400-vuotias Kokkola juhli synttäriään pystyttämällä kuninkaalle patsaan – Kustaa II Adolfin ei tiedetä koskaan käyneet perustamassaan kaupungissa

Kokkola ja Uusikaarlepyy ovat Kustaa II Adolfin perustamia. Seurasimme juhlapäivän tunnelmia Kokkolassa.

Kokkola
Kustaa II Adolfin patsas paljastettiin osana Kokkolan 400-vuotisjuhlallisuuksia
Kustaa II Adolfin patsas paljastettiin juhlan kunniaksi. Katso videolta, miten 400-vuotiasta Kokkolaa juhlittiin syntymäpäivänä 7. syyskuuta 2020. Toimittaja on Petra Haavisto/Yle, kuvaus ja editointi Ville Viitamäki/Yle.

4-vuotias Joonatan Viherjuuri tietää, että Kokkolan kaupungilla on tänään maanantaina 7. syyskuuta syntymäpäivä ja sitä nyt juhlitaan.

Viherjuuri tietää myös, että 400 vuotta, minkä Kokkola täyttää, on paljon. Tokaluokkalaiset Erin Varila ja Matias Rantala uskovat, että Kokkola on jopa vanhempi kuin dinosaurus.

– 400-vuotias on nähnyt paljon ihmisiä, eläimiä ja luontoa, uskoo Erin.

– Paljon vettä ja puita, lisää Matias.

Erin Varila ja Matias Rantala seisovat Kokkolan torilla
Erin Varila ja Matias Rantala osallistuivat Kokkolan juhlallisuuksiin.Petra Haavisto / Yle

Kustaa II Adolf sai patsaan

Juho Saarinen ja Meri-Tuuli Kumpunen tulivat Englanninpuistoon katsomaan Kokkolan perustajan kuningas Kustaa II Adolfin patsaan paljastustilaisuutta. Pariskunnan mielestä patsas on hyvä lisä Kokkolaan.

– Se on hieman erilainen kuin mitä olisin ajatellut, mutta yllätyin positiivisesti. Ite kyllä tykkään, ihan Kustilta näyttää, Saarinen toteaa.

– Kultainen jalusta on aika hieno, Kumpunen täydentää.

Puisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Ulla Haglund.

Ollaan ylpeitä, että on näin pitkät juuret ja ylpeinä katsotaan taaksepäin, että siellä on kuningas, joka on kaupungin synnyn takana.

Erik Engberg

Kustaa II Adolf (1594-1632 (siirryt toiseen palveluun)), Kokkolan ja myös 400-vuotta täyttävän Uudenkaarlepyyn perustaja, ei tiettävästi itse koskaan käynyt ainakaan Kokkolassa, vaikka patsaan sinne tänään saikin.

Pohjanmaalla hänen tiedetään kuitenkin vierailleen vuonna 1614, kertoo tutkimusamanuenssi Erik Engberg.

– Ilmeisesti hän on nähnyt niin, että olisi tarvetta keskittää valtaa ja kerätä kruunulle veroja. Suurvaltapolitiikka ja sodat vaativat varoja, Engberg pohtii pohjalaiskaupunkien perustamiseen johtaneita syitä.

Kaupunkien perustamisasiakirjat on kirjoitettu Tukholmassa. Jos ne on allekirjoitettu peräkkäin, voi kaupunkien perustamisen välillä olla esimerkiksi vain kuninkaan allekirjoituksen verran eroa ajassa. Mahdotonta sitä on kuitenkaan varmasti tietää.

– Kun noinkin kauas historiassa mennään, tulkinnan varaa on aina, Engberg naurahtaa.

Kokkolassa kaupungin perustaja Kustaa II Adolfia muistetaan joka tapauksessa hyvällä.

– Ollaan ylpeitä, että on näin pitkät juuret ja ylpeinä katsotaan taaksepäin, että siellä on kuningas, joka on kaupungin synnyn takana, Engberg sanoo.

Kokkolan 400-vuotisjuhlallisuuksia 7.9.2020
Kokkolan nuorisosoittokunta esiintyi patsasjuhlassa.Ville Viitamäki / Yle

Korona vaikutti juhlaan

Kokkolan kaupungin 400-vuotisjuhlinta on varsin erilaista kuin vielä vuosi sitten tai kesälläkin oli suunniteltu.

Kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa, että Kokkolan arvoja ovat vastuuntunto ja vastuunkanto, ja korona-aikana niiden noudattaminen tarkoitti juhlinnan muokkaamista turvallisuussuositukset huomioivaksi.

Koronasta huolimatta juhlat alkoivat aamusta toritapahtumalla ja patsasjuhlalla ja päättyvät illalla ilotulitukseen. Väliin mahtuu vastaanottoa, valtuuston juhlakokous – ja paljon muuta.

Teija Pääkkönen ja Tuula Rajaniemi seisovat Kokkolan torilla Suomen lippu kädessä
Teija Pääkkönen ja Tuula Rajaniemi jammasivat toritapahtumassa.Petra Haavisto / Yle

Stina Mattilan lista 400-vuotiaan kaupungin hyvistä – tai parhaista – puolista on pitkä; kaupunki on sopivasti lähellä kaikkea, koulutus on kunnossa, pyörätiet ja harrastusmahdollisuudet ok.

Erityisen tyytyväinen Mattila on Unicefin Kokkolalle myöntämästä lapsiystävällinen kaupunki -tittelistä. Kuten kaikessa kaupungin kehittämisessä, senkään suhteen ei voi levätä laakereilla, vaan pitää tehdä töitä.

– Status on hartaan työn tulos, tärkeä ja tuo kaupungin arvoja esille, mutta sen suhteen tulee väliarvioita ja sen eteen pitää jatkuvasti tehdä töitä, Mattila toteaa.

Kaupunginjohtaja muistuttaa, että yksi tärkeistä virkamiesten ja päättäjien toimintatavoista liittyy ajatukseen siitä, että kaupunki on kaupunkilaisten.

Kaupunkilaisia pyritään kuulemaan Mattilan mukaan päätöksentekoprosesseissa ja esimerkiksi sosiaalisen median sekä median kautta.

– Se on vuoropuhelua siitä, miten kaupunkia kehitetään. Haastavaa tietenkin on, että kaupunkilaisia on melkein 50 000 eli melkein 50 000 mielipidettä. Löydäppä sieltä se oikea ja paras ratkaisu – siinä meillä on tekeminen.

Kokkolan 400-vuotisjuhlallisuuksia 7.9.2020
Yleisöä Kokkolan juhlapäivän tapahtumassa 7. syyskuuta 2020.Ville Viitamäki / Yle
Kokkolan nuorisosoittokunta valmistautuu esitykseen puistossa
Kokkolan nuorisosoittokunnalla riitti tekemistä.Petra Haavisto / Yle

Merta ja musiikkia

Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin intendentti Marjukka Puutio vie Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin videotervehdyksen kaupungille. Illalla hän aikoo mennä katsomaan tanssivia vesiä. Puutiolle Kokkolan parhaat paikat ovat rannassa.

– Tykkään merestä tosi paljon. Olen alun perin kotoisin Lohtajalta, mehän ollaan nykyään kokkolalaisia, niin Ohtakarin ja Vattajan rannat ovat parhaat.

Puutiolle kaupungin kulttuurielämä on myös tärkeä osa viihtyvyyttä.

– Ihanaa, että täällä on paljon musiikkia ja elävä teatteriscene. Kokkola on hyvä paikka asua, Puutio sanoo.

Kolme emeritus wanhaa Kallea seisoo juhla-asuissa Kokkolan torilla
Juhlaan osallistui myös viisi emeritus-wanhaa Kallea.Petra Haavisto / Yle

Kokkolan juhlapäivään osallistui myös viisi emeritus-wanhaa Kallea. Heille päivä on vuoden tärkein.

– Meidän tehtävämme on olla mukana kaikessa ja tuoda iloa ihmisille. Olemme vuoroin batmaneja, lepakoita ja noita-akkoja, Kaija Jestoi nauraa.

Jestoin lempipaikka on Kokkolassa on meren ranta. Aatto Ainali kävelee päivittäin Suntin rannalla ja Meripuistossa. Anja Auvisen Kokkola löytyy Ykspihlajasta.

– Ilman muuta Saha ja Potin ranta.

Kuvassa valotaidetta Suntissa
Tuhannet kaupunkilaiset kävivät viikon aikana katsomassa Suntin tanssivia valoja.Ville Viitamäki / Yle

Lue seuraavaksi:

Kokkolan 400-vuotisjuhlan tapahtumat peruttu toukokuun loppuun saakka – Järjestelyt jatkuvat toistaiseksi kesän ja syksyn osalta

Kokkolan Meripuisto ehostetaan juhlakuntoon lähes 400 000 eurolla: ulkokuntosali, grillauspaikkoja ja valotaideteoksia