Lappeenrannan Vainikkalan ja valtakunnanrajan takana Venäjän puolella sijaitsevan Buslovskayan kautta kulkee ensi vuonna vähintään 170 Kiinasta tulevaa tai sinne menevää konttijunaa.
Käytännössä junia saapuu tai lähtee vähintään joka toinen päivä, kun uusi reitti Kiinan sisämaahan avautuu syyskuun lopulla.
– Koronan aiheuttaman tilanteen takia junissa on ollut rahtia, joka on aiemmin kuljettu lentorahtina. Osa tästä jää pysyvästi junien kuljetettavaksi, sanoo myyntijohtaja Marjut Linnajärvi Nurminen Logistics Oyj:stä.
Keväällä junissa tuotiin Suomeen erityisesti suojavarusteita, nyt kyytiin mahtuu enemmän myös teollisuuden käyttöön tulevia tuotteita. Kiinan Hefein ja Helsingin Vuosaaren väliä kulkeva juna on venynyt jo lähes kilometrin pituiseksi, ja kerralla kyytiin mahtuu viitisenkymmentä konttia.
– Meillä ovat tuontijunat olleet ylibuukattuja maaliskuusta lähtien, ja vientikin kasvaa koko ajan, sanoo Marjut Linnajärvi.
Miljoonia kiloja kalaa Norjasta Kiinaan
Konttijunien määrä kaksinkertaistuu syyskuun lopulla, kun Norjan Narvikista alkaa tulla kerran viikossa kalaa sisältävä juna Suomeen. Junan lopullinen määränpää on Kiinan Chongqing.
– Se avaa mahdollisuuden myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle viedä tuotteitaan Kiinaan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Olli Pohjanvirta Nurminen Logistics Oyj:stä.
Kiinalaisten kalantarve on valtava. Yhteen junaan mahtuu 50 konttia ja jokaisessa kontissa on 26 000 kiloa pakastettua kalaa. Vuodessa kalaa voi kulkea Suomen läpi kymmeniä miljoonia kiloja.
– Toive reitin avaamisesta on tullut Narvikista, ja tarvittaessa kuljetuksia voidaan lisätä, jatkaa Linnajärvi.
Alussa viedään pakastettua kalaa, mutta norjalainen kalantoimittaja hakee Kiinasta hyväksyntää menetelmälle, jossa kalat kuljetettaisiin tuoreena polttokennojen avulla. Kennot säätelisivät kuljetuslaatikoissa olevan hapen määrää.
Suomen ja Ruotsin välillä alkaa säännöllinen rautateiden tavaraliikenne
Uuden reitin avaaminen merkitsee säännöllisen rautateiden tavaraliikenteen alkamista Tornion ja Ruotsin Haaparannan välillä. Viime vuosina liikenne on ollut Suomen ja Ruotsin välisellä radalla vähäistä, ja liittynyt lähinnä terästeollisuuden tuotteiden kuljettamiseen.
Narvikin kalakuljetusten lisäksi konttijunissa voidaan viedä ja tuoda rahtia myös Lappiin ja Ruotsiin.
– Keskustelua käydään parhaillaan siitä, että voisimme kuljettaa Pohjois-Ruotsiin tai Pohjois-Suomeen menevää rahtia lisäämällä juniin vaunuja. Junien purkaminen tapahtuisi Torniossa, sanoo myyntijohtaja Marjut Linnajärvi.
Torniossa suunnitellaan jo, miten paikalliset yritykset voisivat hyödyntää uutta junaa.
– Nyt selvitämme yritysten kiinnostusta. Meillä on jo oikeastaan lista yrityksistä, joilla on tarvetta kuljettaa tavaroita konttijunalla, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen.
Alustavan arvion mukaan viikottain Torniosta lähtisi tai sinne saapuisi yhdestä kymmeneen konttia rahtia, jotka liitettäisiin Narvikin junaan.
Konttijunat vedetään Kemin ja Haaparannan välillä dieselvetureilla. Haaparannassa kontit nostetaan ruotsalaisiin vaunuihin maiden välisen erilaisen raideleveyden takia.
– Me teemme jo tällä hetkellä vastaavan vaihdon Venäjän ja Kazakstanin rajalla, joten Suomen ja Ruotsin välillä tehtävä vaihto ei hidasta kuljetuksia, vakuuttaa Linnajärvi.
Vainikkalan reitti nopeampi kuin suora junayhteys Keski-Eurooppaan
Konttijuna matkaa Chongqingista ja Hefeistä Vuosaareen kaksi viikkoa. Junat ovat kulkeneet ajallaan, vaikka samaan aikaan suoraan Keski-Eurooppaan menevien tavarajunien matka-ajat ovat pidentyneet. Syynä ovat lentokuljetusten vähentymisen seurauksena rajusti lisääntynyt rautatierahti ja koronan takia tehostuneet tarkastukset.
– Meillä on tällä hetkellä nopein rautatieyhteys Länsi-Euroopan maista Kiinaan, sanoo Olli Pohjanvirta.
Ruuhkia on ollut erityisesti Kiinan ja Kazakstanin välisillä rajanylityspaikoilla, joista junat jatkavat suoraan Keski-Eurooppaan. Tämän seurauksena Keski-Eurooppaan menevää rahtia on siirtynyt Helsingin Vuosaaren ja Kiinan Hefein väliä kulkeviin juniin. Niissä transitokuljetusten osuus on kasvanut noin kymmeneen prosenttiin.
– Me näemme kasvua uudelle transitoliikenteelle. Kysyntää on paljon, mutta vuorojen lisäämisen esteeksi alkaa tulla ratakapasiteetin puute, pohtii Pohjanvirta.