1. yle.fi
  2. Uutiset

Kannattaako järjestää mielenosoitus vai ryhtyä vegaaniksi? Hiilijalanjäljen laskeminen oli alun perin öljy-yhtiön markkinointitemppu

Huomion ohjaaminen yksilön valintoihin voi olla saastuttavien yritysten etu.

ilmastonmuutos
Kuvassa on ilmastoaktivisti Kia Aarnio Helsingissä elokuussa 2020.
Aktivisti Kia Aarnio järjestää mielenosoitusta, jotta hallitus ryhtyisi lupaamiinsa ilmastotekoihin.Silja Viitala / Yle

Kun IPCC:n ilmastoraportti lähes kaksi vuotta sitten julkaistiin, maailma kohahti.

Raportin mukaan ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen, jotta suurilta katastrofeilta vältytään. Aikaa päästövähennyksiin oli vain kymmenen vuotta.

Dramaattinen raportti sai median ja kansalaiset tempautumaan ilmastokeskusteluun.

Pian alettiin etsiä tapoja, joilla jokainen voisi tehdä ilmastotekoja arjessaan.

Myös helsinkiläinen Kia Aarnio, 44, löysi itsensä klikkailemasta nettilaskuria ja vertaamasta juuston syömisen ja lentämisen vaikutuksia omiin hiilipäästöihinsä.

Arjen valinnat tuntuivat ensin tärkeiltä. Koko Aarnion perhe meni lentolakkoon. Aarnio itse ryhtyi vegaaniksi.

Jotta raportin asettama tavoite toteutuisi, jokaisen pitäisi pienentää hiilijalanjälkeään noin 2 500 hiilidioksidikilogrammaan vuodessa, arvioi esimerkiksi Sitra (siirryt toiseen palveluun). Keskivertosuomalaisten päästöt ovat reilut 10 000 kiloa hiilidioksidia.

Aarnio pääsi lentolakon, vegaaniruokavalion ja ostamisen välttelyn avulla lähelle, 3 500 kiloon.

Sitten homma alkoi tuntua epätoivoiselta.

Aarnio ei nähnyt ympärillään montakaan ihmistä, jotka olisivat panneet elämäntapansa remonttiin samanlaisella kiireellä kuin hän.

– Aloin ymmärtää, että tätä reittiä tämä ei tule tapahtumaan. Toimet, joita tarvitaan ovat sitä mittaluokkaa, että yksilö ei enää pysty niihin.

Aarnio vaihtoi taktiikkaa. Hän päätti vedota itsensä sijaan suoraan suuriin, saastuttaviin yrityksiin sekä poliitikkoihin.

Psykologian oppikirjailijana työskentelevä Aarnio alkoi käyttää kaiken liikenevän ajan ilmastoaktivismiin.

– Esimerkiksi turpeen polttoon ei päästä puuttumaan sillä, valitsenko minä juuston vai vegaaniruuan.

Kuvassa on ilmastoaktivisti Kia Aarnio Helsingissä elokuussa 2020.
Kia Aarnio alkoi vaikuttaa päättäjiin ja yrityksiin kun huomasi, että arjen ilmastoteot eivät riitä.Silja Viitala / Yle

Hiilijalanjälkilaskuri oli BP:n mainoskampanja

Keskustelu yksilön ilmastoteoista kiteytyy usein hiilijalanjäljen laskemiseen. Huomion ohjaaminen voi olla myös saastuttavien yritysten etu.

Oikeastaan koko termi tuli tunnetuksi fossiiliteollisuuden ansiosta.

Kun brittiläinen öljy-yhtiö BP kamppaili maineensa kanssa 2000-luvun alkupuolella, se palkkasi avukseen mainostoimiston.

Syntyi kampanja, jonka myötä yhtiön verkkosivuilla julkaistiin hiilijalanjälkilaskuri. Laskurin avulla suuri yleisö pystyi laskemaan omat hiilipäästönsä.

Mainoskampanjan jälkeen 'carbon footprint', ajatus jokaisen omasta hiilijalanjäljestä levisi rytinällä yleiseen tietoisuuteen.

BP on yksi maailman suurimmista yksittäisistä ilmastopäästäjistä, kymmenen suurimman joukossa (siirryt toiseen palveluun).

Yhtiö on viime vuosina myöntänyt vastuunsa. BP on julkistanut jopa tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2050 ja kertonut samalla (siirryt toiseen palveluun)vähentävänsä öljyntuotantoa 40 prosentilla.

BP:n alkuperäistä markkinointikampanjaa on kuitenkin pidetty tapana kääntää katse pois yhtiön omista päästöistä. Se on leimattu jopa propagandaksi (siirryt toiseen palveluun).

Yhtiö on hiljattain ollut mukana rahoittamassa uutta älypuhelinsovellusta (siirryt toiseen palveluun), joka laskee käyttäjänsä liikkumisesta syntyvät päästöt reaaliajassa.

– Kun ihmisille annetaan tietoa siitä, millainen elämäntyyli johtaa pienempiin päästöihin, energiayhtiön vastuu katoaa näkyvistä, sanoo tutkijatohtori Lauri Lahikainen Tampereen yliopistosta.

Lahikainen on tutkinut yksilön vastuuta ilmastonmuutoksessa filosofian väitöskirjassaan.

Hänen mukaansa kyse on vastuunsiirrosta kuluttajille. Kun keskiössä on hiilijalanjälki, saastuttamisesta tuleekin kuluttajan vika.

– Silloin ihmiset eivät lähde syyllistämään suuryritystä.

Lahikainen sanoo, ettei tunne BP:n kampanjan taustoja tarkemmin, mutta öljy-yhtiöt ovat aiemmin jääneet kiinni tietoisesta hämäämisestä.

Muutama vuosi sitten paljastui (siirryt toiseen palveluun), että maailman suurimmalla öljy-yhtiöllä Exxonilla oli omia tutkimustuloksia fossiilisten polttoaineiden vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen jo ennen kun ilmastonmuutos kunnolla tunnustettiin julkisuudessa 80-luvun lopulla.

Sen sijaan, että yhtiö olisi muuttanut suuntaa tutkimustulosten johdosta, se käytti lehtitietojen mukaan miljoonia ilmastonmuutosta vähättelevien, denialististen ajatushautomoiden tukemiseen. Exxon itse on kieltänyt tehneensä niin.

Ilmastokeskustelussa vältetään usein syyllisten nimeämistä. Lahikaisen mielestä sellaisia kuitenkin löytyy.

Syyllisyyteen liittyy vastuu – se, minkä tason asioihin on mahdollisuus olla vaikuttamassa.

Suurin osa, noin 70 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) koko maailman kasvihuonepäästöistä on noin sadan yrityksen aiheuttamia. Niiden joukossa ovat esimerkiksi Exxon ja BP.

– Yritysten johdossa istuu ihmisiä, jotka ovat tehneet päätöksiä.

Lahikainen sanoo, että on toki mahdollista, että takana ei ole tietoisesti pahantahtoisia motiiveja, vaan vaikkapa vilpitön usko talouskasvuun.

Tutkimustieto ilmastonmuutoksesta asettaa päätökset kuitenkin kyseenalaiseen valoon.

– Yhtiöillä olisi ollut kymmeniä vuosia miettiä bisnesmallit uusiksi.

Bp
Kuvakaappaus BP:n nettisivuilta vuonna 2006. Kuva on peräisin internetsivuja arkistoivasta Wayback Machinesta.

Yksilön omien toimien tehosta kertoo myös korona.

Kun ihmiset lakkasivat viime keväänä liikkumasta ja lentämästä, pudotus näytti ensin rajulta. Analyytikot arvioivat, että korona vähensi koko maailman päästöjä 4–7 prosenttia.

Sekään ei silti riitä 1,5 asteen rajassa pysymiseen. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittaisiin yli seitsemän prosentin vuosittainen vähennys, laskee esimerkiksi YK:n ympäristöohjelma UNEP raportissaan (siirryt toiseen palveluun).

Lahikaisen mielestä korona osoitti, että emme ole yksilösaastuttajia. Valtaosa päästöistä tulee energiantuotannosta.

– Korona teki näkyväksi sen, miten riippuvaisia ollemme infrastruktuurista. Se ohjaa kulutusta tiettyyn suuntaan.

Lahikaisen mielestä ilmastomuutoksen pysäyttämisessä pitäisikin keskittyä rakenteiden muuttamiseen. Se taas vaatii yhteiskunnallista vaikuttamista.

Vegaaniksi ja sähköautoilijaksi ryhtymisen rinnalle olisi Lahikaisen mielestä aika tuoda vinkkejä toisenlaisesta vaikuttamisesta.

– Ota selvää ilmastonmuutoksesta, lähetä vetoomus kansanedustajalle, mieti ketä äänestät kuntavaaleissa, liity järjestöön tai puolueeseen, järjestä mielenosoitus, hän luettelee.

Toiminta, joka tuo lähemmäksi toisia ihmisiä, on tehokkaampaa kuin yksinäinen puurtaminen.

– Ilmastonmuutos on kollektiivinen ongelma. Täytyy saada aikaiseksi kokonainen energiajärjestelmän muutos.

Suuret muutokset tapahtuvat yhteiskunnan tasolla, ja niihin tarvitaan työjakoa.

Se taas vaatii yhteistyötä, Lahikainen sanoo.

tutkija Lauri Lahikainen
Tutkijatohtori Lauri Lahikainen Tampereen yliopistosta.Pimiö Lounge

Ilmastolinssit päähän vähän kaikessa

Kia Aarnion päivät ovat tällä viikolla täyttyneet mielenosoitukseen liittyvien asioiden hoitamisesta.

Lauantain suurmielenosoituksissa vaaditaan, että hallitus tarttuisi vihdoin lupaamiinsa ilmastotoimiin.

Aarnio on muun muassa pohtinut mielenosoituksen äänentoistoa ja sitä, miten pandemian vaatimat turvavälit merkitään katuun. Freelancetyö psykologian oppikirjojen parissa on saanut odottaa.

Aarnion mielestä ilmastonmuutoksen hidastamiseen voi tosin osallistua myös työroolissa.

Hän on ollut mukana perustamassa ilmastorintamaa (siirryt toiseen palveluun), jossa eri ammattiryhmät ovat järjestäytyneet ilmastotekojen taakse.

Valinnat voivat olla pieniäkin. Aarnio on esimerkiksi etsinyt tekeillä olevan psykologian oppikirjan kuvitukseksi kuvapankeista kuvia, joissa ihmisillä olisi päällään käytetyn näköisiä vaatteita.

Se on osoittautunut vaikeaksi. Kuvien mallihenkilöillä on lähes poikkeuksetta täysin uusia vaatteita, Aarnio kertoo. Uudet vaatteet kielivät kertakäyttökulttuurista, ja se taas tukee fossiilitaloutta.

– Olisi hyvä, jos kaikilla olisi ilmastolinssit päässä siinä, minkälaista maailmankuvaa tukee.

Mutta mitä aktivisti voi vielä tehdä, jos maan hallituskaan ei saa tekoja aikaiseksi?

Aarnio muistaa vieläkin, miltä tuntui, kun Antti Rinteen (sd.) hallituksen ilmastotavoitteet julkistettiin. Askel oli kevyt, kun Aarnio palasi sinä päivänä työhuoneelta kotiin.

Suomen asettama tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä oli kansainvälisestikin kunnianhimoinen.

Nyt keveys on muuttunut turhautumiseksi, pettymykseksi ja epätoivoksi.

Hallitus ei ole vieläkään tarttunut toimiin.

Aarnio päivysti muiden aktivistien kanssa Vuosaaressa, kun hallitus piti ilmastokokoustaan. Sieltäkään ei vielä kuultu suoria lupauksia teoista.

Kuvassa on ilmastoaktivisti Kia Aarnio Helsingissä elokuussa 2020.
Kia Aarnio on käyttänyt tällä viikolla enemmän aikaa ilmastoaktivismiin kuin leipätyöhönsä.Silja Viitala / Yle

– Luovuttaminen ei vaan ole se vaihtoehto. Täytyy yrittää eri kulmista, Aarnio sanoo silti.

Hän haluaa uskoa, että jonain vuonna tulisi keikahduspiste positiiviseen, että kaikki alettaisiin tehdä kestävyyden ehdoilla.

Lauri Lahikainen taas antaa filosofisen esimerkin ajattelun avuksi.

Jos joukko ihmisiä näkee lapsen hukkumassa, onko heillä velvollisuus yrittää pelastaa hänet, vaikka he eivät olisikaan tyrkänneet lasta veteen? Vastaus on selvä.

Entä jos ympärillämme on käynnissä tapahtuma, joka tulee aiheuttamaan kärsimystä ja kuolemaa, onko velvollisuutemme yrittää pysäyttää se?

– Velvollisuus yrittää ei katoa, vaikka lapsen pelastaminen muuttuu hankalammaksi. Sama koskee ilmastonmuutosta, Lahikainen sanoo.

Yksilön arkiset valinnatkaan eivät lopulta ole merkityksettömiä. Merkitys syntyy, kun valinnoistaan kertoo muille.

Suomessa julkista puhumista vaikkapa lentolakkoilusta tai vegaaniruokaan siirtymisestä saatetaan pitää omahyväisenä kehuskeluna.

Oikeasti muille kertomisen vaikutus on suuri.

Brittitutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) puolet ihmisistä, jotka tuntevat jonkun joka ei lennä ympäristönsuojelullisista syistä, ovat itsekin vähentäneet lentämistään.

Jos lentämisen lopettanut henkilö on vaikuttavassa asemassa oleva, jopa kolme neljäsosaa vastaajista on vähentänyt lentämistä tämän esimerkin rohkaisemana.

Kertomalla omista valinnoistaan voi olla mukana synnyttämässä uutta normia.

Aarnionkin perhe on yhä lentolakossa, ja Aarnio itse syö vegaaniruokaa.

– Ilmastotoimija on uskottavampi, kun elää niinkuin opettaa, hän sanoo.

Suomen luonnon puolesta -mielenosoitus järjestetään Helsingin Senaatintorilla lauantaina klo 12 alkaen.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin klo 23 saakka.

Juttua korjattu 7.9. klo 15.30: Hiilidioksidipäästöjä kuvaaviin lukuihin lisätty oikea yksikkö eli kilogramma.

Lue lisää:

Hallitus on lyönyt pöytään kovat tavoitteet työllisyydestä ja ilmastoteoista, mutta miksi toimien kertominen on sille niin hankalaa?

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Lue seuraavaksi