Lastensuojelussa vain puolet tarvittavista työntekijöistä – lastensuojelun kriisissä tarvitaan ensin apua kuntiin, toteaa työryhmä

Kuntiin tarvittaisiin ensi alkuun lisää satoja sosiaalityöntekijöitä, lisäksi alalle tarvitaan myös henkilöstömitoitus pitkälti yksityisiin hoitopaikkoihin.

Lastensuojelu
Kuvassa on koululaisten vaatteita naulakossa.
Lastensuojelussa on asiantuntijoiden mukaan liikaa lapsia ja nuoria hoitajiin nähden.Silja Viitala / Yle

Vaativia lasten ja nuorten huostaanottoja pohtinut työryhmä on löytänyt (siirryt toiseen palveluun) rutkasti parannettavaa lastensuojelusta.

Hallituksen työryhmän varsinainen tehtävä oli pohtia lastensuojelun kehittämistä eniten oirehtivien lasten ja nuorten palveluiden osalta. Työryhmä esittää ensimmäiseksi toimeksi lisää sosiaalityöntekijöitä kuntiin ja useita lainsäädännön täsmentämisehdotuksia.

Lastensuojelun ongelmista on huomauttanut useasti muun muassa eduskunnan oikeusasiamies.

Pitkään jatkuneiden ongelmien ja entistä hankalampien tapausten takia työryhmä haluaa ensin kuntiin lisää lastensuojelua tekeviä sosiaalityöntekijöitä. Vuodesta 2022 alkaen lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi olla enintään 35 lasta asiakkaana.

Kaiken kaikkiaan työryhmä löysi noin 2 000 työntekijän vajeen lastensuojelussa.

Rahat ensimmäiseen ehdotukseen olemassa

Minimimitoituksen nostaminen pakottaa kunnat nykyisillä työmäärillä palkkaamaan arviolta 115 uutta lastensuojelutyöntekijää. Tähän noin 7 miljoonan euron menolisäykseen on varattu jo rahoitus valtion menokehyksissä vuodelle 2022.

Kuntien lastensuojelun noin 2 000 työntekijällä on arviolta 74 000 asiakasta, ja määrä on ollut kasvussa osittain myös sen takia, että ongelmat pitkittyvät ja pahenevat hoidon puutteessa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) on todettu, että kuntien lastensuojeluun tarvitaan lisää auttavia käsiä. Hallitusohjelman ja työryhmän tavoitteena on asteittain laskea mitoitusta 30 asiakkaaseen. Työryhmä ei mainitse tavoitteelle mitään aikataulua.

Lisäksi niin sanotun erityisen huolenpidon asumisyksikössä eli EHO-yksikössä tulisi olla vähintään kolme hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää yhtä lasta tai nuorta kohden. Tämä tarkoittaisi noin 100 työntekijän lisätarvetta.

Sijaiskoteihin tarvitaan paljon uusia työntekijöitä

Työryhmä on arvioinut myös muita lastensuojelun tarpeita. Ryhmän arvion mukaan esimerkiksi huostaanotettujen lasten sijaiskotien liian vähäinen henkilökunta on yksi syy siihen, että palvelut eivät auta lapsia ja nuoria. Tämän takia sijaishuollon yleistä henkilöstömitoituksen minimiä laitoshoidossa tulisi nostaa nykyisestä yhdestä vähintään 1,3 työntekijään lasta kohden.

Työryhmän tehtävänä oli miettiä lisääntyneiden vaativien tapausten palvelutarpeita. Niin sanotun vaativan sijaishuollon henkilöstömitoituksen tarpeeksi työryhmä näkee yhden sijaan vähintään kaksi työntekijää lasta kohden. Työntekijöitä tarvittaisiin silloin yli 800 lisää.

Jos tavoitteet toteutetaan, alalle tarvitaan jo lähes 1 700 uutta työntekijää. Koska kunnat ja kuntayhtymät ostavat lähes puolet lastensuojelu- ja perheiden avopalveluista yksityisiltä, työntekijöitä tarvitaan sekä kuntiin että yrityksiin.

Hintalappu henkilöstömuutoksille on arviolta vajaat 100 miljoonaa euroa.

Ryhmä ei kuitenkaan tehnyt esityksiä havaitsemistaan sijaiskotien ja -huollon kehittämistarpeista, koska se ei kuulunut työryhmän varsinaisiin tehtäviin.

Kunnat hoitavat ja maksavat minimin mukaan

Lastensuojelussa kuntia sitoo nykyisin henkilöstön minimimitoitusvaatimus. Kunnat ovat soveltaneet nykylakia usein niin, että lasten ja nuorten kodin ulkopuolelle sijoittamisesta maksetaan lain sallima minimi. Minimistä on tullut laajalti lastensuojelun maksimi.

Suurimmasta osasta lastensuojelun asumis- ja hoitotöistä tehdään yrityksissä. Tämä näkyy myös siinä, että lastensuojelusta ja perhepalveluista on tullut rahalla mitattuna suurin kuntien ulkoistama palvelu.

Työryhmän esitys täsmentää sijoituspaikan vastuuta, kun lapsi karkaa sijoituspaikasta. Lisäksi lapsen tai nuoren liikkumista voidaan jatkossa rajoittaa koko sijoituskauden ajan, jos sen on tarpeellista.

Työryhmä muun muassa esittää, että vaativassa hoidossa hoitojakso olisi tarkemmin säädelty ensin kolmen kuukauden mittaiseksi nykyisen kuukauden sijaan. Myös jatkohoito olisi pidempiaikainen.

Hoitopaikoissa voi jatkossa tehdä päätöksiä lapsen yhteydenpidon rajoittamisesta ja eristämisestä vain hätätilanteessa ja rajatusti määräajoiksi.

Lue myös:

Mirosta, 21, tuli lastenkodissa narkomaani – Joka kymmenes lastenkoti on rikkonut lakia, katso millaisia pulmia laitoksista on löytynyt

Asiantuntijat huolissaan: lastensuojelun asiakasmäärä voi kasvaa koronavirustilanteen vuoksi

Yle seurasi päivän lastensuojelun arkea – yllättävä tieto puhelimessa sai jähmettymään: “Onhan tämä työ henkisesti raskasta”

Väärä lääke vei pojan vuosiksi psykiatriseen hoitoon – 16-vuotiaana hän onnistui paljastamaan, kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään laitoksissa ympäri maata