kaikki eduskunta-, kunta-, EU-, ja presidentinvaalit, Perttula sanoo.

Perttula lataa kovat paineet alkavaan puoluekokoukseen:

– Puolueen on tehtävä tiliä menneestä, mutta samalla haettava myös uutta. Tämän puoluekokouksen pitää olla käänteentekevä, jos keskusta tosissaan haluaa olla suuri puolue, Perttula sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Saarikko on puheenjohtajakisan ennakkosuosikki

Keskustan puoluekokouksen odotetuin päivä on lauantaina, kun puoluekokouksessa äänestetään puheenjohtajasta.

Istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni joutuu kamppailemaan paikastaan altavastaajan asemasta.

Ylen viikko sitten julkistaman kyselyn mukaan tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on keskustavaikuttajien suosikki seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tulos on linjassa muiden medioiden kyselyiden kanssa.

Ehdolla ovat myös varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja yrittäjä Ilkka Tiainen, mutta kyselyn perusteella tiedossa on odotetusti kahden naisen kamppailu.

Peli ei ole kuitenkaan vielä pelattu. Puoluekokouksessa äänioikeutettujen määrä on huomattavasti suurempi, kuin mitä kyselyihin tavoitetaan. Ylen kyselyyn vastasi 109 keskustavaikuttajaa, mutta puoluekokoukseen osallistuu kaikkiaan yli 2 400 virallista kokousedustajaa.

Kuvassa on käynnissä Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden tentti Helsingissä elokuussa 2020.
Kohu ministeriön piikkiin ostetuista viestintävalmennuksista hankaloittaa Kulmunin asemaa.Silja Viitala / Yle

Ero valtiovarainministerin tehtävästä johti puheenjohtajakisaan

Kulmuni valittiin puheenjohtajaksi vain vuosi sitten Kouvolassa.

Keskustan kannatusromahdusta ei voida lukea tuoreen puheenjohtajan syyksi. Puheenjohtajakisa kuitenkin syntyi, koska suuri osa keskustalaisista on menettänyt toivonsa sen suhteen, että tilanne tulisi Kulmunin johdolla paranemaan.

Suurin isku Kulmunin jatkoaikeille on itseaiheutettu. Puheenjohtajakisa käynnistyi sen jälkeen, kun Kulmuni päätyi eroamaan valtiovarainministerin tehtävästä viestintävalmennuksista aiheutuneen kohun seurauksena.

Eroa seuranneen viikonlopun aikana keskustan ympärillä velloivat huhut sekavasta tilanteesta, jossa Kulmunin uumoiltiin harkitsevan jopa hallituksen kaatamista (siirryt toiseen palveluun).

Perhevapaalla kohun aikana ollut ja puheenjohtajaehdokkuudesta aiemmin kieltäytynyt Saarikko on antanut ymmärtää, että keskustan ympärillä käynyt kuohunta sai hänet lopulta pyörtämään päätöksensä.

– Hässäkkää vähemmän, vakautta enemmän, Saarikko kirjoitti Facebookiin Kulmunin eroa seuranneena kesäkuisena sunnuntaina.

Politiikan toimittajien tentissä alkuviikosta Kulmuni pisti kuohunnan keskustan ympärillä median piikkiin.

– Annika, olisit voinut kilauttaa minulle kesäkuun alussa kun sanoit, että mediassa oli spekulaatiota. Keskustasta se selviää kyllä aina, Kulmuni sanoi.

Tenteissä Kulmunin ja Saarikon välillä on ollut jäätävä tunnelma. Kulmunin mukaan hänen haastajansa eivät ole osanneet selkeästi kertoa, mitä he itse olisivat tehneet keskustan johdossa toisin.

Kuvassa on käynnissä Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden tentti Helsingissä elokuussa 2020.
Saarikko haastoi Kulmunin aiemmista vakuutteluista huolimatta.Silja Viitala / Yle

Saarikko lupaa malttia

Kulmunin puheenjohtajakautta ovat leimanneet keskustan yhteenotot muiden hallituspuolueiden kanssa.

Saarikon puheenjohtajakampanjan punaisena lankana on kulkenut lupaus vakaudesta.

– Keskustan valtti on maltti. Se voi olla tylsä, mutta pidemmän päälle ainoa järkevä linja, Saarikko kirjoittaa pamfletissaan (siirryt toiseen palveluun).

Saarikon mielestä keskustan on myös aika lopettaa kipuilu hallituksessa olemisesta, sitoutua hallitusyhteistyöhön ja lopettaa "oven raossa roikkuminen".

Oppositio on koko vaalikauden pommittanut hallituksen heikoimmaksi lenkiksi arvioimaansa keskustaa syytöksillä vihervasemmiston takuupuolueena toimimisesta. Syytökset osuvat kannatusahdistuksessa rypeviin keskustalaisiin kipeästi.

Saarikon mielestä kyky yhteistyöhön erilaisissa hallituspohjissa kertoo linjattomuuden sijaan vahvuudesta.

– Olemme käyttäneet keskustassa paljon energiaa pohtiessamme, miten saatamme puolueena taipua ensiksi yhteistyöhön oikeiston ja sitten vasemmiston kanssa. Melkein leimaamme itse itsemme takinkääntäjiksi kumppaneiden vaihduttua. Minusta se on turhaa. Kyky sovittaa yhteen näkemyksiä on keskellä olemisen vahvin voima, Saarikko kirjoittaa pamfletissaan.

Kulmuni pelkää, että keskusta näivettyy suomenkieliseksi RKP:ksi

Kulmuni kirjoittaa omassa pamfletissaan (siirryt toiseen palveluun) keskustan tasapainoilusta ja hallitusyhteistyöstä huomattavasti Saarikkoa kirpeämmin:

– On sanottu, että keskustan idea on hukassa. Ihmiset eivät tiedä, mitä me edustamme. Uhkana on, että puolue näivettyy jonkinlaiseksi suomenkieliseksi RKP:ksi, joka on aina valmis hallitukseen ja jolla ei ole selkeää ideologiaa.

RKP:n lisäksi myös muut hallituskumppanit saavat Kulmunin pamfletissa kuulla kunniansa.

Kulmunin mukaan sekä vihreät että demarit ovat lipsuneet kohti vasenta laitaa, jossa ratkaisu asiaan kuin asiaan tuntuu löytyvän aina julkista sektoria kasvattamalla. Vasemmistoliittoa Kulmuni puolestaan syyttää kallistumisesta vihreiden suuntaan, mikä näkyy Kulmunin mukaan ilmastoasioissa.

Kulmunin keskusta ei ole hallituksessa rakentelemassa siltoja, vaan taistelemassa määräilemään pyrkivää vasemmistoenemmistöä vastaan.

– Emme voi eikä meidän tulee alistua ajatukseen, että sopeudumme yhteistyön nimissä SDP:n määräämään tahtoon, Kulmuni kirjoittaa.

Erot Kulmunin ja Saarikon hallitusyhteistyötä koskevassa retoriikassa voivat johtua osaltaan myös näkökulmaeroista.

Saarikko on seurannut tilannetta perhevapaalta käsin erossa päivänpolitiikan väännöistä. Kulmuni puolestaan on istunut vuoden aikana lukuisissa tiukoissa neuvotteluissa hallituskumppaneiden kanssa.

Entinen puoluesihteeri Perttula arvioi, että keskustan hallitusyhteistyön vaikeutta lisää myös uusi asema toiseksi suurimpana puolueena.

– Vuodesta 1987 lähtien keskusta on ollut joko johtava oppositiopuolue tai pääministeripuolue, ja se näkyy puolueen toimintatavoissa. Keskusta opettelee uudenlaista poliittisen keskustelun tapaa, Perttula sanoo.

Kuvassa on käynnissä Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden tentti Helsingissä elokuussa 2020.
Saarikon ja Kulmunin välillä ei ole suuria poliittisia linjaeroja, sanovat molempien kannattajat. Kyse on henkilöstä. Silja Viitala / Yle

Kulmuni syyttää keskustaa elitistymisestä

Puheenjohtajuudestaan huolimatta Kulmuni on käynyt puheenjohtajakampanjaa haastajan asenteella.

Julkisissa esiintymisissään Kulmuni on kutsunut keskustaa ”elitistyneeksi” puolueeksi ja korostanut sitä, kuinka valtiovarainministerin tehtävästä luopumisen jälkeen aikaa on jäänyt kentän kiertämiselle ja kuuntelemiselle.

Kulmuni korostaa myös mielellään rooliaan aluepoliitikkona.

– Jos minut jostakin Suomessa tunnetaan, niin varmaankin parhaiten kepulaisena aluepoliitikkona, joidenkin mukaan ”armottomana” aluepoliitikkona, Kulmuni kirjoittaa pamfletissaan.

Ylen keskustalaisille tekemän kyselyn tausta-aineistossa myös Kulmunin tukijat nostavat aluepolitiikan Kulmunin valtiksi. Saarikkoa Kulmunin tukijat puolestaan syyttävät Sipilän kaudella tehdyistä ratkaisuista

– Keskusta ei kestä enää niin sanottua ”Sipilän linjaa”, jota Saarikko edustaa. Saarikko oli ministerinä Sipilän hallituksessa muun muassa tekemässä keskittämistä terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muodossa. Se oli keskustan suurin virhe viime vaalikaudella, eräs Kulmunia tukeva keskustavaikuttaja kirjoittaa.

Perttulan mukaan syyllisten etsiminen viime vaalikauden päätöksistä kertoo siitä, kuinka myös Sipilän aika puolueessa täytyy käydä aiempaa tarkemmin läpi.

– Annikalla oli merkittävä tehtävä hallituksessa, mutta samoin Katri on kuulunut siihen puoluejohtoon. Sipilän aika täytyy puhua auki ja käydä läpi, kuten myös päätös lähteä yhteistyöhön uudessa koalitiossa kakkospuolueena. Mikä on jatkumoa vanhasta, mikä taas on uutta? Sekin on jäänyt puolueessa käsittelemättä, Perttula sanoo.

Valitulla puheenjohtajalla on edessään kova työ

Kumpi tahansa tulee valituksi, on työlistalla kovia toimenpiteitä, Perttula arvioi.

– Pitää ottaa selkeä johtajuus ja se tarkoittaa aika kovia toimenpiteitä. Pitää muun muassa pelkäämättä arvioida, ovatko oikeat ihmiset oikeilla paikoilla, ihan ministeritasoa myöten.

Poliittisen arvioinnin lisäksi koko puoluekoneisto olisi Perttulan mukaan rakennettava uudestaan.

– Puolue on tarponut paikallaan. Keskustan sisäinen keskustelu kärsii siitä, että maakuntalehdistö on näivettynyt. On jäänyt analysoimatta, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin, että voisimme tuoda suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä kysymyksiä oman puolueemme sisäiseen keskusteluun, Perttula sanoo.

Häviäjällä taas on Perttulan mukaan tärkeä tehtävä keskustan yhtenäisyyden kannalta.

– Häviäjän pitää olla hyvä häviäjä. Kumpi tahansa tulee valituksi, on molemmilla iso vastuu puolueesta. Puolue tarvitsee molempien osaamista ja kokemusta.

Korjaus 4.9. klo 8.25: Keskustan puoluekokous järjestetään Ouluhallissa, ei Oulun jäähallissa, kuten uutisessa alun perin virheellisesti luki.

Lisää aiheesta:

Kesän tapahtumien jälkipyykki kiristi tunnelmaa keskustan puheenjohtajaehdokkaiden tentissä – Katri Kulmuni: "Annika, olisit voinut kilauttaa minulle"

Ylen kysely: Lähes puolet keskustavaikuttajista antaa tukensa Annika Saarikolle puheenjohtajakisassa

Lue seuraavaksi