1. yle.fi
  2. Uutiset

Naisten puhekorkeus on kääntynyt yllättäen nousuun – väärä korkeus voi pahimmallaan viedä äänen

Myös narina ja lauseen loppua kohti nouseva nuotti ovat yleistyneet.

ääni
Nuorten naisten puhekorkeus on yllättäen noussut
Nuorten naisten puhekorkeus on yllättäen noussut

Nuoret naiset puhuvat aiempaa korkeammalla äänellä.

Vuosikymmenten ajan suomalaisnaisten puhekorkeus on madaltunut. Mutta nyt tamperelaistutkijat ovat huomanneet yllätyksekseen, että nuorten naisopiskelijoiden puhekorkeus on noussut 1990-luvulta 2010-luvulle.

– Se oli tilastollisesti merkitsevä muutos. Keskimääräinen puhekorkeus nousee, kertoo toinen tutkimuksen tekijöistä, filosofian tohtori, dosentti Teija Waaramaa. Samaa muutosta voi havaita Waaramaan mukaan myös nuorten miesten puheessa.

Waaramaan ja professori Anne-Maria Laukkasen tutkimustulos poikkeaa aiemmasta Tampereella tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan naisopiskelijoiden puhekorkeus laski 1970-luvulta 1990-luvulle.

Lauri Viidan Moreeni-romaani äänitysstudion lukupulpetilla
Lauri Viidan Moreeni-romaanin alkulauseet ovat tulleet tutuiksi monille opiskelijasukupolville, sillä niitä on tallennettu Tampereen yliopiston puheen ja äänen tutkimuksen arkistoon lukunäytteinä. Anna-Mari Laukkasen ja Teija Waaramaan tutkimuksessa analysoitiin 136 satunnaisesti valittua näytettä vuosilta 1991–1995 ja 2015–2019.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Mallia sosiaalisista ryhmistä ja vieraista kielistä

Tarkkaa syytä nyt havaittuun puhekorkeuden nousuun ei ole vielä tutkittu, mutta taustalla vaikuttavat naisten sosiaaliset roolit. Puheäänen korkeuden muutoksen uskotaan heijastelevan yhteiskunnallisia muutoksia.

Tutkijat tulkitsevat, että liian korkea puheääni voi kertoa lapsenomaisuudesta ja vastuuttomuudesta. Tähän on löydetty viitteitä aiemmista kuuntelututkimuksista.

– Menneinä vuosikymmeninä, kun naiset puhuivat yleisesti liian korkealta, sillä haettiin naisellisuutta, herttaisuutta ja ehkä nuoruutta, Teija Waaramaa sanoo.

Matalalla puheäänellä tavoitellaan usein uskottavuutta ja vakuuttavuutta. Waaramaa arvioi, että nuorten naisten aiempaa korkeampi puhekorkeus saattaa vaikuttaa jopa uskottavuuteen työmarkkinoilla.

– Suomalaisessa kulttuurissa matala naisääni mielletään korkeaa miellyttävämmäksi, hän sanoo.

Filosofian tohtori, dosentti Teija Waaramaa Tampereen yliopiston tiloissa
Filosofian tohtori, dosentti Teija Waaramaa on tutkinut äänenkäyttöä monesta näkökulmasta. Häntä kiinnostaisi jatkaa tutkimusta muun muassa siitä, näkyykö myös nuorten miesten puheessa äänenkorkeuden nousu varsinkin lauseiden lopussa. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Toinen puhekorkeuden muutokseen vaikuttava tekijä on maailmanlaajuinen viihdeteollisuus. Suomea puhutaan matalammalta kuin monia muita kieliä.

– Varmasti englannin kielellä on vaikutusta, koska sitä paljon puhutaan ja kuullaan. Itse ainakin huomaan muuttavani automaattisesti äänenkorkeuttani, kun puhun englantia, pohtii teatterityön opiskelija Henriikka Heiskanen Tampereen yliopistosta.

Englannin kielestä on tarttunut monille myös tapa nostaa äänenkorkeutta lauseen loppua kohti. Suomen kielessä intonaatio on laskeva.

Väärä puhekorkeus rasittaa

Ei ole ihan sama, miltä korkeudelta puhuu. Jos pakottaa äänentuottoelimistön toimimaan liian korkealta tai matalalta taajuudelta, se voi vaurioittaa äänihuulia ja viedä esimerkiksi opettajalta työkyvyn.

– Liian korkea ääni aiheuttaa rasitusta ja pitkään jatkuessaan se voi viedä äänen kokonaan pois, Waaramaa sanoo.

Myös näyttelijäksi opiskeleville ääni on tärkeä työkalu, jota huolletaan ja analysoidaan.

– Minulla on taipumuksena painaa sitä alemmas välillä, matalammaksi. Nytkin alkoi narista vähän, Anna-Maija Oka Tampereen yliopistosta kertoo.

Teatterityön opiskelija Anna-Maija Oka äänitysstudion ovella
Näyttelijätyön opiskelija Anna-Maija Oka myöntää, että joskus hänkin sortuu narisemaan. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Narina yleistynyt niin tyttöjen kuin poikien puheessa

Puheentuottamisen ongelmat ovatkin yleistyneet myös äänen matalassa päässä.

– Narina on lisääntynyt hirveästi. Jokainen voi kuulla, että moni narisee, Waaramaa sanoo.

Ihmiset arvioivat usein väärin oman puhekorkeutensa. Waaramaan mukaan narina voi olla vastaveto liian korkealle puheäänelle.

– Sillä koetetaan madaltaa vaikutelmaa. Siinä on virheellinen äänen tuottotapa molemmissa päissä, jos toisessa päässä puhutaan liian korkealta ja toisessa päässä naristaan.

Katso artikkeliin liitetystä videosta, miten Henriikka Heiskanen ja Anna-Maija Oka havainnollistavat suomalaisten puheeseen eksyneitä ongelmia.

Artikkelia täydennetty 14.9.2020 lauseella: Tähän on löydetty viitteitä aiemmista kuuntelututkimuksista.

Lue myös:

Anne-Maria Laukkasen ja Teija Waaramaan artikkeli Puhe ja kieli -julkaisussa: Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi