Viljelijät saavat ampua valkoposkihanhia pelloiltaan – ely-keskus myönsi täksi syksyksi 3 555 poikkeuslupaa

Onnistunut vahinkojen torjunta edellyttää muitakin toimia kuin ampumista.

Kaupungeissa valkoposkihanhet kakkivat puistoihin, mutta maanviljelijöille linnut aiheuttavat isot taloudelliset vahingot rouskuttaessaan rehupeltoja muuttomatkoillaan. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Varsinais-Suomen ely-keskus on myöntänyt 115 viljelijälle poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen viljelyvahinkojen estämiseksi.

Kaupungeissa valkoposkihanhet haittaavat lähinnä sotkemalla puistot jätöksillään. Manviljelijöille sen sijaan linnut aiheuttavat isot taloudelliset vahingot syödessään rehupeltoja muuttomatkoillaan.

Valkoposkihanhi on rauhoitettu lintulaji, jonka ampuminen edellyttää poikkeusta luonnonsuojelulain rauhoitusmääräyksistä. Ely-keskus myönsi tälle ja ensi syksylle 3 555 valkoposkihanhen ampumiskiintiön.

Yksittäisellä tilalla saa ampua syksyssä 20–40 valkoposkihanhea tilan peltopinta-alasta riippuen. Viereisillä peltolohkoilla ampuminen karkottaa myös lähilohkoilla laiduntavat valkoposkihanhet. Viljelijöiden tulisi ajoittaa karkottamistoimet yhdessä saman alueen muiden viljelijöiden kanssa.

Myönnetyt poikkeusluvat eivät oikeuta valkoposkihanhien karkottamista pelkästään ampumalla vaan ampumisen ohessa pitää käyttää valkoposkihanhia vahingoittamattomia karkotusmenetelmiä.

Tuhoja aiheuttavien lintujen karkotuksiin on kokeiltu monenlaisia konsteja. Keväällä kerroimme koirista, jotka häätävät valkoposkihanhet tehokkaasti ja karkoittamiseen käytetyistä lasertykeistä. Yksi klassinen keino on petolintuja muistuttavien leijojen käyttö.

Myös ampumisen pääasiallinen tavoite on pelotevaikutus eikä kannan harvennus.

– Valkoposkihanhia ampumalla on tarkoituksena lisätä karkotustoiminnan pelotevaikutusta ja näin parantaa myös valkoposkihanhia vahingoittamattomien karkotusmenetelmien tehokkuutta, ely-keskuksen ylitarkastaja Salli Uljas kertoo.

Ampuminen ajoitetaan syysmuuttokaudelle, jotta se ei häiritsisi muiden lintujen levähtämistä, pesintää ja ruokailua. Satovahinko voi pelloilla tapahtua hyvin nopeasti parven laskeuduttua ruokailemaan, joten myös siksi karkottaminen on perusteltua sadonkorjuun aikaan.

Karkottamisen lisäksi valkoposkihanhien sadoille aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää osoittamalla linnuille häiriöttömiä peltoja ruokailu- ja levähdyspaikaksi. Lintupeltoina voitaisiin käyttää esimerkiksi entisiä turvetuotantoalueita.

Valkoposkihanhet aiheuttavat harmia myös kaupungeissa, mutta lintujen ampuminen ei taajamissa käy. Kaupunginympäristössä pesivien valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi maa- ja metsätalousministeriön Hanhinyrkki-työryhmä ehdottaa alueiden kokonaisvaltaista suunnittelua, nurmikoiden hoitoa, puistoalueiden aitaamista sekä yleisten alueiden puhdistamista.

Lue myös: