1. yle.fi
  2. Uutiset

Kyynistymistä, jaksamisongelmia ja pudokkaita – edes kokenut opiskelija ei ehtinyt suorittaa kaikkia kursseja, kun yliopistot siirtyivät etäopetukseen

YTHS lisää varhaista puuttumista ongelmiin aloittamalla opiskelijaterveysneuvottelut vuoden vaihteessa.

opiskelijaterveydenhuolto
Aalto-yliopisto
Yliopistoissa pääosa opetuksesta annetaan koronan takia etäopetuksena. Kuva Aalto-yliopistosta Espoosta.Henrietta Hassinen / Yle

Koronapandemia on ajanut yliopisto-opiskelijat etäopetukseen.

Etäopetus toimii monien opiskelijoiden mielestä pääosin hyvin. Kuormitus voi kuitenkin nousta aika-ajoin todella suureksi sekavan ohjeistuksen ja jatkuvien muutoksien takia, sanoo Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan neljännen vuosikurssin opiskelija Juuso Lumilahti.

Juuso Lumilahti seisoo Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan edustalla.
Koronapandemia on tuonut yliopisto-opiskelijoille paljon muutoksia opiskeluun, sanoo Juuso Lumilahti. Juuso Lumilahti

– Minulle kävi viime keväänä niin, etten ehtinyt käydä kaikkia kursseja, joita olisin halunnut.

– Jos esimerkiksi kovin moni kurssi muuttuu yhtäkkiä esseesuoritteiseksi ja määräpäivät ovat lähellä toisiaan, saattaa tulla todella kiire. Se voi käydä tosi raskaaksi tai mahdottomaksi, toteaa Lumilahti.

Lumilahden mukaan opiskelijat kysyvät harvoin lisäaikaa kurssien suorittamiseen.

– On opettajasta kiinni, voiko suoritusta siirtää vai pitääkö luopua koko kurssista, sanoo Lumilahti.

"Ei tässä ole mitään järkeä, kun ei tulevaisuudestakaan tiedä"

Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivurannan mukaan yliopistolla ei ole varsinaisesti mitään tutkittua tietoa siitä, että koronapandemia ja etäopetuksen lisääntyminen olisivat heikentäneet oppimistuloksia.

Opintopistemäärien perusteella on käynyt itse asiassa päinvastoin: samaan aikaan kun pääosa opetuksesta on siirretty verkkoon ja etäopetukseen, ovat opintopistemäärät nousseet lähes kaikissa Helsingin yliopiston koulutusohjelmissa.

Toisaalta opiskelijoiden hyvinvointikyselyistä käy ilmi, että osalla on jaksamisongelmia ja kyynistymistä.

– Kyynistyminen voi näkyä vaikka siten, että kyllästytään vaikeisiin kursseihin ja todetaan, ettei tässä ole mitään järkeä, kun ei tulevaisuudestakaan tiedä, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Yliopisto on pyrkinyt auttamaan opiskelijoita muun muassa lisäämällä opintopsykologipalveluita verkossa. Lisäksi yliopistolla on opintoneuvojia ja tutoreita, joilta voi kysyä neuvoa pienemmissä opiskeluun liittyvissä ongelmissa.

– Pyrimme tietysti kaikin keinoin auttamaan tässä yllättävässä tilanteessa, jotta vältyttäisiin suurilta mielenterveyden ongelmilta, yksinäisyydeltä, syrjäytymiseltä ja siltä, että opinnot keskeytyvät, sanoo Niinistö-Sivuranta.

Se, että osa opiskelijoista kokee yliopiston tiedonkulun huonoksi ja sekavaksi, voi juontaa juurensa siitä, että opiskelijat ovat uupuneita, Niinistö-Sivuranta sanoo. Silloin ympärillä olevat asiat saattavat tuntua kaaokselta.

Niinistö-Sivurannan mukaan yliopiston johto kokoontuu joka toinen viikko ylioppilaskunnan kanssa keskustelutuokioon, jossa pohditaan muun muassa opiskelijakunnasta tulleita viestejä.

Helsingin yliopiston kehittämispäällikkö Susanna Niinistö-Sivuranta.
Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta myöntää, että koronatilanne luo haasteita tiedonkululle yliopistossa. Susanna Niinistö-Sivuranta

– Tämä koronatilanne haastaa kieltämättä viestintää, koska ei ole juurikaan fyysisiä kohtaamista, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Viestinnän ja yhteisöllisyyden puutetta harmittelevat myös opiskelijat.

– Ihan arkisten kohtaamisten merkityksen on huomannut oikeastaan vasta nyt, kun niitä ei ole, sanoo oikeustieteen opiskelija Lumilahti.

YTHS: Osa opiskelijoista pudonnut kyydistä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mukaan kevään koronapandemian myötä opiskelijoiden käynnit eri puolilla maata vähenivät tuntuvasti.

Nyt tilanne on palautunut palvelujen käytön osalta liki normaaliksi. YTHS:n palveluiden piirissä on koko maassa 127 000 opiskelijaa. Heistä kymmenisen prosenttia asioi vuosittain YTHS:llä erilaisten mielenterveyden syiden takia.

Tänä vuonna mikään maan yliopistoista ei varsinaisesti erotu joukosta, vaan palveluja on YTHS:n mukaan käytetty tasaisesti kaikkialla.

Koronapandemia on kärjistänyt opiskelijoiden välisiä eroja opintosuorituksissa.

– Se on polarisoinut tilannetta. Jo tähänkin asti hyvin menestyneet opiskelijat ovat pärjänneet hyvin myös korona-aikana, sanoo YTHS:n johtajalääkäri Päivi Metsäniemi.

Osa on kuitenkin pudonnut kyydistä.

– Sellaiset opiskelijat, joiden opiskelutaidot ovat heikommat ja arjenhallinta hukassa, ovat selkeästi heikommassa asemassa. Opettajien ja YTHS:n voi olla hankala huomata ongelmia, jos opiskelija on kotona eikä tule puhumaan meille, Metsäniemi sanoo.

Pudokkaita kiinni matalan kynnyksen palveluilla

YTHS yrittää auttaa koronan takia opinnoista pudonneita matalan kynnyksen palveluilla. Apua voi kysyä vaikkapa chatin välityksellä.

– Käytännössä matalan kynnyksen palvelut tarkoittavat sitä, että terveydenhoitaja ohjaa opiskelijan kuukauden mittaiselle selvitysjaksolle. Sen aikana opiskelijan tilanne pyritään selvittämään ja päättämään mahdollisista jatkotoimista. Monesti niihin ei tarvitse mennä, vaan tilanteen selvittäminen riittää, Metsäniemi sanoo.

Jatkotoimenpiteitä ovat esimerkiksi oppilaan ohjaaminen stressinhallinta- tai depressioryhmään, joista on saatu hyviä kokemuksia, kertoo Metsäniemi.

Vuoden vaihteessa myös ammattikorkeakouluopiskelijat tulevat YTHS:n palveluiden piiriin. Tällöin tarkoituksena on aloittaa erityiset opiskelijaterveysneuvottelut, joilla pyritään puuttumaan jaksamisen ongelmiin sekä auttamaan opintielle palaamisessa, sanoo johtajalääkäri Metsäniemi.

– Samaan tapaan kuin työterveyshuollossa pyritään puuttumaan jo varhaisista varoitusmerkeistä ja tekemään yhteinen suunnitelma opiskelijan, opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoulun kanssa siitä, miten tästä päästään eteenpäin.

Oikeustieteiden opiskelija Juuso Lumilahdella on oma suunnitelma, miten saada opinnot valmiiksi koronasta huolimatta.

– Tärkeää on se, että pystyy pitämään oman päänsä kasassa sillä, että tekee itselleen mahdollsimman myönteisiä juttuja. Luulen, että sillä pääsee jo aika pitkälle.

Onko korona vaikuttanut sinun tai läheisesi opiskeluihin? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 9. syyskuuta kello 23:een asti.

Korjattu 8.9 klo 8.36: Niinistö-Kiviranta muutettu muotoon Niinistö-Sivuranta. Korjattu kello 8.52 Niinistö-Sivurannan titteli kehitysjohtajaksi.

Korjattu 8.9. klo 9.50: Kuvateksti Kuva Aalto-yliopistosta Helsingistä. Muutettu: Kuva Aalto-yliopistosta Espoosta.

Lue myös:

Aalto-yliopistossa koronatartuna – kampuksella voi edelleen opiskella

Korona vei opiskelijoilta bileet ja sosiaalisen elämän: "Ryyppäämisellä ja remuamisella on syvempi tarkoitus"

Lue seuraavaksi