Nämä muutokset tulossa työsuhde-etuihin – Tukea sähköautoilulle, pyöräilylle ja matkalippuihin

Hallituksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä lisäämällä sähköautojen määrää ja työmatkojen kulkemista auton sijaan julkisilla ja pyörällä.

sähköautot
Sähköautoja latauksessa.
Täyssähköauton hankkiminen työsuhdeautoksi voi olla ensi vuonna aiempaa kannattavampaa.Tore Meek / EPA

Ensi vuoden talousarvioesityksen yhteydessä hallitus aikoo antaa työsuhdeautoilua koskevan lakiesityksen, joka voi toteutuessaan saada vannoutuneen bensakuskinkin kokeilemaan täyssähköautoa. Työsuhde-etuja nauttivia yritetään myös kannustaa käyttämään joukkoliikennettä kuin polkupyörääkin nykyistä enemmän työmatkoilla.

Uusista autoista noin viidennes sijoittuu vuosittain työsuhdeautoiksi. Hallitus toivoo, että ensi vuodesta alkaen yhä useampi niistä on täyssähköauto.

Ehdotuksen mukaan täyssähkötyösuhdeauton verotusarvo alenisi 170 eurolla kuukaudessa.

Tuki koskisi vuosien 2021–2023 verotuksia eli olisi voimassa 3 vuotta. Myös vuonna 2020 rekisteröidyt autot pääsisivät tuen piiriin, mutta niidenkin kohdalla verotusarvoa alennettaisiin vain vuosien 2021–2023 verotuksissa.

Lisäksi sähköauton ja myös hybridin voisi ladata työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä verovapaasti.

Työpaikalla tapahtuvan lataamisen verotusarvo on tällä hetkellä 30 euroa kuukaudessa.

Tämäkin etu olisi voimassa määräajan eli vuosina 2021–2023.

Lisäksi työsuhdesähköauton latauslaite katsottaisiin osaksi työsuhdeauton lisävarusteita.

– Sähköautojen verotuella pyritään mahdollisimman suuriin päästövähennyksiin. Ladattavissa hybrideissä päästöt riippuvat siitä paljonko niitä ladataan ja käytetään sähköllä. Latausetu kohdistuu sähköautojen lisäksi näin myös hybrideihin, sanoo neuvotteleva virkamies Timo Annala valtiovarainministeriöstä.

"Uudistus ehdottomasti oikeansuuntainen"

Autontuojissa hallituksen esitystä pidetään oikeansuuntaisena.

– Tämä matalan oksan hedelmä piti poimia. Uudistus on siis ehdottomasti oikeansuuntainen. Tämä tulee siirtämään työsuhdeautojen valikoimaa sähköiseen suuntaan, sanoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autontuojat ja - teollisuus ry:stä.

Kallio ennustaa samalla, että moni, jolla olisi mahdollisuus ajaa työsuhdeautoa, mutta on ajanut tähän mennessä omalla autolla ja kilometrikorvauksilla, siirtyy työsuhdeauton ja nimenomaan sähköauton käyttäjäksi.

Esimerkiksi jos nyt rahapalkka on 3 000 euroa kuussa ja bensakäyttöisen työsuhdeauton verotusarvo on 650 euroa kuukaudessa, niin työntekijän veroprosentti määräytyy 3 650 euron kuukausipalkan perusteella.

Valitsemalla käyttöön verotusarvoltaan samanhintaisen täyssähköauton verotettavan palkan määrä pienenee verohuojennuksen ansiosta 170 eurolla kuussa. Työntekijän tuloveroprosentti siis pienenee hieman. Työsopimuksesta riippuen rahapalkka voi myös nousta 170 euroa. Tällainen tilanne syntyy, jos kyseessä on kokonaispalkka luontoisetuineen.

Työnantajalle lakiesitys ei tarjoa erikseen kannusteita sähköauton suosimiseen, mutta niitäkin on sanoo Kallio.

– Työnantajlle täyssähköautot ovat yhä vähän kalliimpia liisata tai ostaa, mutta toisaalta työnantajan koukku on siinä, että sähköautoissa käyttökustannukset romahtavat polttomoottoreihin nähden. Uudistus olisi silti ollut tehokkaampi, jos yksityisten 2 000 euron sähköauton hankintatuki olisi laajennettu koskemaan myös työnantajia, Kallio sanoo.

Ehdotetun verotuen vauhdittamana sähköautojen määrän arvioidaan lisääntyvän 500–600 kappaleella kolmen vuoden aikana.

Määrä ei kuullosta paljolta, mutta olisi se nykytilannetta parempi. Täyssähköautojen osuus työsuhdeautoista kun on ollut tähän asti varsin vaatimaton.

Työsuhdeautojen käyttövoima vuonna 2019
Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaikki auton omistamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset. Autoetua pidetään verotuksessa käyttöetuna silloin, kun työntekijä maksaa itse auton polttoainekustannukset. Vuonna 2018 autoetu oli lähes 73 000 henkilöllä. Valtaosa niistä oli myönnetty vapaana autoetuna.Samuli Huttunen / Yle

Toisaalta työsuhdeautoilla huristellaan yleensä vain muutama vuosi ja vaihdetaan sitten taas uudempaan. Käytetyille ja siten edullisemmille sähköautoille on jo nyt kova kysyntä.

–Työsuhdeautot on aika iso portti tuonne autokantaan eli käytettyjen markkinoillekin tulee sitten enemmän ladattavia sähköautoja myyntiin, Kallio sanoo.

Valtion ja kuntien verotuloja sähköautojen kolmen vuoden veroetu ja myös hybrideihin ulottuva latausetu pienentävät yhteensä noin 23 miljoonalla eurolla.

Työsuhdepolkupyörälle veroetu

Tietoa siitä, paljonko Suomessa on jo nyt työsuhdepolkupyöriä, ei tilastoista löydy. Siitä huolimatta hallitus haluaa kannustaa pyöräilyyn myös tätä kautta.

Ehdotuksen mukaan työsuhdepolkupyöräetu muuttuisi verovapaaksi 750 euroon asti vuodessa.

Nykyisin työnantajalta saatu polkupyöräetu on täysimääräisesti veronalaista ansiotuloa, joten kyse olisi uudesta verotuesta.

Työsuhdepolkupyörien veroedut ovat muualla EU:ssa melko tavallisia. Esimerkiksi Belgiassa, Alankomaissa, Itävallassa, Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Irlannissa työsuhdepolkupyörät saavat verotukea.

Työsuhdematkalipun veroetu laajenee

Työsuhdematkalippu on ollut verovapaata 300 euroon asti. Ehdotuksen mukaan jatkossa lippu olisi verovapaata tuloa 3 400 euroon asti vuodessa. Käytännössä muutos poistaisi nykyisen kankeaksi ja hankalaksi koetun 300–750 euron välissä olleen veronalaisen kategorian.

Muutoksen oletetaan lisäävän työsuhdematkalipun käyttöä joillakin kymmenillä tuhansilla nykyisestä noin sadastatuhannesta lähivuosina.

Keinot eivät ole tehokkaita

Muutokset perustuvat hallitusohjelmaan ja sisältyvät valtiovarainministeri Matti Vanhasen ehdotukseen ensi vuoden budjetiksi. Ehdotukset pohjautuvat liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän työhön (siirryt toiseen palveluun).

Muutosten tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä lisäämällä sähköautojen määrää ja työmatkojen kulkemista auton sijaan julkisilla ja pyörällä.

Nykyisin työmatkoista noin 65 prosenttia kuljetaan henkilöautolla. Jalankulun, polkupyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus matkoista on noin 30 prosenttia.

Ehdotetut toimet eivät kuitenkaan saa kiitosta vaikuttavuudeltaan. Liikenteen verotuksen uudistamista pohtineen työryhmän väliraportissa todetaan suoraan, että toimenpiteiden avulla saavutettavissa oleva päästövähenemä vaikuttaa vähäiseltä ja toimenpiteiden kustannustehokkuus heikolta.

Kritiikkiä hyvätuloisten kaupunkilaisten tukemisesta

Keskiviikkona päättyneellä lausuntokierroksella näkemys oli sama eli tavoite on hyvä, mutta keinot riittämättömiä.

Esille nousi myös kysymys oikeudenmukaisuudesta, sillä työsuhde-etuja pystyvät hyödyntämään vain työssä käyvät ja edut painottuvat lisäksi vahvasti hyvätuloisille palkansaajille ja yrittäjille sekä vahvasti kaupunkialueille ja etenkin pääkaupunkiseudulle.

Lausunnoissa esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliitto pitää suunniteltua sähköautoedun verotuen toteuttamistapaa ongelmallisena kansalaisten tasavertaisen kohtelun ja alueellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Veronmaksajain Keskusliitto esittäkin, että työsuhdeautojen verotusarvon alennus laajennettaisiin esityksessä koskemaan täyssähköautojen lisäksi myös ladattavia hybridiautoja.

Verotuen ulottaminen ladattaviin hybridiautoihin mahdollistaisi vähäpäästöisempien autojen lisääntymisen myös pääkaupunkiseudun ja suurempien kaupunkikeskusten ulkopuolella sekä synnyttäisi tarpeen latauspisteiden lisäämiseen koko Suomessa lausunnossa todetaan.

Tuen ulottamista hybridiautoihin esittivät myös ainakin Elinkeinoelämän keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto lausunnoissaan.

Täyssähköautojen verotustukea vaadittiin myös useissa lausunnoissa ehdotettua suuremmaksi.

STTK menee lausunnossaan niin pitkälle, että ehdottaa täyssähkökäyttöisten työsuhdeautojen perusarvon verotuksen alentamista puoleen, jotta täyssähköautot tulisivat samalle viivalle saastuttavien polttomoottoriautojen kanssa.

Myös työsuhdepolkupyörän 750 veroetua vuodessa moitittiin riittämättömäksi.

Esimerkiksi ITS Finlandin lausunnon mukaan ehdotettua korkeammalla verovapaudella kannustettaisiin myös sähköpyörien käyttöön ja saataisiin laajempi käyttäjäkunta säännöllisen työmatkapyöräilyn piiriin.

Pysäköinnin verovapaus säilyy

Hallitus ei aiota puuttua työsuhdepysäköinnin verovapauteen.

Siitä ei ole lakiesityksessä sanaakaan, vaikka raportin mukaan työpaikalla sijaitsevan pysäköintiedun verottamisella voisi olla joukkoliikennettä lisääviä ja vastaavasti yksityisautoilua vähentäviä vaikutuksia.

HSL ja STTK ottivat silti lausunnoissaan kantaa asiaan.

HSL:n ja STTK:n mielestä työsuhdepysäköinnin verovapaudesta tulee luopua.

STTK:lla oli ehdotuskin valmiina eli työsuhdepysäköinnin verottaminen tulisi toteuttaa vyöhykkeittäin, jolloin pysäköinninhinta vaikuttaisi veron määrään. Tällöin keskustassa työsuhdepysäköinnin verotusarvo olisi korkeampi kuin sen ulkopuolella.

Lue lisää:

Suppailulaudan vuokraus on liikuntaa, polkupyörän ei, linjaa verottaja – välineitä ei saa vuokrata liikuntaseteleillä, paitsi joitain välineitä

Autokauppa vajoaa taas todella syvälle ja apuun huudetaan romutuspalkkiota – uusien autojen myynti on kyykkäämässä finanssikriisin tasolle