1. yle.fi
  2. Uutiset

Väestöliitto haluaa lisää maahanmuuttoa, koska se voi purkaa eläkepommin – Uudellemaalle muutetaan jo nyt enemmän ulkomailta kuin maakunnista

Uudenmaan muuttovoitto ulkomailta edellisen vuosikymmenen aikana oli 64 000 henkilöä.

muuttoliike
Kuvassa on Eduskuntatalo Helsingissä toukokuussa 2020.
Helsingin seutu kilpailee osaavista maahanmuuttajista muiden Itämeren alueen pääkaupunkien kanssa. Silja Viitala / Yle

Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku laskisi.

Jos työikäisten veronmaksajien osuus väestöstä pienenee ja eläkeläisten osuus kasvaa, hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaa pohja. Väestöliitto patistaa suomalaisia lisääntymään, mutta hakee kutistuvan väestön ja heikkenevän huoltosuhteen ongelmaan ratkaisua myös maahanmuutosta.

Koska kotimainen syntyvyys ei enää riitä paikkaamaan kuolleisuutta, Väestöliitto haluaa Suomeen lisää veronmaksajia ulkomailta. Tämä ilmenee Väestöliiton Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportista (siirryt toiseen palveluun). Vastaavasti Väestöliiton mukaan maastamuuton kannustimia pitäisi vähentää.

– Suomen muuttovoiton pitäisi olla nykyistä suurempi. Meidän tulee katsoa, että Suomessa asuvien ei tarvitse muuttaa pois esimerkiksi työpaikan tai perheenyhdistämisen takia. Toisaalta toivomme Suomeen muuttajiksi sellaisia työntekijöitä, joita suomalaiset yritykset tarvitsevat, ja henkilöitä, jotka haluavat tulla Suomeen perhesyistä, Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta sanoi Ylen aamussa.

Jotta lisämaahanmuutosta olisi merkittävää apua julkiselle taloudelle, tulisi maahanmuuton olla mahdollisimman suurelta osin työperäistä. Väestöliitto korostaa, että Suomi tarvitsee määrätietoista kansainvälistä rekrytointia. Näin taataan työvoiman riittävyys terveys-, sosiaali- sekä palvelualoilla ja piristetään tuotantoa, yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa.

Ilman maahanmuuttoa maakuntien väkimäärät pienenisivät lähes kaikkialla Suomessa aivan suurimpia kasvukeskuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Uusimaa kasvaa sekä maan sisäisen muuttoliikkeen että maahanmuuton ansiosta.

Uusimaa hyötyy kaksinkertaisesti

Uudenmaan kokonaismuuttovoitto 2010–2019 oli 116 000 henkilöä. Yhteensä maakunnista Uudellemaalle muutti 52 000 ihmistä enemmän kuin Uudeltamaalta maakuntiin. Ulkomaiden osalta vastaava muuttovoitto oli 64 000 henkilöä – siis selvästi enemmän kuin maan sisäisessä muuttoliikkeessä.

– Mitä pidemmälle 2000-lukua on tultu, sitä enemmän maahanmuuton merkitys väestönkasvusta on lisääntynyt, alue- ja väestökehityksen tutkija Timo Aro sanoo.

Uudellamaalla ulkomaiset työikäiset maahanmuuttajat ovat alue- ja väestökehityksen tutkijan Aron mukaan työllistyneet hyvin.

– Uudellamaalla on paljon sellaisia toimialoja, ja toimialojen sisällä sellaisia tehtäviä, jotka ovat hyvin riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta. Erityisesti rakennusaloilla ja monilla palvelualoilla ulkomaisen työvoiman kysyntä on korkea, ja sitä kautta muuttoliike on ollut alueelle hyödyllistä, tutkija Aro sanoo.

Kun puhutaan erityisosaajien ja asiantuntijaväestön maahanmuutosta, Uusimaa vetää muita maakuntia paremmin.

– Esimerkiksi EU-maissa pääkaupunkiseudut ovat erityisen houkuttelevia. Helsingin seutu kilpailee osaavista maahanmuuttajista enemmän Itämeren alueen muiden pääkaupunkien kanssa kuin Suomen maakuntien kanssa, hän sanoo.

Pääkaupunkiseudun muuttoliikkeissä erityistä on se, että alue houkuttelee ulkomaalaistaustaisia Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolelta.

– Uusimaa hyötyy muuttoliikkeestä kaksinkertaisesti. Uusimaa houkuttelee paljon maahanmuuttajia Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta myös vieraskielisten jatkomuutot Suomessa suuntautuvat hyvin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle.

Väestönkasvu jakautuu kasvavalla Uudellamaalla epätasaisesti. Eniten väestönlisäystä viime vuosikymmenen aikana saivat alueen suurimmat kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa.

Suosituksena maahanmuuttoprosessin keventäminen

Väestöliiton raportissa suositellaan, että maahanmuuttoprosessia voisi keventää niiden maahanmuuttajien kohdalla, joita yhteiskunta kipeimmin tarvitsee. Kynnyksiä esitetään madallettavaksi erityisesti korkeammin koulutetuille ja suomalaisissa korkeakouluissa opiskeleville maahanmuuttajille. Raportissa suositellaan myös perheenyhdistämisen helpottamista.

Väestöliitto suositteli maahanmuuton edistämistä myös edellisessä väestöpoliittisessa raportissaan 2004, ja maahanmuuttajien määrä onkin sen jälkeen kolminkertaistunut. Viime vuosikymmenen aikana Suomeen muutti vuosittain noin 15 000 henkilöä enemmän kuin maasta pois. Moniin muihin länsimaihin verrattuna muuttovoitto on edelleen pieni.

Juttua korjattu 8.9. klo 15.07 Väestöliiton toimitusjohtajan nimi korjattu.
Voit keskustella aiheesta 9.9. kello 23:een saakka.

Lue myös:

"Onhan se surullista, jos suomalaiset kuolevat sukupuuttoon, mutta..." Kolme naista kertoo, miksi he eivät halua lapsia

Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille

Lue seuraavaksi