Korkein hallinto-oikeus tekee katselmusta Inarissa: tarkoituksena on arvioida kullankaivun vaikutuksia ympäristöön ja saamelaiselinkeinoihin

Korkein hallinto-oikeus tekee katselmuksia harvoin, vain muutamia vuosittain.

kullankaivu
Palsinoja
KHO:n, Saamelaiskäräjien ja kullankaivajien liiton edustajat kokoontuivat Palsinojan kaivaukselle arvioimaan kullankaivun vaikutuksia ympäristöön. Vesa Toppari / Yle

Korkein hallinto-oikeus tekee tällä viikolla katselmuksen Pohjois-Suomessa, Inarissa. Katselmus tehdään tiistaina 8.9. ja keskiviikkona 9.9. Palsinojan alueella Hammastunturin erämaa-alueella.

Tarkoituksena on arvioida kullankaivuhankkeen sekä muiden alueen kullankaivuhankkeiden yhteisvaikutuksia vesistöön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen, kuten poronhoidon harjoittamiseen.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on vuonna 2018 myöntänyt ympäristöluvan koneelliseen kullankaivuun sekä oikeuden Palsinojan uoman siirtoon ja vedenottamiseen Hammastunturin erämaa-alueella Inarissa. Saamelaiskäräjät on samana vuonna tehnyt valituksen asiasta, mutta Vaasan hallinto-oikeus on pääosin pitänyt aluehallintoviraston päätöksen voimassa.

Palsinoja
Palsinoja sijaitsee Ivalon ja Saariselän länsipuolella.Ilkka Kemppinen / Yle

Juttu ratkaistaan katselmuksen jälkeen istunnossa, ei paikan päällä

Korkein hallinto-oikeus tekee tarvittaessa katselmuksia yhteiskunnallisesti, kulttuurisesti ja luonnonsuojelullisesti tärkeissä asioissa. Katselmuksessa oikeuden jäsenet pystyvät paikan päällä arvioimaan ja tekemään havaintoja esimerkiksi maisemasta, luonnonesiintymistä tai rakennuksista.

Tarkoitus on, että oikeus saa mahdollisimman kattavan näkemyksen päätöksenteon tueksi. Korkeimman hallinto-oikeuden käsittely on pääasiassa kirjallista.

Korkein hallinto-oikeus tekee katselmuksia harvoin, vain muutamia vuosittain. Viime vuonna KHO teki katselmuksen muun muassa Kuopioon Finnpulpin tehdashankkeeseen liittyen.

Tällä kertaa oikeus haluaa saada kokonaiskuvan koneellisen kullankaivun vaikutuksesta Inarissa, sanoo KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi.

– Tässä asiassa Saamelaiskäräjien valituslupahakemuksessa ja valituksessa on korostettu muun muassa sitä, että tällä alueella on koneellista kullankaivua enemmänkin, ja on vaadittu, että näiden eri hankkeiden olevien ja tulevien yhteisvaikutukset otettaisiin huomioon tätä lupa-asiaa ratkaistaessa, kertoo Kuusiniemi.

Kari Kuusiniemi
Kari Kuusiniemen mukaan päätös voidaan tehdä vasta sitten, kun he ovat nähneet alueen. Vesa Toppari / Yle

Kuusiniemi korostaa, että katselmuksen jälkeen juttu ratkaistaan istunnossa, ei paikan päällä. KHO:lla on jo laaja asiakirja-aineisto, jota on istunnossa käsitelty.

– Kun olemme käyneet paikalla ja nähneet aluetta sekä ympäristöä tarpeellisessa laajuudessa, niin teemme aineiston perusteella lopullisen arvion ja ratkaisun, sanoo Kuusiniemi.

Ratkaisu toimitetaan muutoksenhakijoille ja muille asianosaisille sekä niille viranomaisille, jotka ovat menettelyssä mukana.

Katselmukseen osallistuu eri tahojen edustajia

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta katselmukseen osallistuvat KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi, oikeusneuvokset Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Jaakko Autio ja Pekka Aalto, ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Seppo Rekolainen sekä oikeussihteeri Päivi Korkeakoski.

Oikeus on kutsunut katselmukseen ympäristöluvan hakijan, Saamelaiskäräjien edustajia sekä eri viranomaisten ja paliskunnan edustajia.

Saamelaiskäräjien edustajina katselmukseen osallistuvat toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, lakimiessihteerin viransijainen Kalle Varis sekä ympäristösihteerin viransijainen Tiina Lovisa Solbär.

Leo Aikio
Leo Aikio on tyytyväinen, kun ovat saaneet KHO:n paikan päälle. Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio iloitsee, että KHO on tulossa tekemään katselmusta kullankaivualueelle. Hänen mielestään sillä on suuri merkitys paitsi Saamelaiskäräjille, myös kaikille saamelaisille.

– Viimeinkin tullaan paikan päälle, että nähdään oikeasti, mitä ne vaikutukset voivat olla, minkälaista jälkeä syntyy ja miten ne jäljet jäävät tänne meille Saamenmaalle katseltaviksi, sanoo Aikio.

Ennakkopäätöksellä saattaa olla suuri vaikutus tulevaisuudessa

Saamelaiskäräjät on tehnyt valituksen Palsinojan koneellisesta kullankaivusta ensin Vaasan hallinto-oikeuteen ja sitten Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2018. Valituksen perusteluna on muun muassa alueella sijaitsevat Ivalon paliskunnan tärkeät laidunalueet ja vasotuspaikat.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio uskoo tulevalla päätöksellä olevan mullistavia vaikutuksia. Hän toivoo, että kallistuu päätös sitten kumpaan suuntaan tahansa, niin viimeinkin asioille saataisiin selvä pohja.

– Toivottavasti saadaan hyvä päätös siitä ja asiat siltä pohjalta lähtisi menemään meidän näkökulmasta oikeaan suuntaan, sanoo Aikio.

KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi on varovainen kommentoimaan tulevan päätöksen vaikutuksia muihin koneellisiin kullankaivulupiin. Kuusiniemi myöntää, että KHO:n päätöksillä on ohjausvaikutuksia siihen, miten vastaavia asioita oikeudellisesti tullaan käsittelemään ja arvioimaan.

– Se, että nyt ratkaistaan tätä yhtä asiaa, tarkoittaa tietenkin sitä, että jos siellä on olemassa olevia lupia, niin eihän tämä tietenkään niihin lupiin välittömästi mitenkään voi vaikuttaa, sanoo Kuusiniemi.

Kullankaivaja toivoo, että kullankaivuu jatkuisi alueella tulevaisuudessakin

Kullankaivajien liiton edunvalvoja ja geologi Antti Peronius on tyytyväinen siihen, että KHO on tullut paikan päälle.

Saamelaiskäräjien ja kullankaivajien välillä on ollut erimielisyyksiä kullankaivun vaikutuksista jo pidemmän aikaa. Peroniuksen mukaan Saamelaiskäräjät on vuosikausia järjestelmällisesti valittanut kullankaivajien lupapäätöksistä.

– Kaava on ollut se, että ei osallistusta lupaprosessiin lausuntavaiheessa mutta ankarasti sitten valitetaan. Minun käsitys on, että Korkein hallinto-oikeus haluaa saada tämän väärinkäytöksen loppumaan.

Peronius toivoo, että asia saataisiin KHO:n toimesta nyt päätökseen. Hänen mielestä pitää ottaa myös huomioon se, kuinka suuret vaikutukset porotaloudella ja metsätaloudella on Lapin luontoon.

– Paliskunta on meille selittänyt, että se muutamalla hehtaarilla tapahtuva kaivu uhkaa koko paliskunnan tulevaisuutta ja sitä kautta koko saamelaiskulttuuri on aivan kuolemaisillaan, sivaltaa Peronius.

Poroisäntä: Paliskunnalla ei ole resursseja tehdä valituksia

Katselmuksen kohteena oleva Palsinojan alue on osa Ivalon paliskunnan laidunalueita. Poroisäntä Ari Kustula pitää hyvänä asiana sitä, että Saamelaiskäräjät on ollut asiassa aktiivinen ja valittanut asiasta aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

Paliskunnalla ei ole Kustulan mukaan ollut resursseja sellaiseen paperisotaan, eikä se siksi ole valittanut asiasta.

– Kun kullankaivuluvasta päätettiin, paliskunta antoi asiassa lausunnon, mutta sitä ei otettu huomioon, kertoo Kustula.

Ari Kustula
Ari Kustulan mukaan heidän lausuntoa asiasta ei oltu otettu aiemmin huomioon. Vesa Toppari / Yle

Kustula kertoo Palsinojan alueen olevan heidän paliskuntansa tärkeä vasotus- ja kesälaidunalue. Alueella liikkuu kesällä Kustulan mukaan useita satoja kullankaivajia, eivätkä porot näin ollen pääse laiduntamaan siellä rauhassa.

Hän toivoo, että katselmuksesta olisi hyötyä niin, että KHO ottaisi huomioon kokonaisvaikutukset alueella.

– Sitähän ei ole koskaan tutkittu ollenkaan. Sitä kokonaisvaikutusta ei oteta ollenkaan huomioon, vaan sitten se on aina vain se yksi valtaus, jonka vaikutuksia arvioidaan, moitiskelee Kustula.