1. yle.fi
  2. Uutiset

Siivottomasta talosta löytyi muistisairas vanhus, joka jätettiin yksin tuoliin likaisissa vaipoissa – SuPer: Jos hoitaja ilmoittaa ongelmista, hän voi saada potkut

Hoivakodeista tutut ongelmat lisääntyvät kotihoidossa.

kotihoito
Vanhuksen kädet
Kuvituskuva. Yhteydenotot kotihoidosta ovat SuPerin mukaan lisääntyneet. Henrietta Hassinen / Yle

Talo näyttää ulkoapäin ränsistyneeltä ja hylätyltä. Sisällä haisee home ja vanhentunut ruoka. Keittiön pöydällä on liasta pinttyneitä astioita.

Talossa on sotkuista. Lattia on pölyinen ja tahrainen.

Talossa asuva muistisairas vanhus istuu makuuhuoneessa tuolissaan ja valittaa, että vatsa on sekaisin. Vanhuksella on vaipat, ja lattialle on valunut jotakin keltaista.

Kun kotihoidon työntekijä pyytää vanhusta nousemaan tuolista, tämä kieltäytyy. Kotihoidon työntekijä antaa hänelle lääkkeet, kysyy oliko hän syönyt ja poistuu paikalta.

On kiire jo seuraavaan kohteeseen, mutta hänellä on ilmoitusvelvollisuus kirjata ylös, mitä kohteessa on tapahtunut.

Vanhuksen kirjahyllyssä on ihmisten valokuvia. Niistä ei selviä, onko hänellä omaisia.

Tämä on silminnäkijän havainto, jonka Yle on varmistanut.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi Vainio kertoo, että kotihoidon epäkohtia koskevia epäkohtailmoituksia tulee enenevissä määrin.

– Ilmoitusten määrä on hitusen noussut. Ne liittyvät henkilökunnan saatavuuteen ja vaihtuvuuteen. Se on niin suuri ongelma, ettei ratkaisua aina löydy. Käyntejä voi esimerkiksi jäädä tekemättä tai lääkkeet annetaan myöhässä, vaikka ne olisi pitänyt antaa jo aamulla, kertoo Vainio.

Vainion mukaan ilmoitukset epäkohdista tulevat pääasiassa työntekijöiltä itseltään.

– Esiin on tullut myös niitä tilanteita, joissa henkilökunta on yrittänyt ilmoittaa liian huonokuntoisesta vanhuksesta, mutta johto ei ole reagoinut ilmoitukseen.

Määrä on kääntynyt kasvuun viime vuonna. Aluehallintoviraston tilastojen mukaan vuonna 2017 ilmoituksia tuli Etelä-Suomen alueelta yhteensä 16 ja vuonna 2018 yhteensä 14 kappaletta. Viime vuonna määrä oli 27 kappaletta. Kuluvan vuoden lukemat noudattelevat viime vuoden tasoa.

Luvut eivät ole suuria, mutta lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan ne eivät kerro kaikkea.

SuPerin kotihoidon ja työhyvinvoinnin asiantuntijan Sari Ilonummen mukaan kotihoidossa on se ongelma, että ihmisten koteihin ei näe kukaan. Kotona ei käy välttämättä kukaan muu kuin kotihoidon työntekijä. Kun työntekijä ilmoittaa kohtaamistaan ongelmista, siitä voi seurata lisää ongelmia työntekijälle.

– Lähihoitajalla on kotihoidossa ilmoitusvelvollisuus. Olemme markkinoineet kotihoitoon, että tehkää ilmoituksia, mutta sitten käy niin, että he saavat sanktioita työnjohdolta. Jos he ovat määräaikaisissa työsuhteissa, he ovat saaneet jopa potkut, kertoo Ilonummi.

SuPeriin tulee Ilonummen mukaan todella paljon viestejä työntekijöiltä huonokuntoisista vanhuksista ja siitä, miten työtilanteissa pitäisi menetellä. Myös huonokuntoisten vanhusten määrä on kasvanut tasaisesti.

– Kotihoidossa on nyt koronan myötä selviytymismoodi menossa. Sitten kun tämä on ohi, tilanne räjähtää käsiin. Ennen koronaa viimeiset viisi vuotta yhteydenotot kotihoidosta ovat lisääntyneet ihan valtavasti.

Kotihoidon työntekijät kokevat huonoa omaatuntoa

SuPerin mukaan aikaa yhdelle asiakkaalle on yhä vähemmän, kun työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Ilonummi sanoo, että kotihoitajat kokevat myös psykososiaalista kuormaa kohdatessaan yksinäisiä kotihoidon asiakkaita. Aikaa ei ole, vaikka pitäisi olla.

– Kotihoidon työntekijä on sitä mieltä, että vanhus ei enää siellä pärjäisi. Kunnan stategia on se, että pyöröovi saattaa jatkua pitkään. Siinä sattuu kaikenlaista tietokatkosta.

Ilonummen mukaan työntekijät ovat kertoneet käyvänsä jopa työajan ulkopuolella katsomassa, miten vanhus voi, koska omatunto soimaa.

– Kotihoidon selvityksissä olen saanut tuhansia tällaisia vastauksia. Käydään illalla koiralenkillä asiakkaiden kotien läheisyydessä vapaa-ajalla tarkistamassa, ettei vanhus harhaile siellä.

"Osa tekee salaa enemmän"

SuPerin Ilonummi kertoo jutelleensa juuri tänään perjantaina kotihoitajan kanssa siitä, että kotihoidossa käytettävä työaika oli vedetty minimiin, vaikka olisi ollut syytä tehdä paikan päällä enemmän.

– Osa tekee salaa enemmän, mutta sitten tulee laskutusongelma. Siinä tulee päivän organisointiongelma eli ei ole varattu aikaa, että olisi tehty jotain muuta.

Ilonummen mukaan haasteena ovat huonokuntoiset vanhukset, jotka eivät halua muuttaa kotoaan. Heillä on itsemääräämisoikeus.

– Muistisairaiden kohdalla tulevat eteen eettiset kysymykset. Kotihoitajalla on velvollisuus auttaa, jos vanhuksen henkeen tai terveyteen kohdistuu uhkaa. Lääkäri pystyy sitten päättämään jatkotoimenpiteistä.

Aluehallintoviraston mukaan vaarana on, että hoitaja käyttää itsemääräämisoikeutta hyväkseen.

– Sitä ei saa käyttää aseena. Hoitajat tietävät, että joskus voi olla iso työ saada asiakas suihkuun ja he voivat vedota itsemääräämisoikeuteen eli siihen, että asiakas kieltäytyy menemästä suihkuun. Tämä ei ole oikea toimintatapa, sillä hygienian hoito on osa asiakkaan hyvää perushoitoa.

Jos käyntiin kuuluu lääkkeiden jakoa ja ruoan antamista, hoitaja ei välttämättä tee muuta ellei sitä ole kirjattu palvelusuunnitelmaan.

Aluehallintoviraston Päivi Vainion mukaan tässä pitäisi kuitenkin käyttää tilannekohtaista arviointia. Vainiokertoo, että ammattihenkilön eli tässä tapauksessa kotihoidon työntekijän pitää pystyä arvioimaan, milloin tilanne on vanhukselle itselleen vaarallinen.

Kun lähihoitaja on kotihoidossa asiakaskäynnillä ja asiakas kieltäytyy syömästä, menemästä vessaan tai suihkuun, yksi keino on suostuttelu.

– Voi aloittaa helposta asiasta, kuten suostutella esimerkiksi kahville ja sitten hoitaa pesutoimet, jos se on muuten hankalaa.

Jos terveys vaarassa, pitää toimia

Mitä hoitajan sitten pitää tehdä, jos kohtaa huonokuntoisen vanhuksen? SuPerin Sari Ilonummen mukaan pitää keskustella ensin esimiehen kanssa.

– Sen jälkeen pitää tehdä huoli-ilmoitus kunnan sosiaalihuollon puolelle. He ovat sitten virkavelvollisia selvittämään, mitä pitää tehdä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira laati yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman (siirryt toiseen palveluun) vuosille 2020–2023.

Ohjelmassa mainitaan, että valvonnan kannalta kotihoito on haasteellinen alue. Toiminta tapahtuu asiakkaan kotona, jossa asiakas ja työntekijä ovat keskenään. Tämä voi altistaa asiakkaan kaltoinkohtelulle ja hyväksikäytölle ellei kunnassa ole toimivaa omavalvontaa, jolla riskejä voidaan poistaa.

Kotihoidon henkilökunnan koulutuksella, luotettavuuden varmistamisella ja toimivalla omavalvonnalla onkin suuri merkitys palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamisessa.

Myös Päivi Vainio myöntää, että kotihoidon valvonta ulkopuolelta on vaikeaa.

– Omavalvonta on se lähtökohta. Oli se julkinen tai yksityinen, niin heidän pitäisi arvioida, onko tällainen terveysriski olemassa ja sitten pitäisi miettiä, miten asiaan pitäisi puuttua.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Analyysi: Hyvää tarkoittava hoitajamitoitus vanhuspalveluissa voi kääntyä päälaelleen, jos kunnat alkavat kiertää lakia

Huoli kotihoidon asiakkaiden turvallisuudesta kasvaa Espoossa, joka painii yhä ongelmien kanssa – Hoitaja: "Epäkohtien esille nostamisesta syyllistetään"

Lue seuraavaksi