Suomen huumepääkaupungiksi mainitussa Lahdessa pohditaan helpotusta katukuvassa näkyvään ongelmaan: "Kouluilla pitäisi olla isompi rooli" – katso video

Huumeidenkäyttö näkyy Lahden katukuvassa selvemmin kuin muualla Suomessa.

huumeet
Sprutor, en pulverpåse och en sked. I bakgrunden en person som spänner ett band runt överarmen.
Lahden torilla keskustellaan huumeista, ongelma on kaupungissa suuri.

Lahdessa käytetään huumeita väkilukuun suhteutettuna suunnilleen yhtä paljon kuin Helsingissä. Käyttö myös näkyy myös kaupungin kaduilla.

Joukko ehkäisevän ja etsivän päihdetyön ammattilaisia järjesti Lahden torilla maanantaina tapahtuman, jonka yhtenä tavoitteena oli lisätä vuoropuhelua huumeiden käyttäjien, kaupungin päättäjien ja tavallisten kaupunkilaisten välille. Rauhanpaikat-tapahtumassa pohdittiin muun muassa sitä, miten sekä käyttäjät että muut kaupunkilaiset mahtuisivat samoille kaduille niin, että kaikki kokisivat olonsa turvallisiksi.

hernekeittoa jaetaan lahden torilla
Hollolan A-killan vapaaehtoinen Erkki Finnström jakaa tapahtumassa hernekeittoa.Elina Rantalainen / Yle

Rauhanpaikat-tapahtuman toi Lahteen Diakonissalaitoksen Säätiöllä Tukialus-hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Robert Koski. Hänen lisäkseen Lahden huumetilanteessa suorassa lähetyksessä keskustelivat projektipäällikkö Anne-Marie Haavisto, HuuMa - Päijät-Häme, huumeton maakunta -hankkeesta sekä kokemusasiantuntija Santeri.

Vanhemmat: kysy missä lapsesi liikkuu?

Päijäthämäläisille 8-luokkalaisille pidetään vuosittain ehkäisevän päihdetyön tunteja ja tehdyn laajan kyselyn mukaan 25 % kertoo myönteisestä suhtautumisestaan kannabikseen, 15 % on kokeillut ja 8 % käyttää säännöllisesti. Kysely on tehty 1600 kahdeksasluokkalaiselle ja tänä vuonna tehdään uusi.

Kokemusasiantuntija Santerin mielestä kouluissa pitäisi panostaa enemmän ehkäisevään päihdetyöhön. Kannabiksen käyttö saattaa kuitenkin johtaa muihin reitteihin hän kertoo omasta kokemuksestaan.

– Amfetaniimin käyttäjä ei ole välttämättä mikään "kauhea nisti".

Mitä merkkejä vanhempien pitäisi tarkkailla?

– Kaveripiirin muutos on yksi. Puheyhteys alkaa pätkiä etkä tiedä enää, missä lapsi liikkuu. Puhumista pitäisi kuitenkin jatkaa, vaikka nuori kuinka välttelisi. Nuoret haluavat, että vanhemmat tietävät, missä he kulkevat, sanoo Anne-Marie Haavisto.

Riskitekijöitä huumeidenkäyttöön ovat turvattomuus ja yksinäisyys, koulukiusaaminen, vanhempien sallima rajattomuus sekä koulunkäyntivaikeudet.

Jos kaduilla ei haluta nähdä huumeidenkäyttäjiä, Santerin mielestä päihdehuoneet ovat siihen toimiva ratkaisu.

Anne-Marie Haaviston mielestä koko Päijät-Hämeessä pitäisi tarttua huumeidenkäyttöön pontevammin.

Jätevedet kertovat määristä

Huumerikostilastoja pystyy tulkitsemaan monin tavoin. Poliisin tilastoimat epäillyt huumerikokset lisääntyivät Lahdessa 71 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2017. Valtakunnallisesti kasvu oli 29 prosenttia. Tuoreimmat tilastot valmistuvat lähiaikoina.

Lahden huima prosenttiluku ei välttämättä suoraan kerro huumerikollisuuden kasvusta, vaan myös poliisin tehokkuudesta selvittää ja paljastaa huumerikoksia.

Jäteveden tutkiminen(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) väestömäärään suhteutettuna on luotettava tapa saada tietoa huumeiden käytöstä eri kaupungeissa. Myös jätevesitilastoja on tulkittu usein siten, että Lahti olisi huumeiden käytössä Suomen huumepääkaupunki.

Amfetamiini on jätevesien huumejäämissä kaikissa suomalaiskaupungeissa ykkönen – näin myös Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Jätevesistä saadaan selville huumejäämät suorista huumausaineiden määristä sekä ihmisen elimistössä muodostuvista aineenvaihduntatuotteista.

Rauhanpaikat tapahtuman järjestävät valtakunnallinen järjestö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella nuorten huumeiden käytön ehkäisyyn tähtäävä HuuMa-hanke. Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry järjestää koulutuksen päihteiden käyttäjien omaisille.

Katso video