1. yle.fi
  2. Uutiset

"Viisaus ei asu esimiehen päässä", todettiin sote-yhtymässä – ja siitä käynnistyi kokonaisen työkulttuurin jättimuutos

Keski-Uudenmaan sote-yhtymän kaikki 3 500 työntekijää ja esimiestä alkavat tulevina vuosina itse ohjata omaa työtään tiimeissä. Kuntatyönantajien mukaan vastaavaa liikehdintää on muissakin sote-organisaatioissa.

työelämä
Kotihoidon sairaanhoitaja Sanna Sankala täydentää varustelaukkuaan ennen kotikäyntiä.
Kotihoidon sairaanhoitaja Sanna Sankala täydentää varustelaukkuaan ennen kotikäyntiä. Sankalan tiimillä on noin 45 asiakasta, joilla on vaihtelevia tarpeita.Petteri Bülow / Yle

Mäntsälän kotihoidossa työskentelevä sairaanhoitaja Sanna Sankala on aamukymmeneen mennessä kerennyt käydä jo kolmen asiakkaan luona. Jokainen työpäivä on yhtä vilkas. Työvuoron aikana hän polkee pyörällään jopa 15 asiakkaan luokse.

Jokainen käynti kestää viidestätoista minuutista yli tuntiin, asiakkaan henkilökohtaisista tarpeista riippuen.

Yhdelle asiakkaalle Sankala vie lääkkeet, toista auttaa peseytymään, kolmatta helpottaa tavallisissa arjen asioissa.

Kun vastaan tulee ongelma, apuun huudetaan esimies. Tai näin oli ennen.

Kotihoidon sairaanhoitaja Sanna Sankala lähdössä kotikäynnille.
Sankala on työskennellyt Mäntsälän kotihoidossa kahdeksan vuotta. Uuteen työkulttuuriin solahtaminen oli hänelle helppoa.Petteri Bülow / Yle

Esimiehet muuttuvat valmentajiksi

Sankalan työpaikassa Mäntsälän kotihoidossa ja koko Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä Keusotessa on nimittäin käynnissä valtava työkulttuurin muutos.

Keusoten kaikki 3 500 työntekijää ja esimiestä alkavat tulevien vuosien aikana soveltaa yhteisöohjautuvuutta ja valmentavaa johtamista.

Käytännössä paperinmakuiset termit tarkoittavat, että esimies ei enää johda työtä kuin ennen, vaan työntekijät tekevät päätöksiä itsenäisissä tiimeissä. Esimies muutuu päättäjästä valmentajaksi, jonka rooli on kysyä, sparrata ja tukea tiimejä ongelmanratkaisussa.

Pomollekin on silti paikkansa

Uudesta johtamistyylistä on jo paljon esimerkkejä etenkin asiantuntijatyössä ja IT-alalta. Nyt se on lyömässä läpi isosti myös sosiaali- ja terveyspuolella. Yhtenä innoittajana on Hollannin kotihoidon Buurtzorg-malli, jossa työntekijöillä ei ole esimiehiä lainkaan.

– Taustalla on ajatus siitä, että viisaus ei asu esimiehen päässä, kun puhutaan asiakkaiden kanssa työskentelystä. Viisaus asuu sen porukan päässä, joka siellä arjessa työskentelee, sanoo Keusoten erityisasiantuntija Tanja Hiilinen-Häsä.

Keusotessa esimiehille on kuitenkin edelleen paikkansa. Hiilinen-Häsän mukaan uudessa mallissa esimiehille jää enemmän aikaa tarkoituksenmukaisempaan johtamiseen.

– Meillä ei pyritä esimiesten vähentämiseen, vaan esimiesten roolin muuttumiseen. Uusi työkulttuuri tukee asiakastyötä ja on myös työntekijöille merkityksellistä.

Homma etenee näin: kaikki 170 esimiestä saavat usemmasta luennosta koostuvan johtamisvalmennuksen, jonka järjestää konsulttiyhtiö Filosofian akatemia. Sitten esimiehet alkavat toteuttaa uutta ajatusmallia omissa tiimeissään, kuten kotihoidossa, mielenterveystyössä tai hallinnossa.

Lopputuloksena voi olla tiimejä, joissa toimitaan perinteisemmällä mallilla ja toisaalta tiimejä, joissa esimiestä ei ole ollenkaan tai yhdellä esimiehellä on monta tiimiä alaisenaan.

– On selvää, että sotepalvelut ovat ison muutospaineen edessä. Meillä on monimutkaisia rakenteita ja tiettyä jäykkyyttä. Nyt halutaan oikeasti tehdä muutos niin, että ongelmia pystytään ratkaisemaan nopeammin siellä arjessa, missä ne syntyvät.

Kotihoidon sairaanhoitaja Sanna Sankala ja esimies Anette Salo.
Yhteisöohjautuvuus näkyy arjessa monessa: työntekijät voivat esimerkiksi joustavammin muuttaa työvuorojaan ja päättää asiakkaiden hoidon järjestämisestä. Sairaanhoitaja Sanna Sankalan (vasemmalla) mukaan osa tiimistä tekee itsenäisiä päätöksiä asiakkaiden luona, osa taas kaipaa tiimin tukea. Vieressä esimies Anette Salo.Petteri Bülow / Yle

Uusi ajatusmalli vaatii niksautusta sekä työntekijän että esimiehen päässä

Sanna Sankalan työssä kotihoidossa muutos näkyi heti. Kerran kymmenen hengen hoitajatiimissä syntyi keskustelua siitä, tarvittaisiinko erään asiakkaan luona käymiseen yhden sijaan kaksi hoitajaa. Tarvitaan, päätti tiimi, ja näin tehtiin.

Aiemmin saman päätöksen olisi tehnyt esimies.

– Me tehdään työtä asiakasta varten. Tottakai hän haluaa, että häntä koskevia päätöksiä voidaan tehdä nopeasti. Ei tarvitse enää kysyä esimieheltä, että voiko tehdä näin, vaan voi tehdä, Sankala sanoo.

Sankalan mukaan oma työ on muuttunut joustavammaksi ja mielekkäämmäksi, kun arjessa kiinni olevia päätöksiä ei enää kierrätetä esimiehen kautta.

– Työstä on tullut motivoivampaa, kun saan tehdä itse ne minulle kuuluvat hoidolliset päätökset. Koen silti, että tarvitsen pomoa rinnalle kulkemaan ja tukemaan tekemissäni ratkaisuissa.

Sankalan rinnalla kulkeva pomo on Mäntsälän kotihoidon esimies Anette Salo, jolla on yhteensä 48 alaista. Hänen mukaansa uusi ajatusmalli vaatii isoa niksautusta sekä esimiesten että työntekijöiden päässä.

– Omassa työssäni olen huomannut, että minulle ohjautuu paljon vähemmän asiakkaisiin ja tiimin toimintaan liittyviä kysymyksiä. Minun tehtäväni tässä uudessa toimintatavassa on selkiyttää tavoitteita ja kertoa ne raamit, joiden puitteissa työntekijät tekevät itsenäisiä päätöksiä. Luottamus ja arvostus ovat siinä aivan avainroolissa, Salo sanoo.

Kotihoidon esimies Anette Salo.
Kun uutta työkulttuuria vasta harjoitellaan, kotihoidon esimies Anette Salo opastaa tiimiään uuteen. "Jokainen kehittyy tässäkin asiassa eri tahtia", Salo sanoo.Petteri Bülow / Yle

"Positiivisesti radikaali ajatus"

Askeleita uuteen suuntaan on otettu muissakin sote-organisaatioissa. Keusote on kuitenkin kirjannut strategiaansa saakka, että vuoteen 2025 mennessä koko henkilöstö toimii yhteisöohjautuvasti. Se on iso juttu.

– Onhan se positiivisesti radikaali ajatus, että näin totaalisesti lähdetään rakentamaan uutta työkulttuuria. Se muuttaa perinteisen hallintolähtöisen ajattelun, jossa joku aina sanoo, mitä minun pitää töissä tehdä, sanoo KT Kuntatyönantajien Soteliiderit-hanketta vetävä projektipäällikkö Aija Tuimala.

Soteliiderit-hankkeessa Tuimala kehittää yhdessä sote-työnantajien kanssa parempaa johtamistapaa. Keskusteluissa on noussut esiin, että hierarkkisesta pomo määrää -johtamisesta ollaan siirtymässä kohti yhteisöllisempää mallia myös laajemmin sote-alalla.

– On selvää, että sote-maailmassa osa tehtävistä on sellaisia, joissa vaaditaan selkeä työjärjestys ja ohjeistus. Olennaista onkin pohtia työtehtävä ja organisaatio kerrallaan, mitkä ovat niitä asioita, jotka määritellään ylhäältä päin ja mitkä taas niitä, joissa voidaan toimia vapaammin, Tuimala pohtii.

Aija Tuimala
KT Kuntatyönantajien projektipäällikkö Aija Tuimalan mukaan sote-sanan alle kätkeytyy valtava määrä erilaisia töitä, joiden pitää löytää omat tapansa.Aatu Itkonen/Yle

Entä ne, jotka kaipaavat ohjeistusta?

Itsenäinen päätöksenteko tai oman työn ohjaaminen ei välttämättä sovi myöskään kaikille työntekijöille. Sanna Sankala on jo tiimissään huomannut, että joillekin uuden kulttuurin omaksuminen on ollut helpompaa kuin toisille.

– Meillä on joukossa esimerkiksi vastavalmistuneita hoitajia, eivätkä kaikki ole yhtä valmiita ottamaan vastuuta itse. Ei välttämättä ole vielä sellaista valmiutta, mutta kun ammattitaito kasvaa, niin uskon että jokainen pystyy tähän kyllä.

Keusoten Hiilinen-Häsän mukaan isossa uudistuksessa on luonnollista, ettei muutos tapahdu heti eikä tunnu kaikista hyvältä.

– Voi olla, että joissain tiimeissä se turva tulee siitä, että esimies kertoo, miten pitää tehdä. Voi olla, että kaikki eivät koskaan pääse kyytiin tähän jaettuun johtajuuteen ja vastuunottoon. Jokaisessa tiimissä nyt haetaan ja kokeillaan, millaiseksi yhteisöohjautuvuus muodostuu.

Samaa sanoo Kuntatyönantajien Tuimala.

– Meillä on totutut tavat ja tietyt arvomaailmat, joiden mukaan omassa ammatissa toimitaan. Kun tähän uuteen suuntaan lähdetään, niin muutos ei millään pikaisella viikkopalaverilla tapahdu.

Juttua varten on haastateltu myös Filosofian akatemian organisaatiokonsulttia Karoliina Jarenkoa.

Tarvitaanko tulevaisuuden työelämässä pomoja? Voit keskustella aiheesta 8.9. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Töissä syntyy parempia ideoita, kun esimies on koko ajan läsnä – näin ajattelee oululaisyritys, jossa ei uskota pomottomaan työelämään

Työpaikan tehottomin osa saattaa olla oma pomosi – Suomen parhaina työpaikkoina pidetään yrityksiä, joissa ei ole esimiehiä

Lue seuraavaksi