Hävikkiruoan määrä vähenee niin, ettei sitä enää riitä jaettavaksi kaikille ruokajonolaisille — kysyntä ruoka-avulle kasvanut koko Suomessa

Ruokalahjoituksien määrissä on suuriakin eroja kaupunkien välillä.

ruoka-apu
Ruoka-aputuotteita Porin ruoanjakotilaisuudessa.
Ruoka-apuun turvaudutaan aiempaa useammin.Kasper Heimolehto / Yle

Suomalaiset ovat innostuneet ostamaan ruokakauppojen alemerkittyjä tuotteita. Punalaputetut tuotteet tekevät kauppansa jo niin hyvin, ettei ylijäämäruokaa jää enää toimitettavaksi ruoka-apua jakaville tahoille entiseen tapaan.

Ruoka-apuun turvautuminen on näkynyt ympäri Suomen kasvavissa määrin poikkeusvuoden aikana. Yhä useampi on päätynyt hakemaan elintarvikkeita ruoanjakotilaisuuksista.

Joissakin kaupungeissa tuotteita on riittänyt sopivasti kaikille apua hakeneille, mutta toiset ovat puolestaan kamppailleet ruokakassien täyttämisen suhteen.

Useimmiten puutetta on liha-, maito- ja einespuolen tuotteista.

Osa asiakkaista jäänyt ilman kassia

Porissa ruoka-avun kysyntä ja asiakaskäynnit ovat lisääntyneet yli puolella viikossa korona-ajan myötä. Kasvu alkoi maalis-huhtikuun tienoilla.

– Ruokakasseja riitti hyvin juhannukseen asti. Sen jälkeen hävikkiruoan määrä lähti taas laskuun, kertoo Satakunnan Elämän Leipä Sinulle ry:n toiminnanjohtaja Kim Tapper.

Viimeisen kuukauden aikana hävikkiruokaa on tullut kaupoista vähenevissä määrin. Osa asiakkaista on jäänyt ilman kassia.

Elämän leipä on joutunut vähentämään ruoanjakopäiviä ja keskittämään jakamisen yhdelle päivälle, jotta kasseja riittää kaikille tarvitsijoille.

– Jos oltaisiin vielä tunti pidempään auki, niin ruoka ehtisi jo loppua sinä aikana, Tapper kertoo.

Satakunnan elämän leipä sinulle ry:n toiminnanjohtaja Kim Tapper ruoanjakotilaisuudessa.
Satakunnan Elämän Leipä Sinulle ry:n toiminnanjohtaja Kim Tapper painottaa, että he ovat hävikkiruoan varassa ja toimivat sen mukaan, mitä kauppiailta saadaan.Kasper Heimolehto / Yle

Raumalla ruokaa yli tarpeiden

Raumalla tilanne on poikkeuksellinen, sillä lahjoitusten määrä on kasvanut viime aikoina. Ruokakasseja riittää kaikille apua tarvitseville.

– Ennen koronakriisiä jaoimme suurimmassa jakopaikassa vajaa 100 kassia viikossa. Koronan myötä määrä nousi yli 300 hakijaan. Nyt tilanne on vakiintunut pariin sataan, kertoo toiminnanjohtaja Janne Rantala Rauman Seudun Katulähetys ry:stä.

Rantalan mukaan kysynnän kasvu ei ole ollut ongelma, sillä tuotteita on jäänyt ylikin ja lahjoittajia on paljon.

Raumalla ollaan tietoisia Porin tilanteesta. Tästä syystä kaupunki onkin auttanut Poria ja muita lähikuntia ruoka-apuongelmien kanssa.

– Väitän, että ruokaa on, mutta meidän pitää vain jatkossa tehdä enemmän yhteistyötä maakunnallisesti ja tuoda se työ näkyväksi, Rantala tiivistää.

Ruoka-apukasseja Porin elämän leivän ruoanjakotilaisuudessa.
Ruoka-apukasseihin kaivataan erityisesti liha-, maito- ja einestuotteita.Kasper Heimolehto / Yle

Miksi tilanne on niin erilainen Porissa?

– Mielenkiintoinen kysymys. Ehkä Raumalla on suhteessa väkilukuun enemmän kauppoja. Porissa toimii myös useita isoja ruoka-aputoimijoita meidän rinnalla, joka voi vaikuttaa jakautumiseen, Kim Tapper pohtii.

Punalapputuotteet tekevät kauppansa

S-ryhmästä kerrotaan, että kaupoissa syntyvää ruokahävikkiä on vähennetty 15 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Määrä tulee laskemaan entisestään tänä vuonna.

– Aletuotteiden osuus koko myynnistä on pari prosenttia eli noin 70 miljoonaa tuotetta. Ruokahävikkimme on 1,5 % kokonaismyynnistä, SOK:n suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoo.

Näkyviä toimenpiteitä ovat olleet punalaputetut tuotteet sekä illan viimeisillä aukiolotunneilla oleva ilta-ale.

– Syynä lahjoituksien vähenemiseen on jatkuvan hävikinhallinnan kehittäminen. Olemme pystyneet parantamaan saatavuutta ennakoimalla oikeita tilausmääriä, Lyytikäinen kertaa.

Erityisesti liha- ja kalatuotteiden hävikkiä on karsittu selvästi myymällä niitä punalaputettuina.

Tilausmääriä mitoittamalla karsittu hävikkiä

Porin Pick N Pay -myymälästä hävikkiruoan määrä on myöskin vähentynyt. Syitä on monia.

– Se lähtee jo elintarviketeollisuudesta, josta tulee tavaraa hyvällä päiväyksellä. Lisäksi kaupat ovat keskittyneet paremmin tilauksiin, jotta tiedetään mitoittaa tilausmäärät. Nykyisen pandemian aikana kuluttajat ovat ostaneet paljon enemmän ruokatarvikkeita koteihin, jolloin niitä ei ole jäänyt kauppoihin niin paljon, kertoo tuotepäällikkö Heli Levokari.

Aletuotteiden runsas menekki on vienyt elintarvikkeita ruoka-avun lahjoituksista.

– Meiltä lähtee ruoka-apuun ainoastaan tuotteet, mitä jää myymättä laputuksen jälkeen. Meille on tullut entistä vähemmän alennettuja tuotteita, jolloin ei ole jäänytkään sitä annettavaa, Levokari tarkentaa.

Toimittaja Kasper Heimolehto kävi tutustumassa aletuotetarjontaan Porin Pick N Pay:ssa:

Turku ja Tampere sinnittelevät

Ruoka-avussa on suuriakin eroja kaupunkien välillä.

Turussa on myös huomattu hävikkiruoan sisääntulon vähentyminen. Lisääntyneen kysynnän myötä, vapaaehtoisvoimin pyörivän ruoka-avun voimavarat ovat rasittuneet voimakkaasti.

– Meidän resurssit ovat niin ylärajoilla, että emme voi ottaa uusia järjestöjä mukaan ruoanjakoon. Silloin pitäisi huolehtia ruoan riittävyydestä niillekin. Nyt olemme siinä tilanteessa, että kunhan pystymme hoitamaan nykyiset kunnialla, kertoo Operaatio Ruokakassin toiminnanjohtaja Jari Niemelä.

Tampereella ruokajonossa oli pahimmillaan kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin ennen koronaa. Tälläkin hetkellä avunhakijoiden määrä on kaksinkertainen vuoden takaiseen verrattuna.

– Lahjoituksia ei ole vähemmän, mutta tarvitsijoiden kaksinkertaistuminen aiheuttaa elintarvikepulan. Kauppojen halpuutuksien myötä proteiinipitoisia tuotteita on vähemmän kuin aiemmin. Siksi on tarvittu myös ostoruokia ja lisämäärärahoja proteiinin saamiseksi ruokakasseihin, kertoo elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkonen Tampereen seurakuntayhtymän Ruokapankista.

Jaoissa ruokakassit on saatu juuri ja juuri riittämään kaikille.

– Tällä hetkellä pärjätään varmaankin vuoden loppuun sillä mitä saadaan. Jos korona helpottaa, se näkyy myös ruoka-avun tarpeessa, Palkonen tiivistää.

Ruoanjaon jakaantuminen todettu toimivaksi

Helsingissä ruokakassien jakopaikkojen jakaantuminen on helpottanut ruuhkautumista.

– Meidän ruokajonosta sitä on vaikea laskea, kun meillä ei käy niin paljoa väkeä kuin normaalisti, kertoo Sini Hursti Hurstin avusta.

Hurstin ruokajonossa käy suurin piirtein 800 henkilöä per jakokerta.

– Kaupoilta tulleiden lahjoitusten määrä on toden totta vähentynyt, mutta meille tulee niin paljon tukkutavaraa, että pärjäämme jo niillä, Hursti jatkaa.

Lue myös:

Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Mikkelissä jaettu jo 8 000 ruokakassia – koronasyksyn pelätään heikentävän perheiden tilannetta entisestään

Ruoka-apua tarvitsee Tampereella jo niin moni, että seurakunnilta uhkaavat loppua rahat ja ruoka: "Noin kaksi kuukautta selvitään näillä"