1. yle.fi
  2. Uutiset

Sveitsiläismies muutti Suomeen puun ja luonnon perässä, mutta menettikin kaiken – "Suomalainen metsätalous on tabu"

Meinrad Rohnerin kokemus suomalaisesta metsätaloudesta on se, että luonnolla on toissijainen arvo, kunhan rahaa tulee. 

metsäteollisuus
Meinrad Rohnerin perhe joutui jättämään Hyrynsalmen kodin ja sinne rakentamansa elinkeinot. He asuivat vanhassa kansakoulussa, jonka ympäristössä Rohner teki myös hirsitöitään. Tältä alueella nykyään näyttää.

Metsäteknikko Meinrad Rohner istui hengästyneenä kotonaan Kainuun Hakokylässä ja ymmärsi, ettei mitään ole tehtävissä. Hän menettäisi elinkeinonsa ja mahdollisesti kotinsa. Oli joulukuu vuonna 2016.

Rohnerin yrityksellä oli kaksi vahvasti metsään liittyvää toimialaa: luontomatkailu ja veistotoiminta. Hän oli saanut ostettua Metsähallitukselta noin viidentoista vuoden ajan järeää hirttä.Yhtä kauan Rohner oli hyödyntänyt metsää viemällä sinne asiakkaitaan, ja Metsähallitus oli hillinnyt hakkuitaan alueella.

Vain hetkeä aikaisemmin Metsähallituksen väki oli saapunut Rohnerin kotiin ja kertonut tämän olevan ohi.

– Silloin alkoi meidän perheemme draama. Nyt on vuosi 2020, emmekä ole vieläkään täysin jaloillaan, Rohner kertoo puhelimitse nykyisestä kodistaan Ruotsista.

Mahdollisuuksien Kainuu

Palataan 16 vuotta taaksepäin, vuoteen 2004.

Sveitsiläinen Meinrad Rohner muutti vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Koillis-Sveitsistä Suomeen, tarkemmin ottaen Hyrynsalmella sijaitsevaan Hakokylään. He halusivat, että lapset pääsevät suomalaiseen kouluun ja lähelle luontoa. Rohnerin vaimon vanhemmat asuivat Kainuussa.

Lisäksi Rohner tiesi Suomessa olevan metsää ja puuta. Opiskeluaikoina 90-luvulla hän oli ollut kaksi kertaa harjoittelussa Suomessa ja tutustunut sitä kautta maamme metsiin ja metsäteollisuuteen. Ja juuri puuta he tarvitsivat Alppisalvos-yrityksessään. Rohnerilla oli jo Sveitsissä hirrenveistoyritys, hän rakensi hirsitaloja, joihin tarvitsi vanhaa jykevää puuta.

Alppisalvoksen veistohalli syyskuussa 2020.
Alppisalvoksen tyhjilleen jäänyt veistokenttä. Osa rakennuksista on purettu ja osa odottaa purkua.Timo Sihvonen / Yle

Perhe oli päättänyt perustaa Suomeen luontomatkailuyrityksen, ja myös sen vuoksi Kainuu kiehtoi. Heidän tarkoituksenaan oli majoittaa ja tutustuttaa etenkin keskieurooppalaisia vieraita Kainuun metsiin. Asiakkaat majoittuivat perheen ostamassa vanhassa Hakokylän koulussa, jossa perhe myös itse asui.

– Odotuksemme olivat varmaan ihan realistiset. Tiesimme, että Hyrynsalmella on paljon hienoa metsäistä luontoa, emmekä odottaneet, että kaikki olisi suojeltua.

Alku sujui hyvin. Rohner sai ostettua puuta ja suurempia hakkuita ei vielä tehty. Molemmilla toimialoilla meni melko hyvin. Rohner rakensi hirsimökin ja muutaman laavun metsään.

Vuosia myöhemmin kävi ilmi, että metsää ja puuta ei heille riittäisi loputtomiin.

Puhe, joka oli liikaa

Vuoden 2016 marraskuussa tapahtui Rohnerin perheen ensimmäinen käännekohta.

Hyrynsalmen naapurikunnassa Suomussalmella järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa käsiteltiin Metsähallituksen hakkuita paikallisella retkeilyalueella. Metsät sijaitsevat soidensuojelualueen ja retkeilyreitin lähettyvillä. Juuri sinne Rohner vei asiakkaitaan.

Useat paikalliset olivat tuohtuneita Metsähallituksen aikeista, samoin Rohner perheineen. Hän piti tiedotustilaisuudessa puheen, jonka kokee nyt jälkeen päin olleen ensimmäinen naula arkkuun.

Hän kertoi ymmärtävänsä metsäalan ihmisten paineet suurista hakkuutavoitteista, mutta ilmaisi myös sen, ettei näin voimakkaita hakkuita pitäisi tehdä.

Hän uskoo sen olleen liikaa sanottu.

Rohner kertoo ymmärtäneensä jo hyvin pian Suomeen tulon jälkeen sen, että metsätaloudesta ei keskustella.

– Selkeästi en ollut oppinut sitä tiedotustilaisuuteen mennessä vielä tarpeeksi hyvin. Nyt tiedän, että suomalainen metsätalous on tabu.

Metsäteknikko Meinrad Rohner Jokkmokkissa syyskuussa 2020.
Meinrad Rohner Ruotsin Jokkmokkissa aamukävelyllä syyskuussa 2020. Rohner kertoo, että metsä merkitsee hänelle kaikkea: kotia, rauhaa ja elinkeinoa.Meinrad Rohnerin kotialbumi

Rohner allekirjoitti vaimonsa kanssa hakkuita vastustavan adressin. Myös monet suomussalmelaiset halusivat ottaa kantaa adressin kautta.

Näihin aikoihin perheen nuorin tytär opiskeli Suomussalmen lukiossa. Hän toimi oppilaskunnassa, joka myös päätti ottaa kantaa Metsähallituksen hakkuisiin mielipidekirjoituksella paikallislehdessä.

Kaksi tuntia lehden ilmestymisen jälkeen Rohnerin vaimon puhelin soi.

Pettymysten Kainuu

Puhelimen soidessa Meinrad Rohner oli Sveitsissä hirsitöissä.

Puhelussa Metsähallitus oli kertonut Rohnerin vaimolle haluavansa keskustella. Rohner halusi itse olla mukana keskustelussa, joten sitä lykättiin.

Kaksi viikkoa puhelun jälkeen Rohner oli matkalla Suomeen. Pitkän laivamatkan aikana hänellä oli aikaa miettiä, miten he kehittäisivät toimintaansa niin, että pienyrittäjän työmäärä olisi kohtuullisempi eikä veisi uupumukseen. Rohner päätti, että suunnitelmat pannaan toteen heti alkuvuodesta 2017. Kaikki kyllä järjestyisi.

Vielä ennen uutta vuotta kaksi miestä Metsähallitukselta saapui Rohnereiden pirttiin.

He kertoivat, ettei puun myyminen Alppisalvokselle onnistuisi enää entiseen tapaan. Metsähallitus oli varannut Rohnerille enää yhden alueen. Se oli Vaalassa lähellä retkeilyaluetta – paikassa, jossa Rohner ei halunnut ostaa puuta, koska sillä oli hänestä liian paljon luonto- ja retkeilyarvoja. Sen jälkeen järeät tukit menisivät aina huutokaupattavaksi.

Tarpeeksi paksujen ja vanhojen puiden huono saatavuus ei ollut yllätys Rohnerille. Häntä yllätti kuitenkin Metsähallituksen ratkaisu.

Perhe vietti vuodenvaihteen apeissa tunnelmissa. Pian uudenvuoden jälkeen Metsähallitukselta tultiin taas kylään, tällä kertaa neljän miehen voimin.

Metsähallituksen miehet levittivät pirtin pöydälle kartan, josta he näyttivät, missä lähialueilla hakataan neljän vuoden sisällä. Hakkuualueeseen kuuluivat laavun alue ja sen lähimetsiä.

Rohner kokee, että keskustelun tunnelma oli painostava. Heille tuli selväksi, että heidän elinkeinonsa loppuisi tähän. Rohner oli ajatellut heidän pärjäävän jotenkin, vaikka puun saanti loppuisi. Tieto hakkuista vei kuitenkin pohjan kaikelta.

Kun miehet lähtivät, Rohner jäi kahdestaan vaimonsa kanssa kotiinsa. Aika tuntui pysähtyneen.

Metsähallitus: tuimme yritystä 15 vuotta

Yksi keskusteluihin osallistunut mies oli Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen.

Hänen mukaansa on valitettavaa, että Rohner koki keskustelut painostavina. Se ei ollut Metsähallituksen tarkoitus.

– Vaikeat neuvottelut voivat tuntua molemmista osapuolista painostavalta.

Tolonen muistelee, että puun myyminen Alppisalvoksen kanssa sujui vuosia hyvin. Metsähallituksen työntekijä kierteli Meinrad Rohnerin kanssa metsiä etsien sopivia puita. Vuosien kuluessa tällaiset puut alkoivat käydä vähiin.

Metsähallituksella ja Alppisalvoksella ei ollut sopimusta puun ostamisesta, Tolosen mukaan Rohner vain kysyi, oliko puuta ostettavissa ja asia katsottiin aina tapauskohtaisesti.

Hän perustelee yhteistyön lopettamisen puun oston osalta sillä, että Metsähallituksen myymän puun pitää olla kaikkien ostettavissa.

Asia on ollut aina näin. Tolosen mukaan pienessä mittakaavassa on kuitenkin pyritty siihen niin, että ostaja voisi valikoida haluamansa puut. Samoin on toimittu, jos joku on halunnut ostaa esimerkiksi puut mökin rakentamiseen.

– Meinradilla oli vaikeuksia lähteä siihen, että hän jättäisi tarjouksen kohteesta, jossa olisi hänelle paljon aivan liian pientä puuta. Vaikka Alppisalvos ei ollut ison mittakaavan toimintaa, meidän pitää kohdella kaikkia asiakkaita samalla tavalla.

Tolonen ei ainakaan enää, vuosia myöhemmin, muista, että muilta puun ostajilta olisi näihin aikoihin tullut suoranaisesti pyyntöä samojen puiden ostamisesta kuin Rohner halusi. Hän kuitenkin arvelee, että osa ostajista saattoi huomata heidän yhteistyönsä.

Edellisen aluejohtajan aikaan Alppisalvoksen kanssa tehtiin suullinen sopimus yrityksen lähimetsien hakkuiden hillitsemisestä. Silloin Metsähallitus pystyi jättäytymään alueen hakkuista, sillä muutakin hakattavaa aluetta oli.

Tilanne muuttui, kun 15 vuotta oli mennyt.

– Me tuimme heidän luontomatkailuyritystään noin 15 vuotta ja pystyimme tekemään sen järjestelyillä, ettei se aiheuttanut meille kustannuksia. Sen jälkeen ilmoitimme, että meidän on pakko aloittaa hakkuut alueella.

Metsähallitukselle olisi tullut taloudellista tappiota, jos he olisivat pidättäytyneet hakkuista. Keskustelua käytiin siitä, että Rohner maksaisi alueen hakkaamatta jättämisestä korvausta. Siihen ei koskaan päädytty.

Nyt on kulunut neljä vuotta siitä, kun asiasta ilmoitettiin Rohnereille. Tolosen mukaan vieläkään kaikkia hakkuita alueella ei ole tehty.

Metsähakkuita Hyrynsalmella syyskuussa 2020.
Rohner kertoo, ettei hän voinut käydä näissä maisemissa itkemättä. Myöskään asiakkaiden kanssa hakatuille alueille ei enää ollut asiaa.Timo Sihvonen / Yle

Yksi metsä, monta käyttötarkoitusta

On parempi lähteä kuin katkeroitua.

Näin Meinrad Rohner ajatteli, kun Metsähallituksen uudet ehdot iskeytyivät hänen tajuntaansa.

Rohner alkoi etsiä perheelle uutta kotia alueelta, jossa metsiin ei kohdistu sellaisia hakkuutavoitteita kuin Kainuussa.

Reilun vuoden etsinnän jälkeen sopiva paikka löytyi. Pohjois-Ruotsin Jokkmokkissa yhdistyivät luontomatkailu ja porotalous. Kunnan virkamiesten avulla he löysivät sopivan hallin työskentelytilaksi. Alppisalvos sai yhteistyökumppanikseen paikallisen yhteismetsän, josta löytyy hirsirakentamiseen tarvittavaa puuta.

Pariskunta kuitenkin pääsi muuttamaan kesällä 2019 Jokkmokkiin. Perheen lapset ovat lähteneet jo omille teilleen ja asuvat kaikki Suomessa.

Meinrad Rohner on vihainen, surullinen ja pettynyt, kun hän ajattelee mennyttä.

Hän on harmittaa, ettei Metsähallituksen kanssa löytynyt parempaa keskusteluyhteyttä. Rohner pohtii nyt, että Metsähallituksen työntekijöiden kanssa yhteistyö olisi ehkä voitu jollain tapaa saada toimimaan, mutta paineet tulivat ylemmältä portaalta eikä niille kukaan voinut mitään.

Sveitsissä mies oli tottunut siihen, että metsien hoitotavoista pystyi esittämään omia mielipiteitä ja niistä keskusteltiin.

Rohner kokee, että moni suomalainen ei uskalla sanoa omaa mielipidettään metsään liittyvissä asioissa. Miehen mukaan useat paikalliset olivat samaa mieltä hänen kanssa hakkuista, mutta eivät silti avanneet suutaan. Kun perhe oli kriisissä, he jäivät yksin.

Hän kokee yrittäneensä parhaansa sulautuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kainuulaisten elämään. Rohner miettii, olisivatko kainuulaiset tukeneet häntä, jos hän olisi suomalainen.

– Jos olet ulkomaalainen mies Kainuussa ja ajattelet, että metsien käsittelyssä on vaihtoehtoja, olet viherpiipertäjä ja heikko.

Hyrynsalmen Hakokylän metsää syyskuussa 2020.
Meinrad Rohner tarvitsee työhönsä hirttä, jonka tukin latvaläpimitta pitää olla 25–30 senttimetriä ja puun läpimitan rinnankorkeudella 35–45 senttiä kuoren päältä. Tällaisten puiden kasvamiseen tarvittaisiin Kainuussa 120–150 vuotta.Timo Sihvonen / Yle

Sveitsissä on paljon metsää, joka on sekä talous- että matkailukäytössä. Rohnerin mukaan nämä asiat voitaisiin yhdistää, jolloin hakkuutavoitteita tulisi hieman laskea. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös turismi toisi rahaa viivan alle.

Rohner on vahvasti sitä mieltä, että myös Suomeen tarvittaisiin enemmän talousmetsiä, jotka saisivat kasvaa nykyistä vanhemmaksi, eli niiden kiertoaika olisi pidempi. Nyt puuston vanhat ikäluokat puuttuvat lähes kokonaan metsistä, kun taas Sveitsissä on paljon metsiä, joissa kaikki ikäluokat löytyvät. Hänen kokemuksensa suomalaisesta metsätaloudesta on se, että luonnolla on toissijainen arvo, kunhan rahaa tulee.

– Sveitsissä ajatellaan Suomen olevan huippumaa, mitä metsätalouteen tulee, sillä täällä osataan. On ollut valtava pettymys huomata, ettei näin ole. Metsien taloudelliset tavoitteet maksimoidaan, jolloin vaihtoehtoiset käsittelytavat ja joustavuus jäävät pois.

Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolosen mukaan tämä ei ole Metsähallituksen kanta.

– Monissa tilanteissa päätöksenteko perustuu monen asian arviointiin, Tolonen sanoo.

Hirsimökki metsässä.
Meinrad Rohnerin rakentama hirsimökki, joka tullaan myöhemmin siirtämään Ruotsiin.Timo Sihvonen / Yle

Uuden elämän alkajaisiksi aivovamma

Nyt Rohner asuu vaimonsa kanssa Jokkmokkissa kylän laidalla vuokratalossa, jota ympäröivät metsät. Haaveena on, että hän voisi vielä jokin päivä rakentaa heille kodin hirrestä omin käsin. Myös Pohjois-Ruotsissa mennään talousmetsien alueella tehometsätalouden askelilla, mutta hakkuiden kiertoaika on vielä 90 vuotta ja puuston ikäjakauma on luonnollisempi.

Ruotsissa kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti.

Kun muutto Ruotsiin oli varmistunut, hän alkoi paiskia kovasti töitä, jotta muutto toteutuisi mahdollisimman pian. Rohner näki vaimonsa voivan huonosti Kainuussa, ja paine saada kaikki onnistumaan oli kova. Niin kova, että hän paloi loppuun.

Rohner oli ennen muuttoa rakentamassa Jokkmokkissa saunaa, kun hän kaatui tikkailta ja löi päänsä.

– Se johtui uupumuksesta. Kun on väsynyt, tekee virheitä.

Myöhemmin hänellä todettiin keskivaikea aivovamma. Se pakotti Rohnerin pysähtymään. Hän oli joutunut irtisanomaan kaksi työntekijänsä jo aikaisemmin, mutta nyt töiden tekeminen loppui täysin.

Rohnerilla on vielä useita lääkärin määräämiä kieltoja, jotka rajoittavat hänen tekemisiään. Hän on kuitenkin tehnyt hiljalleen hieman töitä rakentamalla pienen verstaan, mutta yritystoiminta on edelleen täysin pysähdyksissä. Alppisalvos on silti edelleen olemassa, ja uusi luontomatkailuyritys on jo perustettu.

Tapaturman jälkeen Rohner on hakeutunut psykoterapiaan. Hän kokee sen tuoneen paljon helpotusta, mutta kaikkea puhuminenkaan ei poista. Rohner on varovainen, mutta toiveikas tulevaisuuden suhteen. Yksi asia hänet tekee erityisen onnelliseksi.

– Täällä saan puhua metsästä, ilman pelkoa.

Jutussa on käytetty taustalähteenä kirjaa nimeltä Metsä meidän jälkeemme, Like Kustannus Oy, Helsinki 2019.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös:

Suomen metsistä käy kova kiista – katso, paljonko metsää tarvitaan sitomaan sinun päästösi

Selvitys: Suomi on yksi huonoimpia metsien monimuotoisuuden säilyttäjiä – tutkijan mukaan ikuinen kiista avohakkuista ei ole ratkaisevaa

Lue seuraavaksi