Turpeennostossa edellisiä huonompi kesä – Vapo sopeuttanut tuotantoa laskevaan kysyntään lepuuttamalla soita

Heinäkuun sateet pilasivat tärkeimmän nostokuukauden Itä-Suomessa. Energiayhtiö Vapo varautuu jo turpeen laskevaan kysyntään.

turvetuotanto
Traktori aumaa turvetta.
Turvetta käytetään energian tuottamiseen voima- ja lämpölaitoksissa, kuivikkeena maatiloilla, kasvualustana kasvihuoneissa sekä uusimpana aktiivihiilen tuottamiseen. Paine käytön vähentämiseen on Suomessa kuitenkin kova. Kuvassa turpeen aumausta Linnansuolla Tuupovaarassa.Petri Lassheikki / Yle

Kesä oli Itä-Suomen turvesoilla kehnompi kuin kaksi edellistä.

Hyvän alkukesän jälkeen sateet keskeyttivät turvetuotannon koko heinäkuuksi, mikä on yleensä tärkein nostokuukausi. Elokuussa tuotanto jatkui, mutta oli jo vähäisempää.

Toimitusketjupäällikkö Juho Pöyhösen mukaan Vapo saavutti Itä-Suomessa 80-90 prosenttia tuotantotavoitteesta. Tarkkoja tuotantolukuja Vapo ei kilpailusyistä paljasta.

Itä-Suomessa nostettu turve poltetaan isoilla teollisuusyritysten ja kaupunkien voimalaitoksilla sekä pienemmillä kunnallisilla lämpölaitoksilla.

Lisäksi kuivike- ja kasvuturvetta käytetään maatiloilla ja kasvihuoneissa.

Uusi käyttökohde on Ilomantsin rakenteilla oleva aktiivihiilitehdas, jolle Vapo on jo jyrsinyt niin kutsuttua carbons-turvetta varastoon.

Vapo vähentänyt tuotantoa ja myynyt tuotantosoita

Pohjois-Karjalassa Vapo nosti turvetta kuluneena kesänä alle kymmeneltä suolta, jotka sijaitsevat maakunnan itäosissa ja Keski-Karjalassa.

Pohjois-Savossa turvetta nostettiin yli kymmeneltä suolta Kuopion ympäristössä ja Iisalmessa.

Tuotantoa on sopeutettu laskevaan kysyntään.

– Pohjois-Karjalassa on jokaisella työmaalla tuotettu, Savon puolella on jonkun verran lepuutettu työmaita. Katsotaan mihin tilanne menee, niitä pystytään ottamaan tuotantoon tarvittaessa, kertoo Juho Pöyhönen Vapon Itä-Suomen alueelta.

Vapo on varautunut turpeen käytön supistumiseen paitsi lepuuttamalla myös myymällä turvesoita.

Turpeen nosto työllistää nykyisin sekä Pohjois-Karjalassa että Pohjois-Savossa suoraan noin 40 ihmistä, lisäksi useita kuljetusyrittäjiä kuljettajineen. Savossa toimii myös useita yksityisiä turveyrityksiä.

Jatkossa tilanne muuttuu, jos turpeen käyttö edelleen vähenee.

– Sitten tulee työmaiden sulkemisia, alaskirjauksia ja monet urakoitsijat joutuvat miettimään, jatkaako koneurakointia vai ei . Jos turpeenkäyttö vähenee, tuommoista joukkoa siellä ei varmasti tule jatkossa enää työssä olemaan, Juho Pöyhönen toteaa.

Ilomantsiin pian valmistuva aktiivihiilitehdas tarvitsee kuitenkin raaka-aineekseen hyvälaatuista jyrsinhiiliturvetta.

– On työ käynnissä, mitkä alueet soveltuu tähän carbons-tuotantoon muuallakin, Pöyhönen kertoo.