"Se meni aika ärhäkäksi" – hankalaa jänisruttoa liikkeellä nyt tavanomaista enemmän

Tauti yleistyy kolmen vuoden välein myyräkannan vaihtelun mukaan.

Jänisrutto
rusakko ja koira
Kuolleena löytyviin jäniksiin ja rusakoihin ei kannata koskea paljain käsin.Markku Sandell / Yle

Helsinkiläinen Tuomo Karvonen telttaili kesälomamatkallaan Raumalla heinäkuun lopussa. Hyttyset kiusasivat unta, kun makuupussi oli vielä mökillä ja peittona pelkkä huopa. Aluksi näytti, että reidessä oli paljon aivan tavallisia pistojälkiä.

Kesti puolitoista viikkoa ja jalka tulehtui. Kipulääke ei auttanut, oli pakko mennä lääkäriin.

– Se meni aika ärhäkäksi. Alkoi kävely mennä klenkkaamiseksi ja kuumetta oli, Tuomo Karvonen muistelee.

Lääkärikin hätkähti, kun Karvonen otti tulehtuneiden hyönteisenpistojen päältä siteen pois. Lääkäri totesi Länsi-Suomessa esiintyneen jänisruttoa ja määräsi lääkkeet sen mukaan.

– Sain kymmenen päivän vahvan antibioottikuurin, salvaa ja vahvempaa Buranaa.

Pahimmat puremat tulehtuivat Karvosen mukaan mätiviksi paukamiksi ja haavat olivat niin syviä, että niihin olisi voinut tökätä kynän.

– Pääosin ne ovat nyt puolitoista kuukautta myöhemmin arpeutuneet, mutta suurin haava oli kolme, neljä senttiä kooltaan ja se vaatii vieläkin laastarin suojakseen, Karvonen kertoo.

Jänisruttotapauksia havaittu lisää

Toistaiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin on kirjautunut 19 ihmisillä todettua tularemia eli jänisruttotapausta. Huippuvuoteen 2016 verrattuna luvut ovat vielä pieniä.

Tuolloin epidemiaan sairastuneita kirjattiin yhtä vaille 700 tapausta. Nyt on kuitenkin otollinen aika saada kiusallinen ja vaikeasti talttuva infektio.

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Otso Huitu kertoo bakteerin leviämisen seuraavan myyräkannan vaihteluita (siirryt toiseen palveluun). Itä-Suomessa näiden jyrsijöiden määrä oli pitkästä aikaa huipussaan viime syksynä.

Jänisruttotapaukset ovat huipussaan, mikäli myyräkannan huippua seuraava kesä on sopivan kostea ja sateinen. Francisella tularensis -bakteeri käyttää myyriä isäntälajinaan ja lisääntyy niissä.

– Kun myyräkannat romahtavat, bakteeria vapautuu ympäristöön. Vesistöistä hyttyset nappaavat bakteerin ja levittävät sitten ihmisiin ja eläimiin, jos kesä on kostea, Otso Huitu selvittää infektion kulkua.

Myyrähuippua seuraava kuiva kesä ei suosi hyttysiä ja silloin vältytään yleensä laajoilta jänisruttoepidemioilta.

Hyttynen iholla.
Hyttyset levittävät jänisruttoa aiheuttavaa bakteeria.Miika Silfverberg

Tularemian leviäminen osaksi tuntematonta

Jänisruttoa esiintyy vuosittain usein Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Syitä tähän ei Luken Otso Huitun mukaan kokonaan tunneta.

Tänä vuonna tularemiatartuntoja on kirjautunut Pohjois-Pohjanmaalta yhdeksän ja Keski-Suomesta kuusi.

Luonnosta löytyneitä kuolleita eläimiä tutkitaan Ruokavirastossa. Erikoistutkija Marja Isomursun mukaan kesän aikana on ilmennyt 18 jänisruttotapausta tutkituista eläimistä.

Suurin osa niistä on tullut Kymenlaaksosta Kouvolan, Kotkan ja Haminan seuduilta. Ihmisten tularemiatapauksia on siellä rekisteröity kuitenkin vain yksi.

Myös Oulun alueella ja Keski-Suomessa on löydetty maastosta kuolleita jäniksiä. Yksi rusakkotapaus on todettu tänä kesänä myös Satakunnassa.

– Ennätys tällä vuosituhannella taisi olla vähän yli 30 tapausta. Se oli poikkeuksellisen paljon, Marja Isomursu sanoo.

Kolmen vuoden välein esiintyy tautihuippuja

Jänisrutto eli tularemia (siirryt toiseen palveluun) voi siis ihmisten lisäksi tarttua useisiin eläinlajeihin, ja taudin yleisyys vaihtelee paljonkin vuosien välillä.

Bakteeri voi tarttua ihmiseen vertaimevien hyönteisten välityksellä, kuten Tuomo Karvoselle kävi. Tartunnan voi saada myös hengityksen kautta, limakalvojen ja haavojen kautta tai tautiin kuolleen eläimen saastuttamassa juomavedessä.

Ruttoon kuolleessa jäniksessä ei ole ulospäin näkyviä tunnistettavia muutoksia, vaan tauti varmistetaan laboratoriotutkimuksella.

Jänisruttoa voi yrittää välttää suojautumalla vertaimeviltä hyönteisiltä loppukesällä. Kuolleisiin jäniksiin ei pidä koskea paljain käsin, ja muutenkin tulee välttää niiden turhaa käsittelyä.

Metsästäjä saattaa saada taudin käsitellessään saaliiksi saatua eläintä. Jänisten metsästyskausi alkoi syyskuun alussa.

Valtaosa tapauksista todetaan elo-syyskuun välisenä aikana. Laajoja tularemiaepidemioita on havaittu esiintyvän noin kolmen vuoden sykleissä.

Jänisrutto on puolessa tapauksessa oireeton

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (siirryt toiseen palveluun) (THL) mukaan viime vuonna 2019 ilmoitettiin 48 jänisruttotapausta. Viime vuosien tapausmäärät (2018: 7, 2017: 32) ovat olleet selvästi matalammat kuin huippuvuonna 2016 (699 tapausta).

Jänisruttoa tavataan muuallakin (siirryt toiseen palveluun) kuin Suomessa. Sitä esiintyy pääasiassa pohjoisella pallonpuoliskolla Pohjois-Amerikassa, monissa Euroopan osissa, entisen Neuvostoliiton alueella, Kiinassa ja Japanissa.

Francisella tularensis -bakteeri voi säilyä kuukausia elinkykyisenä maaperässä, vedessä ja eläinten raadoissa.

Itämisaika vaihtelee THL:n mukaan yhdestä vuorokaudesta kahteen viikkoon, mutta on keskimäärin 3–5 vuorokautta. Oireina ovat kuume, hyönteisen pistokohtaan kehittyvä haavauma ja imusolmukkeiden tulehdus tai silmien sidekalvontulehdus.

Taudinkuva vaihtelee tartuntatavasta riippuen. Keuhkokuumetta esiintyy tyypillisesti hengitysteitse saadussa tartunnassa. Yli kolmasosalla jänisruttoa sairastavista esiintyy ihottumaa.

Puolet tartunnoista on oireettomia. Jänisrutto voidaan todeta myös veren vasta-aineista kahden kolmen viikon kuluttua tartunnasta.

Jänisruton sairastaminen ja siitä toipuminen voivat kestää pitkään. Hoidoksi suositellaan antibiootteja. Penisilliinijohdannaiset ja sen sukulaiset eivät tehoa kyseisen bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen.

Lue myös:

Ruokavirasto tutkii jänisten joukkokuolemia eri puolilla maata: "Piikki on nähtävissä"

Jänisruttoa havaittu eri puolilla Oulua – kuumetauti voi tarttua ihmiseen usealla tavalla

Haminasta löytyi poikkeuksellisen paljon kuolleita jäniksiä – syyksi varmistui jänisrutto

Myyrä pyörittää pohjoisen ekosysteemiä – pohjoisimmassa Suomessa eletään nyt myyrähuipun loppuvaihetta