Tunteiden personal trainer valmentaa ja kulkee rinnalla – nuorten jaksamista tuetaan ammattiopistossa elämäntaitojen ja tunteiden opettelulla

Rinnallakulkija voi toimia peilinä ja auttaa nuoria tunnistamaan ja hallitsemaan tunteita.

elämänhallinta
autoasentajaopiskelija Ilpo Holopainen.
Ilpo Holopainen on saanut elämäänsä hyvää virettä Ammattiopisto Lappian hyvinvointitoiminnasta.Juuso Stoor / Yle

Riittävästi liikuntaa, ravitsemus kuntoon ja vuorokausirytmi kohdalleen – ja seuraavaksi tunnetilat hallintaan personal trainerin avulla. Tällä reseptillä ammattiopisto Lappia on pyrkinyt parantamaan opiskelijoidensa hyvinvointia.

Tunteiden personal trainerin tai rinnallakulkijan käyttäminen on kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron mukaan toimiva ajatus.

– Hän voi auttaa tunteiden tunnistamisessa ja toimia eräänlaisena peilinä sekä kulkea rinnalla antamatta tunteen viedä, miettii Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.

Myös sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Mia Silfver-Kuhalampi lämpenee ajatukselle tunnetaitojen personal trainerista.

– Tunteiden yhdessä tarkastelu on hyödyllistä, hän sanoo.

Mielenrauha auttaa opiskeluun keskittymistä

Projektipäällikkö Pekka Tiitinen Ammattiopisto Lappiasta kertoo, että oppilaitoksen lähestymistapa oppilaiden jaksamiseen on käytännönläheinen.

– Tunnetaidot on ehkä terminä hieno, mutta käytännössä meillä tarkoituksena on antaa opiskelijoille työkaluja tunnistaa ja hallita tunteitaan. Myös mielenrauhaa pyritään lisäämään, mikä helpottaa opiskeluun keskittymistä, sanoo Tiitinen.

Pekka Tiitinen Ammattiopisto Lappia hyvinvointialan sisäpihalla.
Opiskelijoiden hyvinvointia pyritään auttamaan niin henkilökohtaisella ohjauksella kuin mobiilisovelluksillakin, kertoo projektipäällikkö Pekka Tiitinen, Juuso Stoor / Yle

Ammattiopisto Lappiassa opiskelijat ovat viime vuosina voineet suorittaa työkykypassin. Passin suorituksessa kiinnitetään huomiota riittävään liikuntaan, oikeanlaiseen ja oikea-aikaiseen ravitsemukseen sekä yleiseen elämänhallintaan, kuten vuorokausirytmiin.

Autonasentajaksi valmistuva Ilpo Holopainen on suorittanut työkykypassin ja arvioi sen vaikuttaneen jaksamiseen kaikin puolin positiivisesti.

– Kun syö kunnon aamupalan ja sitten työharjoittelussa kahvitauolla vaikka banaanin sekä nukkuu kunnolla, niin kyllä se näkyy ihan kaikessa tekemisessä päivittäin, sanoo Holopainen.

Taito, jota voi harjoitella iästä riippumatta

Ammattiopisto Lappia on lähinnä Torniossa ja Kemissä toimiva toisen asteen oppilaitos ja sen opiskelijat ovat peruskoulun jo suorittaneita eli vähintään 15-vuotiaita. Ikä luo haasteensa tunnetaitojen opettamiselle.

– Toisen asteen opiskelijat ovat sen verran vanhoja, että tunnetaitojen osalta perusta on jo luotu. Lapsuus on tunnetaitojen kehittymisen kannalta keskeisintä aikaa, sanoo Helsingin yliopiston Mia Silfver-Kuhalampi.

Sosiaalipsykologian yliopistonlehtorina työskentelevä Silfver-Kuhalampi kuitenkin muistuttaa, että tunnetaidot ovat taitoja siinä missä muutkin taidot, joten niitä voi harjoitella ja kehittää läpi elämän.

Katariina Salmela-Aro on vielä optimistisempi toisen asteen opiskelijoiden tunnetaitojen kehittämisen suhteen.

– Tuoreiden tutkimusten mukaan nuoruus, noin 15 vuodesta ylöspäin, on lapsuuden jälkeen ideaalisin aika tunteiden säätelyn kannalta, Salmela-Aro sanoo.

Niin sanotussa keskinuoruudessa eli 16–18 vuoden iässä on varhaisnuoruuden kovin kuohunta jo asettunut. Keskinuoruus on otollista aikaa kehityksen kannalta.

– Ihmisessä ovat fyysinen ja psyykkinen puoli kytköksissä, liikunta ja syöminen vaikuttavat kokonaisuuteen, toteaa Mia Silfver-Kuhalampi.

Tunne tarttuu

Ammattiopisto Lappiassa on alkamassa myös opetushenkilökunnan tunnetaitoihin liittyvä koulutus, sillä opettajilla on suuri merkitys esimerkiksi ryhmäjakoja tehtäessä.

– Tunnehan tarttuu. Ryhmässä voidaan ajautua murehtimisen ja itsesäälin kierteeseen, kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro toteaa.

Oppilaansa tunteva pystyy ryhmäjaolla estämään tai vähentämään tällaisten ryhmien muodostumista. Myös nuori pystyy välttämään tilanteita ja ryhmiä, joiden on huomannut vaikuttavan negatiivisesti itseensä.

Valmistumisen kynnyksellä oleva Ilpo Holopainen uskoo tunnetaitojen kehittämisestä olevan apua nykyisille ja tuleville opiskelijapolville, mutta ihmeisiin hän ei usko.

– Ei siitä haittaa ole, jos pystyy omia tunteitaan hillitsemään tai tuomaan niitä esille. Sisukkuutta löytyy osalta nuoria, mutta ei kaikilta. Mutta eihän sitä kaikilla aikuisillakaan ole, sanoo autonasentajaksi opiskeleva Holopainen.

Akateemisessa maailmassa ei ole yksiselitteistä määritelmää sille, mitä tunnetaidot ovat, mutta niillä tarkoitetaan erilaisia sosio-emotionaalisia taitoja.

– Tällaisia ovat esimerkiksi kyky tunnistaa ja säädellä tunteita ja stressiä sekä kyky varautua vastoinkäymisiin. Myös muun muassa kyky ja halu lähestyä toisia ihmisiä sekä uteliaisuus ja sisukkuus kuuluvat tunnetaitoihin, listaa Katariina Salmela-Aro.