1. yle.fi
  2. Uutiset

"Hyvin räikeät värit eivät ole niitä kestävimpiä", toteaa aluearkkitehti – silti 2010-luvun asuinalueita on väritetty niin paljon kuin tuubista tulee

Helsinki ei koordinoi värien käyttöä. Vantaa käyttää tietoisesti värejä taistelussa arjen ja ilmaston harmautta vastaan.

arkkitehtuuri
Värikkäitä kerrostalojen julkisivuja Helsingin Jätkäsaaressa.
Värikkäitä asuinalueita on viimeisen vuosikymmenen aikana noussut eri puolille pääkaupunkiseutua.

Värejä rakentamisessa on ollut aina. Talojen seiniä on punamullattu, ja vuosisatojen varrella rakennuksia on maalattu tai rapattu lempeillä pastellisävyillä sekä maanläheisillä murretuilla väreillä.

  • Katso pääkuvan videolta uudempien asuinalueiden väriloistoa.

Kun katsoo 2010-luvulla pääkaupunkiseudulle nousseita uusia asuinalueita, on tämän ajan trendi selvästi näkyvissä.

Värikartta on legolaatikosta tuttu: räikeitä perusvärejä kuten punaista, keltaista, sinistä, oranssia ja vihreää.

Pasilan Konepajan asuinalueella kerrostaloissa on runsaasti kirkkaita tehostevärejä punatiilen piristämiseksi.
Arkkitehti Jyrki Tasan mukaan kerrostalojen värikkäät yläosat ovat saaneet sävynsä moderneista junista ja vetureista.Antti Haanpää / Yle

Mutta kuka on pääkaupunkiseudun väri-ilottelun takana?

Sovin tapaamisen arkkitehti ja professori Jyrki Tasan kanssa Pasilan Konepajan alueelle.

Aleksis Kiven kadun varteen vuonna 2008 valmistuneet punatiiliset asuinkerrostalot ovat Jyrki Tasan kynästä. Rakennusten yläkerroksiin hän suunnitteli keskenään eriväriset noppamaiset huiput.

Tasan edustama Arkkitehdit NRT voitti 2000-luvun alussa kutsukilpailun, jonka perusteella viisi ensimmäistä asuinkorttelia piirtyi Konepajan alueelle vanhojen punatiilisten veturitallien jatkeeksi.

Arkkitehti itse saapuu paikalle kokomustassa sadetakissa. Jyrki Tasa ei myönnä, että hänellä edes olisi lempiväriä.

Mistä kerrostalojen värikkäät yksityiskohdat sitten saivat inspiraationsa?

– Vanhat junat ovat usein savun mustaamia eli "Konepajan musta" oli yksi väri, josta heti ajateltiin, että sitä täytyy olla mukana.

– Mutta koska tämä on asuinalue, niin oli halu myös tehdä vähän iloisempaa ja ajanmukaisempaa. Värikkyyttä perusteltiin sillä, että uudet junat ovat suorastaan riemunkirjavia. Sillä tavalla värikkyys tuntui myös symbolisesti sopivan tähän.

Arkkitehti, professori Jyrki Tasa tarkastelee Konepajan korttelin ns. värikästä taideakselia eli porttikäytävää.
Arkkitehti, professori Jyrki Tasa tarkastelee Konepajan korttelin niin sanottua värikästä taideakselia. Hänen mukaansa sitä valaisevat julkisivuvalonauhat olisivat voineet olla nykyistä kirkkaammat. Antti Haanpää / Yle

Tasa korostaa, että värikkyydestään huolimatta kortteleita kuitenkin hallitsee punatiili. Väriläiskät ovat rakennusten yläosien lisäksi sisäpihan halki kulkevassa niin sanotussa taideakselissa eli erivärisissä porttikäytävissä.

Arkkitehti Tasan kertoma omasta värinkäytöstään näyttää pitävän paikkansa, sillä hänen suunnitteleman kortteliston jälkeen Teollisuuskadun puolelle nousseet uudet asuintalot ovat vieläkin räväkämpiä julkisivuiltaan.

Pasilan Konepajan alueen värikkäät kerrostalot erottuvat hyvin ympäröivästä alueesta.
Konepajan alue Helsingin Pasilassa on muuttunut entistä värikkäämmäksi Teollisuuskadun puolelle nousseiden asuinkerrostalojen valmistuttua.Antti Haanpää / Yle

Helsinki ei suitsi värin käyttöä

Vastaavanlaiset perusvärit pistävät silmään eri puolilla pääkaupunkiseutua. Helsingissä kirkkaita tehostevärejä on Konepajan lisäksi esimerkiksi Arabianrannassa ja Jätkäsaaressa. Vantaalla värikkäitä kokonaisuuksia näkee muun muassa Leinelässä, Tikkurilassa, Jokiniemessä ja Kivistössä.

Helsingissä värimaailmaa ei koodata yhteen, sanoo kaupungin vs. asemakaavapäällikkö Tuomas Hakala.

– Huoli siitä, että alueelle tulee sikin sokin mitä sattuu, ellemme asemakaavoituksella määrää sinne jotain, ei pidä paikkansa.

Esimerkkinä Hakala mainitsee Sörnäistenniemen ja Sompasaaren. Missään ei hänen mukaansa ole mainintaa, että talojen pitäisi olla tummaa tiiltä, vaikka sellaisena alue rakentuukin.

– Kun ollaan tietyssä ajassa, niin tarjolla on tiettyjä rakennusmateriaaleja ja tarjolla on tietyt trendit. Niistä tulee jo itsessään vääjäämättä kokonaisuus, Hakala lisää.

Hiekkalaatikon leluista tutut kirkkaat perusvärit koristavat monia uusia asuinalueita pääkaupunkiseudulla.
Hiekkalaatikon leluista tutut kirkkaat perusvärit koristavat monia uusia asuinalueita pääkaupunkiseudulla. Kuva on Vantaan Kivistöstä.Nina Svahn / Yle

Vs. asemakaavapäällikkö Tuomas Hakala ei näe, että värienkäyttö olisi ryöstäytynyt käsistä Helsingissä.

– Värimaailma on muuttunut siten, että käytetään voimakkaita värejä, eikä haalisteta niitä turhaan vaan otetaan niin paljon kuin tuubista tulee.

– Meidän ympäristö on aika harmaata ja yhtenäistä väritykseltään, tavallaan yksinkertaista. En ole yhtään huolissani siitä, että meillä jotenkin olisi lähtenyt lapasesta tämä värien kanssa pelleily.

Samaan hengenvetoon Hakala kuitenkin sanoo, etteivät kaikki värikkäät rakennukset tule kestämään aikaa ja armotta osa tulee näyttämään vanhentuneilta.

– Sellainen 30 vuotta rakentamisesta on hankalin vaihe rakennukselle. Mutta sitten kun rakennukset ovat 50-vuotiaita tai vanhempia, niin ne jotenkin uudestaan puhkeavat kukkaan.

Vantaan Kivistön Topaasikujalla seisoo kaareva, värikäs talo.
Vantaan Kivistössä on useita näyttäviä, värikkäitä julkisivuja. Väri kestää parhaiten aikaa, jos julkisivun materiaalina on polttomaalattu metalli.Kristiina Lehto / Yle

Vantaa haluaa värikästä arkea

Vantaan Kivistöä on liki mahdotonta ohittaa kiinnittämättä huomiota värikkäisiin julkisivuihin.

Aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala kertoo, että vielä rakenteilla olevan Kivistön keskustan lähtökohtana on ollut iloinen ja värikäs arki.

– Varsinkin meidän ilmasto-olosuhteissa, kun iso osa vuodesta on harmaata ja aika väritöntä, on arkkitehtuurilla merkittävä vaikutus.

Kujalan mukaan Vantaan Kivistössä värien käyttöä määritellään asemakaavakohtaisesti värityssuunnitelmalla. Kivistössä ei kuitenkaan ole aiemmin puututtu kovin tarkkaan siihen, millaisia väripigmenttejä suunnittelussa tulisi käyttää.

– Nyt olemme tarttuneet siihen, koska on paljon esimerkkejä siitä, että nykyisin käytettävät, hyvinkin räikeät värit eivät ole niitä kestävimpiä.

Anna-Riitta Kujala, Kivistön aluearkkitehti, Vantaan kaupunki
Vantaan Kivistön aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala sanoo olevansa värien puolestapuhuja. Hän on työskennellyt Kivistön suunnittelun kanssa jo silloin, kun alue oli pelkkää metsää.Kristiina Lehto / Yle

Hyvä kysymys onkin, miten värikkäät kaupunginosat kestävät aikaa niin trendinä kuin teknisesti.

Kujalan mukaan keskeisin haaste on tekninen kestävyys. Vantaan tavoitteena on, että talot pysyvät pystyssä ennemminkin vuosisatoja kuin vuosikymmeniä.

– Näkisin, että Kivistössä tähän mennessä toteutuneet talot tulevat kestämään ihan hyvin värien osalta. Siellä aksenttivärejä on erityisesti taideteoksissa, ja ne ovat pääasiassa polttomaalattua peltiä eli sinällään väri ei kulahda kuten maalatussa betonissa ikävä kyllä usein käy.

– Trendinä toki se tarkoittaa sitä, että aksenttivärit tulevat jäämään varmasti muistoksi tästä aikakaudesta. Kaupunkiin tarvitaan kerroksia, ja arkkitehtuuri tuo niitä mukanaan ja myös tukee niitä, Kujala lisää.

Kirkkaanvihreitä parvekkeita kerrostalossa Vantaan Kivistössä.
Vantaan Kivistössä kirkkaita värejä on käytetty tehosteina parvekkeissa ja pihamuurissa. Nina Svahn / Yle

"Kirjavuus voi syntyä huomaamatta"

Palataan vielä Pasilan Konepajalle. Kävelemme arkkitehti Jyrki Tasan kanssa taideakselin värikkäissä porttikäytävissä.

Tasa katselee ympärilleen ja poimii yksityiskohtia sieltä täältä. Hänen suunnittelemansa pihavalaisimet ovat "Konepajan mustaa", julkisivuvalonauha olisi voinut olla vieläkin kirkkaampi, Tasa pohtii.

– Rakennuksista on jo aika lailla ehtinyt etääntyä, ei ole moneen vuoteen tullut käytyä täällä. Ja sitten kun ne näkee uudelleen, niin ne herättävät lämpimiä ajatuksia. Muistaa, miten asioita on pohdittu ja miten talot ovat kauniimpia kuin muistikaan.

Toimiko Konepajan värikkyys esikuvana sen jälkeen rakentuneille alueille?

– En näe, että tämä olisi vaikuttanut. Tiettyinä aikoina tehdään saman suuntaista.

– Kyllä sen [uusien alueiden värikkyyden] tietysti olen huomannut ja usein tuntuu, että sitä on vähän liikaakin. Mielestäni väri on tärkeä asia, mutta se on myös aika vaativa. Kirjavuus voi syntyä huomaamatta.

Onko väri-ilottelu mennyt jo liian pitkälle? Vai kaipaako kaupunki lisää väriä? Mitä mieltä olet värikkäästä rakentamisesta? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 11. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Nämä Alvar Aallon tuntemattomat helmet jäävät monilta huomaamatta: kaksi taloyhtiötä nousi arvoonsa vasta peruskorjauksen jälkeen

Arkkitehtuurimuseon johtaja kaavailee uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta Suomi-brändin lippulaivaa: "Miksipä ei museossa voisi olla sisällä kokonainen rintamamiestalo?"

Kaupunkien keskustat ehkä näivettyvät, mutta betonilähiöt voivat alkaa kukoistaa – Näin koronavirus mullistaa kaupunkeja: "Meidän on kuviteltava elämämme perustavanlaatuisesti uudelleen"

Lue seuraavaksi