Koronalle altistunut vaan ei sairas, kuka korvaa kotipäivistä? – PAMin aluepäällikkö: "Tulkintaa voidaan joutua hakemaan oikeudesta"

Huoli toimeentulosta koskee erityisesti tuntityöläisiä. Työnantajilla on palkanmaksusta joskus eri näkemys kuin työntekijöillä.

toimeentulo
Nainen kuuntelee korvakuulokkeet päässä sohvalla maaten.
Koronalle altistuneille suositellaan kotona pysymistä. Kaikilla aloilla etätyö ei ole mahdollista. (Kuvituskuva)Henrietta Hassinen / Yle

Koronalle altistuneille suositellaan kotona pysymistä. Silloin ei saa mennä terveenäkään töihin.

Jos tuntityöntekijä on sopinut työtunneista, mutta ei voi niitä altistuksen vuoksi tehdä, hän ei välttämättä saa palkkaa.

Pitäiskö työnantajan maksaa sovituista, mutta altistuksen vuoksi tekemättä jääneistä tunneista sairasajan palkka vai ei?

– Siitä on epäselvyyttä. Jotkut työnantajat sanovat, ettei altistunut ole sairas eivätkä maksa. Mutta ei altistunut voi töihinkään mennä esimerkiksi ravintolaan tai kaupan kassalle, sanoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin Pirkanmaan aluepäällikkö Elisa Penders.

– Meillä on eri näkemys kuin eräillä työnantajalla. Palkka pitäisi maksaa.

Penders sanoo, että ammattiliitto ja työnantajat neuvottelevat kyllä hyvässä hengessä, mutta tässä asiassa näkemysero on liian suuri. Hän arvelee, että ainakin muutamassa tapauksessa kiistaan joudutaan lopulta hakemaan oikeuden ratkaisu.

"Ei meidän pienipalkkaisilla ihmisillä ole varaa jäädä kotiin"

Sen jälkeen, kun korona keväällä iski, toimeentulo on puhuttanut pamilaisia.

Elisa Penders sanoo, että ammattiliitosta on kysytty paljon neuvoja tartuntatautipäivärahasta.

– Hankalinta on sanoa, miten lasketaan tuntityöläisen korvaus. Mistä se pitäisi laskea, jos tunteja ei ole lainkaan. Kaiketi peruspäivärahan mukaan, jos on siihen oikeus. Mutta jos ei ole, niin minulla menee arvaukseksi mistä se lasketaan. Kelan peruspäivärahastako, Elisa Penders kertoo koronan tuomista hankaluuksista.

– Ei meidän pienipalkkaisilla ihmisillä ole varaa jäädä kotiin. Eikä monelle ole välttämättä kertynyt edes lomaa jota käyttää kotonaoloon, Elisa Penders kuvailee.

– Lisää ongelmia tulee, kun lapsi sairastuu. Meidän aloilla, ravintola- ja majoitusalalla tai kaupassa on töissä paljon pienipalkkaisia naisia.

"Inhimillinen hätä on läsnä joka päivä"

Elisa Penders sanoo, ettei liitossa ole koskaan kohdattu yhtä suurta inhimillistä hätää kuin koronan tultua.

– Rajat menivät kiinni, työt loppuivat monelta kuin seinään. Päivärahat viivästyivät oikeastaan kaikilla työttömyyskassoilla, koska ruuhka oli niin suuri. Hätä toimeentulosta oli ihan käsinkosketeltava, inhimillinen hätä oli läsnä joka päivä.

PAM Pirkanmaan aluepäällikkö Elisa Penders puistossa
PAMin aluepäällikkö Elisa Penders on kevään aika joutunut selvittelemään paljon koronasta johtuvaa hätää ja huolta. Syksyn alkaessa hätä ei ole hävinnyt, vaikka se on hiukan muuttanut muotoaan.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Kaikki eivät voineet jäädä etätöihin, jolloin huoli myös omasta turvallisuudesta kasvoi esimerkiksi kaupassa töitä tekevillä ihmisillä.

– Eikä hätä ole poistunut, se on vaan muuttunut. Koronan kanssa on opittu, että riskistä huolimatta töihin on mentävä. Silti monet omalla palkallaan toimeentulleet ihmiset joutuvat nyt turvautumaan toimeentulontukeen. Sen hakemiseen on todella iso kynnys, Elisa Penders sanoo.

Lue myös:

Kuka saa koronakorvausta? Korvataanko karanteeniaika yrittäjälle tai opiskelijalle? – 11 kysymystä tartuntatautipäivärahasta

Voit keskustella aiheesta 10.9. kello 23:een asti.