Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Valmisteilla oleva ruokahävikin kansallinen tiekartta tähtää aiempaa tehokkaampiin keinoihin hävikin vähentämiseksi. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa.

ruokahävikki
kahvia kaadetaan muumimukiin
Keitetyn kahvin osuus oli 13 prosenttia ruokahävikistä, jonka Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet kirjasivat hävikkisovellukseen.Markku Pitkänen / Yle

Alun perin syömäkelpoista ruokaa menee suomalaisessa ruokaketjussa hukkaan karkeasti 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa.

Aivan tarkkaa tietoa määrästä ei ole, ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovatkin kehittämässä aiempaa täsmällisempiä tapoja ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrän mittaamiseen. Euroopan komissio velvoittaa EU:n jäsenmaat mittaamaan ja raportoimaan elintarvikejätteensä määrän tästä vuodesta lähtien.

Kun lisää tietoa on uusilla mittaustavoilla saatu, yllätyksiäkin on noussut esiin.

Esimerkiksi keitettyä kahvia menee kotitalouksissa hukkaan hurjasti. Luonnonvarakeskuksen keväällä tekemässä hävikkitutkimuksessa keitetyn kahvin osuus oli jopa 13 prosenttia kotitalouksien kirjaaman ruokahävikin kilomäärästä. Kahvi oli kolmanneksi suurin tuoteryhmä heti vihannesten ja hedelmien jälkeen.

– Meillä oli ensimmäistä kertaa nestemäinen hävikki kokonaisuudessaan mukana selvityksessä. Emme osanneet olettaa, että kahvin osuus olisi näin suuri, tutkija Hanna Hartikainen Luonnonvarakeskuksesta toteaa.

Yleisin syy kahvihävikin syntyyn oli, että kahvia keitettiin liikaa.

ruokaa laitetaan bioroskikseen
Kotitalouksissa syntyy noin kolmasosa Suomen ruokahävikistä.Markku Pitkänen / Yle

Kevään hävikkitutkimuksessa saatiin lisää tietoa myös leipähävikin laadusta. Suomalaisissa kotitalouksissa syödään enemmän ruisleipää kuin vaaleaa leipää, mutta siitä huolimatta tutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa vaalean leivän osuus oli leipähävikistä selvästi suurempi: kolme neljäsosaa.

– Näistä tuloksista emme suoraan saaneet tietoa siitä, mikä oli erityisesti vaalean leivän hävikin syntysyy. Syyt olivat samoja kuin ruisleivässä, esimerkiksi kuivuminen tai homehtuminen, Hanna Hartikainen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen keväällä tekemässä tutkimuksessa noin 300 kotitaloutta kirjasi ruokahävikkinsä kahden viikon ajan. Tiedot kerättiin uudella Hukka-sovelluksella eli hävikkipäiväkirjalla, jonka avulla käyttäjä voi arvioida ruokahävikin ilman keittiövaa’alla mittaamista.

Täsmällisempää tietoa koko ruokaketjun ruokahävikistä, alkutuotannosta kotitalouksiin, Luonnonvarakeskus saa kokoon vuodenvaihteen tienoilla.

Suunnittelu vähentää ruokahävikkiä kotikeittiöissä

Eniten työtä ruokahävikin määrän tiputtamisessa on kotitalouksissa. Niissä syntyy karkeasti noin kolmasosa Suomen kaikesta ruokahävikistä.

Motivan asiantuntijan Elina Ovaskaisen mukaan yksi kaikkein suurimmista ruokahävikin vähentämisen haasteista on kotitalouksissa suunnitelmallisuus.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kauppaan kannattaisi lähteä ennalta mietityn kauppalistan kanssa, tarvittavan ruuan määrää kannattaisi arvioida huolella ja välillä voisi tietoisesti syödä jääkaappia tyhjäksi ja kokkailla luovasti yhdistellen.

Ovaskainen arvioi, että korona-ajan kokemusten myötä ruokaostosten suunnitelmallisuus on yleisesti parantunut. Ruokaa on tilattu entistä enemmän netistä, minkä hän näkee selvästi helpottavan hävikkiongelmaa.

– Kun teemme ostoksia kotona, voimme samalla katsoa, mitä siellä jo on ja teemme ostoksia pidemmälle aikavälille. Minulla on suuri usko siihen, että ruuan tilaaminen netistä auttaa meitä kotitalouksien ruokahävikin pienentämisessä, Elina Ovaskainen sanoo.

Ruokahävikissä on kotitalouksien välillä suuria eroja, eivätkä erot johdu pelkästään perheen koosta. Suunnitelmallisuuden ohella hävikkimäärän taustalla vaikuttaa Ovaskaisen mukaan myös esimerkiksi ruuan arvostus.

– Jos perhe elää vaikkapa ruoka-avun varassa, ei sitä hävikkiäkään silloin suuria määriä synny, Elina Ovaskainen toteaa.

ruokaa jääkaapissa
Monissa kodeissa ruokaa unohtuu jääkaappiin eikä sitä ehditä syödä ajoissa. Pilaantuminen on kaikkein yleisin syy ruuan poisheittämiseen.Markku Pitkänen / Yle

Tavoitteena ruokahävikin puolittaminen

Ruokahävikin mittaamista täsmennetään ja kehitetään, sillä taustalla ovat kansainvälisesti asetetut kovat tavoitteet.

YK:n kestävän kehityksen agendassa tavoitteena on puolittaa ruokahävikki kotitalouksissa ja vähittäiskaupassa vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää hävikin määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

EU:n komissio on puolestaan viitannut tavoitteissaan elintarvikejätteen puolittamiseen. Elintarvikejäte tarkoittaa ruokahävikin eli alun perin syömäkelpoisen ruuan lisäksi myös syömäkelvottomista osista syntyvää jätettä. Silloin vähennystavoite olisi vielä paljon kovempi.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan Suomessa valmistellaan keinoja ennen kaikkea ruokahävikin ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Jos ruoka ei päädy syötäväksi, sen tuottamisesta aiheutuu täysin turhaa ympäristökuormaa.

– Myös pelkän ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on tosi tiukka tavoite. Todella monen kotitalouden pitäisi olla näissä talkoissa mukana, jotta hävikki saataisiin oikeasti puolitettua, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

Kansallisella tiekartalla tähdätään pienempään hävikkiin

Suomessa viimeistellään nyt Luonnonvarakeskuksen vetämänä kansallista tiekarttaa, joka ohjaa ruokahävikin reippaaseen vähentämiseen. Siihen halutaan sitouttaa koko suomalainen ruokaketju.

– Meillä on erilaisia innovaatioita ja kokeiluja, jotka kaikki vähentävät hävikkiä, ja ihan hyvä niin. Mutta meiltä puuttuvat systeemiset ylätason keinot, joilla hävikin vähentäminen valutetaan koko ketjuun ja kuluttajan ohjaamiseen, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

Kypsiä banaaneja.
Rakenteilla oleva ruokahävikin kansallinen tiekartta tähtää hävikin vähentämiseen aiempaa monipuolisemmin keinoin.Risto Degerman / Yle

Ensi vuoden alussa valmistuvaa hävikkitiekarttaa konkretisoidaan syksyn aikana, ja samalla määritellään ja jaetaan vastuutahoja sen pääteemojen eri osa-alueille. Valmistelua on tehty yhteistyössä ministeriöiden ja monien alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Ruokahävikkitiekartan keinoja tulevat olemaan muun muassa järkevät ohjauskeinot ja vapaaehtoiset sopimukset, teknologian ja tutkimuksen edistäminen sekä satsaaminen aiempaa enemmän hävikkiä käsittelevään kasvatukseen ja koulutukseen sekä eri toimijoiden yhteistyöhön.

Onnistunut ennakointi ja alelaput tiputtavat ruokakaupan hävikkiä

Hävikin vähentäminen vaatii töitä koko ruokaketjussa. Esimerkiksi kaupan alalla ruokahävikin vähentämisessä ollaan kuitenkin kotitalouksiin verrattuna jo paljon pidemmällä.

Viime vuonna Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten myymälöissä ja niitä palvelevassa kaupan omassa logistiikassa hävikiksi päätyi kaksi prosenttia elintarvikkeista. Osa hävikistä päätyi ruoka-avuksi.

Esimerkiksi S-ryhmän myymälöissä ruokahävikin määrää on viiden viime vuoden aikana onnistuttu pudottamaan 15 prosentilla. Viime vuonna hävikin määrä oli ketjun myymälöissä noin puolitoista prosenttia myynnistä. Hävikiksi jääneitä tuotteita lahjoitetaan ruoka-avuksi, ja osa hyödynnetään esimerkiksi bioetanolin tuotannossa.

– Hävikin vähentämisessä yhdistyy kaksi asiaa. Se on osa ilmastotekojamme ja teemme sen eteen paljon töitä. Yhtä lailla se on kustannuskysymys, vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman S-ryhmästä sanoo.

Leipää myynnissä alennettuun hintaan K-Supermarketissa Seinäjoella
Ruokakaupoissa tuotteiden hinnanalennukset ovat merkittävä keino vähentää hävikkiä, jos ruokaa uhkaa jäädä hyllyille.Kati Ala-Renko / Yle

Ruokakaupassa tärkein osa hävikin vähentämisestä tapahtuu jo mahdollisimman hyvällä valikoiman ja tilausmäärien ennakoinnilla. Suoraan asiakkaille näkyvistä keinoista menestyksekkäimpiin kuuluu S-ryhmässä tuotteiden alelaputtaminen ja alen tuplaaminen iltaisin, niin sanottu ilta-ale, kun tuotteita uhkaa jäädä hyllyyn.

Uusin lanseeraus on S-marketin hävikin hyödyntäminen samassa rakennuksessa sijaitsevassa ravintola Happy Farmerissa Helsingin keskustassa.

– S-marketista katsotaan tuotteet, jotka menisivät hävikkiin, ja ne annetaan eteenpäin Happy Farmeriin. Koska tuotteet eivät ole joka päivä samoja, se vaatii ravintolassa pientä kekseliäisyyttä, Senja Forsman sanoo.

Suomi on hävikin vähentäjänä EU:n "kärkijoukkoa"

Suomi on ruokahävikin vähentämisessä pidemmällä kuin moni muu EU-maa. Suomessa ruokahävikin vähentämiseen on satsattu ainakin viimeisimmät kymmenen vuotta.

Juha-Matti Katajajuuri pitää mahdollisena vaihtoehtona, että kun ruokahävikin ja elintarvikejätteen määristä eri EU-maissa saadaan pian aiempaa tarkempaa tietoa, EU-komissio voi lopulta asettaa eri maille erityyppisiä tavoitteita.

Joka tapauksessa Suomessakin ruokahävikin vähentämiseen on edelleen valtavasti mahdollisuuksia.

– Haaste on se, että meidän pitäisi saada hyvin monet kotitaloudet talkoisiin mukaan. Lähtötilanne on kuitenkin meillä hyvä. Olemme varmaankin ihan kärkijoukossa, Katajajuuri sanoo.

Lue lisää:

Kouvolan kouluissa syntyi kuuden päivän aikana yli tuhat kiloa ruokahävikkiä – se vastaa 3 000 euroa

Keittiöpäällikkö hätkähdyttää kuvilla, miten hotelliaamiainen saa osan suomalaisista sekoamaan: "Mihin se ilmastoahdistus jää?"

Näin voit parantaa ilmastoraportin synkkiä lukuja – Ruoan heittäminen roskikseen ei ole pikkujuttu

"Ribsejä ja hampurilaista tekisi mieli" – Susana Bincl ja Jarmo Kolivuori söivät viikon WWF:n ruokasuosituksen mukaan