Väestöliitto patistaa tekemään lisää vauvoja – järjestö on huolissaan syntyvyyden laskusta nälkävuosien tasolle

Tuore väestöpoliittinen raportti sisältää myös toiveita maahanmuuton lisäämisestä.

syntyvyys
Äiti opettaa lasta kävelemään
Alle puolella 30-vuotiaista naisista on Suomessa lapsia. Kuvituskuva.Marko Väänänen / Yle

Suomessa syntyy vähemmän vauvoja kuin vuosikymmeniin. Syntyvyys on laskenyt 1800-luvun nälkävuosien tasolle.

Vastikään julkaistun Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 1980-luvulla syntyneiden naisten lopullinen lapsiluku saattaa jäädä keskimäärin 1,6 lapseen. Sama luku on 1970-luvulla syntyneillä naisilla 1,9 lasta.

Syntyvyyden ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi alun perin perustettu Väestöliitto on asiasta huolissaan. Niin huolissaan, että se on tehnyt 16 vuoden tauon jälkeen uuden väestöpoliittisen raportin.

Yli 200-sivuinen Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportti sisältää kymmenen suositusta väestönkasvun turvaamiseksi ja väestöpolitiikan pohjaksi. Seuraavassa on esitelty muutamia merkittäviä tavoitteita.

Tavoitteena maltillinen väestönkasvu

Suomen väkiluku on nyt reilut 5,5 miljoonaa ihmistä. Väestöliiton raportin mukaan vuodesta 2016 lähtien Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä kuin syntynyt.

Väestö kasvaa syntyvyyden ja maahanmuuton myötä ja vähenee kuolleisuuden ja maastamuuton myötä. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku siis pienenisi tällä hetkellä.

Väestöliitto toivoo, että väestön maltillinen kasvu jatkuisi. Tätä perustellaan muun muassa hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamisella. Mitä enemmän lapsia syntyy tai mitä houkuttelevampi maa Suomi on maahanmuuttajille, sitä enemmän on myös veronmaksajia.

Järjestö laskee, että 0,3 prosentin vuosittaisella väestönkasvulla Suomessa olisi runsaat 6 miljoonaa asukasta vuonna 2050.

Väestöliitto kannustaa synnyttämään enemmän vauvoja

Suomen syntyvyys on tällä hetkellä EU:n keskitasoa alhaisempi. Väestöliiton tavoite on, että vuosittainen kokonaishedelmällisyys nousisi 2000-luvun alkuvuosien tasolle, eli keskimäärin 1,9 lapseen naista kohden.

Väestöpoliittisessa raportissa syntyvyyden toivottua nousua perustellaan vahvasti taloudellisilla syillä.

Raportin mukaan "aleneva syntyvyys voi aiheuttaa epäsuhdan julkisen talouden tulojen ja menojen välille. Mikäli syntyvyys jatkuu matalana, julkisen talouden kestävyysvaje saattaa kasvaa melkein yhdellä prosenttiyksiköllä. Vaikutus olisi erityisen suuri eläkejärjestelmäämme."

lapsi pitää kiinni äidin kädestä
Moni suomalainen haaveilee kahdesta lapsesta, mutta todellinen lapsimäärä jää usein pienemmäksi.Marko Väänänen / Yle

Toivotun lapsiluvun saavuttamista tuettava

Suomalaiset toivovat keskimäärin noin kahta lasta. Todellinen ja toteutunut lapsimäärä on kuitenkin pienempi.

Väestöliiton arvion mukaan tämä johtuu paljolti siitä, että lapsettomien nuorten aikuisten osuus on Suomessa korkeampi kuin muissa maissa. Helsingin yliopiston ja Max Planck-instituutin tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että nykyään alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia.

Lisäksi ensimmäinen lapsi saadaan yhä vanhempana. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä ensimmäistä kertaa äideiksi tulevien naisten osuus väheni erityisen voimakkaasti vuosina 2010–2017. Tämä voi osaltaan vaikeuttaa sisarusten saamista myöhemmin, kun vanhemmille tulee lisää ikää.

Väestöliitto peräänkuuluttaa uudenlaista tukea nuorten aikuisten lastenhankintaa koskeviin elämänvalintoihin. Tuki voi olla muun muassa psykologista ja lääketieteellistä tukea tai hedelmällisyysneuvontaa.

Lisäksi opiskelijoiden mahdollisuuksia hankkia lapsia opintojen aikana pitäisi parantaa. Myös ensi vuonna voimaan astuvaksi suunniteltu perhevapaauudistus (siirryt toiseen palveluun) ja erilaiset perheille tarkoitetut tuet ovat Väestöliiton mukaan tärkeitä kannustimia kun nuoret aikuiset harkitsevat lasta.

Myös työperäistä maahanmuuttoa edistettävä

Syntyvyyden piristämisen lisäksi Väestöliitto toivoo lisää maahanmuuttajia Suomeen.

Järjestö korostaa varsinkin työvoiman rekrytointia ulkomailta. Näin helpotettaisiin työvoimapulaa varsinkin sosiaali-, terveys- ja palvelualoilla, järjestö arvioi.

Väestöliiton silmissä haluttuja Suomeen jääjiä ovat myös korkeakoulutetut ja suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat maahanmuuttajat. Raportissa sanotaan suoraan: "on pohdittava, miten maahanmuuttoprosessia voisi keventää niiden maahanmuuttajien kohdalla, joita yhteiskunta erityisesti tarvitsee."

Osana Suomen väestökehityksen turvaamista Väestöliitto toivoo maailman pakolaisleireiltä valittavien kiintiöpakolaisten määrän kaksinkertaistamista. Järjestö vetoaa myös työnantajiin, jotta erilaisista taustoista tulevien työntekijöiden kykyjä arvostettaisiin nykyistä paremmin.

Lue seuraavaksi:

"Onhan se surullista, jos suomalaiset kuolevat sukupuuttoon, mutta..." Kolme naista kertoo, miksi he eivät halua lapsia

Kulttuuricocktail: En aio hankkia lapsia, enkä tule muuttamaan mieltäni

Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille