Korona yllätti Helsinki-Vantaan kesken sen historian isoimman urakan – hanke maksaa miljardin, mutta vieläkö matkustajia riittää?

Helsinki-Vantaan matkustajamäärät ovat edelleen 90 prosenttia pienemmät kuin tavallisesti. Lentoasemayhtiö kuvaa ahdinkoa ennennäkemättömäksi.

Helsinki-Vantaan lentoasema
Kuvassa on Helsinki-Vantaan lentoasema kentältä päin kuvattuna syyskuussa 2020.
Helsinki-Vantaalla on käynnissä sen historian suurin laajennusurakka. Töiden on määrä olla valmiina kolmen vuoden kuluttua.Silja Viitala / Yle

Lauantaiaamun pitäisi olla viikon vilkkaimpia Helsinki-Vantaalla.

Nyt matkustajia näkyy kerrallaan muutamia. He kiirehtivät käytävillä laukkuineen, kuka minnekin.

Liki kaikki kulkevat maskit kasvoillaan. Koronapandemiasta muistutetaan kentällä muutenkin: julisteissa, kuulutuksissa, käsidesirivistöin.

Lähtöaulassa on enemmän henkilökuntaa kuin asiakkaita.

Se ei ole ihme, sillä Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät ovat edelleen kymmenesosan tavallisesta.

Liikenne väheni pian pandemian puhjettua 90 prosenttia, ja puoli vuotta myöhemminkin luvut ovat samalla tasolla.

Viruksen leviämisen kannalta se voi olla hyvä uutinen, mutta taloudelle isku on ollut kova: Vantaan kaupungin arvion mukaan ainakin 10 000 ihmisen työpaikat ovat vaarassa lentoaseman läheisyydessä.

Lentoasemayhtiö Finavia puolestaan laskee, että ala työllistää Suomessa noin 100 000 ihmistä, ja heille liikennemäärien romahtaminen näkyy konkreettisesti töiden vähenemisenä.

Terminaali 2, Helsinki-Vantaan lentoasema, lähtöaula
Ennen niin vilkkaan lentoaseman aula autioitui koronapandemian puhjettua viime keväänä.Terhi Liimu / Yle

Itse Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä lentoaseman historian laajin rakennushanke.

Laajennustöiden päätyttyä kolmen vuoden kuluttua lentoaseman kerrotaan (siirryt toiseen palveluun) olevan valmis palvelemaan kolmeakymmentä miljoonaa matkustajaa, siis noin kahdeksaa miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

Koronan hiljennettyä maailman kiitotiet herää kysymys: onko heitä enää?

Terminaali 2, Helsinki-Vantaan lentoasema, lähtöaula
Matkustajia Helsinki-Vantaan lentoasemalla syyskuisena aamuna.Terhi Liimu / Yle

Helsinki-Vantaa on miljardihanke

Helsinki-Vantaata pyörittävän Finavian tekninen johtaja Henri Hansson katsahtaa ikkunasta ulos. Sieltä pilkistää lentoaseman uusi terminaalirakennus, vielä keskeneräisenä.

Suunnitelmat ovat näyttävät. Maamerkiksi on kohoamassa suuri puinen katto ja sisäänkäynnin edustalle avara keskusaukio.

Havainnekuva uudesta terminaalirakennuksesta Helsinki-Vantaalla.
Havainnekuva uudesta terminaalirakennuksesta Helsinki-Vantaalla.Finavia Oyj
Tältä terminaali 2 tulee näyttämään. Havainnekuva.
Tältä terminaali 2 tulee näyttämään. Havainnekuva.Finavia Oyj

Lentoaseman laajentaminen on Finavialle miljardin euron arvoinen hanke. Se on alkanut jo vuonna 2014. Tähän mennessä urakasta on valmiina noin kaksi kolmasosaa.

Kesken on lähinnä matkustajan kannalta ilmeisin eli uuden terminaalin rakentaminen ja siihen kytkeytyvien joukkoliikenneratkaisujen järjestely, Hansson kertoo.

Koronapandemia on toistaiseksi näkynyt vain jättihankkeen operatiivisessa toiminnassa, hän sanoo. Esimerkiksi materiaaleja on jouduttu etsimään uusista paikoista, kun osa tutuista tehtaista on ollut kiinni.

Henri Hansson, Finavian tekninen johtaja
Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kertoo, että normaalisti Helsinki-Vantaalla on noin 60 000–70 000 matkustajaa päivittäin. Nyt heitä on 5 000–6 000.Terhi Liimu / Yle

Itse hanketta on jatkettu ja jatketaan edelleen aiempien, ennen koronaa tehtyjen suunnitelmien mukaan.

– Tämä on merkittävä strateginen investointi Suomelle. Meidän täytyy pystyä pitämään maamme kilpailukykyä yllä, Hansson perustelee.

– Toiseksi kehitysohjelma on niin pitkällä, että käytännössä sen pysäyttäminen ei olisi taloudellisesti mitenkään järkevää.

Kriisissä Finaviakin kuitenkin on.

"Äärimmäisen haastava tilanne"

Maailmanlaajuinen koronapandemia on moukaroinut viime kuukausina koko ilmailualaa.

Elokuun lopulla esimerkiksi lentoyhtiö Finnair ilmoitti aikovansa vähentää arviolta tuhat työpaikkaa pandemian vaikutusten vuoksi. Lisäksi tulossa on lisää lomautuksia.

Myös Helsinki-Vantaalla toimiva maapalveluyhtiö Swissport Finland on aloittanut yt-neuvottelut ja arvioinut vähennystarpeeksi 700 työntekijää.

Muiden toimijoiden tavoin Finaviakin on ennennäkemättömässä taloudellisessa ahdingossa, tekninen johtaja Henri Hansson sanoo.

Hänen mukaansa arvio on, että yhtiön noin 400 miljoonan euron liikevaihdosta häviää tänä vuonna kaksi kolmasosaa.

– Tilanne on äärimmäisen haastava. Se on pakottanut meidät merkittäviin sopeutustoimiin kulusäästöjen löytämiseksi, Hansson toteaa ja kertoo, että esimerkiksi henkilöstöä on ollut lomautettuna keväästä lähtien.

Helsinki-Vantaan lentoasema
Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaavan Finavian mukaan monivuotinen laajennustyö on edennyt aikataulussaan ja kustannusarviossaan.Terhi Liimu / Yle

Finavia operoi Helsinki-Vantaan lisäksi muitakin lentoasemia ympäri Suomen. Millainen niiden tulevaisuus on?

– Varmasti markkinatilanne määrää tulevaisuudenkuvan. Käytännössä lentoasemia tullaan kehittämään kysynnän mukaan, Hansson vastaa.

Helsinki-Vantaan miljardityömaata hän kuvaa investointina tulevaisuuteen, ei pelkästään lähivuosille.

– On selvää, että isot investoinnit eivät välttämättä tule käyttöön heti täysimääräisesti, mutta olen täysin vakuuttunut, että pitkällä aikavälillä lentoliikenne toipuu ja investoinnit tulevat tarpeeseen silloin, kun aika on kypsä.

Lentoprofessori: Ala toipuu, ja juuri nyt kannattaa investoida

Milloin näin käy, on vielä arvoitus.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner on todennut, että pikaista muutosta parempaan ei ole nähtävissä ja lentämisen toipuminen kestää vuosia.

Finnairin tapauksessa vuoden 2019 tasolle voitaisiin päästä kolmessa vuodessa. Tämä kuitenkin vaatisi toimivan koronarokotteen.

Toiveikkaampiakin arvioita on. Tampereen yliopiston lentotekniikan professori, ilmailualan asiantuntija Stephen Wright sanoo Ylelle uskovansa, että lentoliikenne palaa kesää 2019 vastaavalle tasolle puolentoista–kahden vuoden kuluessa.

Hän perustelee, että ala on toipunut nopeasti ennenkin, aikoinaan esimerkiksi syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen.

– Ala on dynaaminen ja selviää kyllä, Wright sanoo ja lisää, että Euroopan tasolla elpymistä on alkanut jo näkyä.

Myös Finavian Henri Hansson sanoo, että siinä missä Suomen tiukat matkustusrajoitteet ovat käytännössä pääosin pysäyttäneet lentoyhteydet Suomeen, muualla Euroopassa elpymistä on selvästi enemmän ja liikenteessä ollaan noin 30–40 prosentissa alkuvuoden tasosta.

Kuvassa on Helsinki-Vantaan lentoasema toukokuussa 2020.
Helsinki-Vantaa toukokuussa 2020. Arkistokuva.Silja Viitala / Yle

Wright on Euroopan näkymistä niin toiveikas, että kannustaa lentoasemia toteuttamaan mahdolliset investointiaikeensa juuri nyt.

– Lentoasemat ovat ainutlaatuisessa tilanteessa, koska liikennettä ei ole niin paljon kuin tavallisesti.

– Juuri nyt olisi järkeenkäypää toteuttaa mahdolliset suuret taloudelliset hankkeet ja jopa yrittää kiihdyttää niitä, sillä puolessatoista–kahdessa vuodessa olemme palanneet entisiin matkustuslukuihin.

Lentomatkailun jatkuvaa nousukiitoa on tosin kyseenalaistettu jo ennen koronaa sen ilmastovaikutusten takia, ja mediassa on esiintynyt jopa lentohäpeän kaltaisia sanoja.

Professorin mielestä mekanismi lentämisen taustalla on silti sama kuin ennenkin.

– Meillä on tarve matkustaa. Meillä on tarvetta mennä paikkoihin.

Taksikuski: Nopeamminkin saisi edetä

Helsinki-Vantaalla uuden terminaalirakennuksen työmaan alla joukko takseja odottaa matkustajia kyydittäväksi.

Kuljettajat saavat odotella vielä jonkin aikaa, sillä haastatteluhetkellä seuraava kone on laskeutumassa kentälle vasta tunnin päästä.

Sanna Arhippainen, taksinkuljettaja
Taksinkuljettaja Sanna Arhippainen sanoo remontin edenneen pääosin sujuvasti. Alhaalla taksien kiusana on ollut katosta leijaileva pöly, joka on sotkenut autojen kattoja valkoiseksi.Terhi Liimu / Yle

Taksien näkökulmasta Helsinki-Vantaan remontti on kestänyt kauan: ensin siirryttiin ylös väliaikaiselle asemalle ja sen jälkeen alas ahtaampiin tiloihin, taksia ajava Sanna Arhippainen kertoo.

Kärsivällisyyttä riittää edelleen, vaikka työmaata on jäljellä kolme vuotta, hän vakuuttaa.

– Nopeamminkin saisi edetä. Se helpottaisi meidän, asiakkaiden ja muun lentokenttähenkilökunnan päivittäistä työtä. Mutta remontti pitää tehdä. Toivotaan, että se loppuu nopeasti.

Uskotko, että lentomatkustus palaa vielä ennalleen? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 9. syyskuuta kello 23:een asti.

Juttua korjattu 8.9.2020 kello 08.18 – jutun otsikosta muutettu sana miljardeja miljardiksi.

Lue seuraavaksi:

Yritykset Helsinki-Vantaan lentokentällä pyörivät puolella teholla, vaikka Finnairin yt:t eivät vielä edes vaikuta – poislähtö ei silti ole vaihtoehto

Kalliita lentoja, koronapasseja, kuumemittausta: 6 asiaa, jotka korona ehkä mullistaa matkailussa – "Rajattoman maailman ajat taitavat olla ohi"

Katso, miten koronavirus muutti Suomen lentoyhteyksiä maailmalle – ensin tuli romahdus, mutta joillakin reiteillä kysyntä jopa kasvoi