Vain yksi potilas on Suomessa koronaviruksen takia tehohoidossa, mutta asiantuntijat vakuuttavat, että virus ei ole heikentynyt

Koronaviruspotilaita ei ole ollut tehohoidossa HUSissa yli kuukauteen.

koronavirus
miehelle laitetaan tippaa
Tehohoidossa on koronan vuoksi vain yksi potilas tällä hetkellä Suomessa. Kuvituskuva.AOP

HUSissa ei ole ollut tehohoidossa yhtään koronaviruspotilasta yli kuukauteen ja koko Suomessa teholla on tällä hetkellä vain yksi ihminen. Virus ei kuitenkaan ole heikentynyt, arvioivat haastattelemamme asiantuntijat painokkaasti.

– Erilaisia virustyyppejä on jo olemassa, mutta mitään varmuutta siitä, että meillä Suomessa olisi lievempi COVID-19 tautia aiheuttava virus, ei ole olemassa, sanoo leikkaussalien ja tehohoidon toimialajohtaja Ville Pettilä HUSista.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on samoilla linjoilla.

– Olisi toivottavaa, että sellainen ilmiö tulisi. Mutta vahvaa näyttöä siitä, että näin olisi käynyt, ei ole, toteaa pääjohtaja Tervahauta.

Tehohoidosta HUSissa vastaavan Pettilän mukaan sama virus voi kuitenkin käyttäytyä ulkoisista olosuhteista johtuen eri tavalla.

Hän kertoo, että yksi mahdollinen selitys tehohoitopotilaiden tämän hetkiseen puuttumiseen voi olla se, että viruksen aiheuttamat hengitystieinfektiot olisivat kesällä oireiltaan hieman lievempiä.

– Saamieni tietojen mukaan myös Espanjassa näyttäisi siltä, että taudinkuva on ollut kesällä lievempi ja vakavia komplikaatioita olisi ollut vähemmän kuin keväällä, sanoo Pettilä.

Samaan hengenvetoon hän kiirehtii muistuttamaan, että Espanjassakaan pandemia ei ole ohi. Kataloniassa, joka on väkiluvultaan hieman Suomen suurempi alue, on tällä hetkellä tehohoidossa 140 ihmistä.

Mistä koronapotilaiden vähäinen määrä teho-osastoilla kertoo?

Koronviruspotilaista tyhjät teho-osastot kertovat sekä Pettilän että Tervahaudan mukaan erityisesti siitä, että tautiin sairastuvat nuoremmat ikäluokat, jotka selviävät taudista usein lievemmillä oireilla.

– Oma näkemykseni on se, että tehohoitoa vaativien potilaiden vähyys johtuu siitä, että Suomessa tartunnan saaneet ovat olleet paljolti nuoria-aikuisia ja lapsia. Heidän riskinsä saada vaikeampi taudinkuva on vähäisempi kuin iäkkäillä ja perussairailla, sanoo Pettilä HUSista.

Tehohoitopotilaiden vähäinen määrä kertoo asiantuntijoiden mukaan myös siitä, että tartunnat eivät ole päässeet leviämään kovin laajalle väestössä.

– Ensisijaisesti tyhjät teho-osastot ovat merkki siitä, että edelleen uusien tartuntojen määrä on aika maltillinen kevääseen verrattuna, sanoo pääjohtaja Tervahauta THL:stä.

Tehohoidon asiantuntija Pettilä laskee, että altistunutta kohti saa tartunnan noin viisi prosenttia ja heistä 1–5 prosenttia päätyy sairaalahoitoon. Myös lisääntynyt testaaminen vaikuttaa sairaalahoitoon joutuvien määrään.

– Tartuntojen kokonaismäärä on Uudellamaalla ollut niin vähäinen, että tehohoitoon ei ole päätynyt ihmisiä. Myös testaamista tehdään nyt enemmän, jonka seurauksena tartunnat saadaan paremmin diagnosoitua ja altistuneet jäljitettyä, summaa Pettilä.

Keski-ikäiset ja perussairaat ovat oppineet suojautumaan virukselta

Koronavirus ei ole päässyt leviämään asiantuntijoiden mukaan erityisesti siksi, että suomalaiset ovat oppineet suojautumaan tilanteen edellyttämällä tavalla. Pettilä arvioi, että varsinkin keski-ikäisten ja iäkkäämpien sekä perussairaiden oma suojautuminen tartunnalta on huomattavasti parantunut keväästä.

– Pystymme pitämään turvavälejä ja käsihygienia on paljon parempaa. Kasvomaskeja käytetään riskiryhmiä kohdattaessa niin poliklinikalla kuin sairaalassa. Uskoisin, että nämä asiat suojaavat erityisesti kaikkein herkintä ja haurainta väestön osaa, sanoo Pettilä.

Myös Tervahauta mainitsee yhdeksi syyksi sen, että riskiryhmät on kyetty suojaamaan kevättä paremmin.

– Torjunta ja ehkäisystrategia ovat toimineet hyvin. Rypäksiä ei ole ollut vanhusten hoitokodeissa. Heidän kohdallaan riskinä on huomattavasti vaikeampi tautimuoto. Tämä on yksi selittävä tekijä nyt vähäisenä pysyneelle sairaalahoitotarpeelle ja kuolleisuudelle, sanoo Tervahauta.

Vaara ei ole vähäisistä sairaalahoitoa vaativista tapauksista huolimatta kuitenkaan ohi, korostavat asiantuntijat.

– Riski on edelleen se, että tauti lehahtaa hallitsemattomaksi epidemiaksi. Monissa Euroopan maissa on nähty huomattavaa kasvua tautimäärissä. Edelleen koronavirusta pitää ja kannattaa torjua, korostaa Tervahauta.

Myös HUSissa ollaan asian suhteen varuillaan, koska yleensä tehohoidon tarve tulee useita viikkoja jälkijunassa.

– Jos tautitapaukset lisääntyvät ja tartunnat kohdentuvat erityisesti vanhempaan ikäluokkaan ja perussairaisiin, on odotettavissa, että sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa, sanoo Pettilä HUSista.

Koronavirustilanteesta keskusteltiin tiistai-illan A-studiossa. Vieraina olivat THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen, HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen ja Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen. Lähetys on katsottavissa Yle Areenassa. Lähetyksen juonsi toimittaja Sakari Sirkkanen. #yleastudio

Lue lisää:

Koronatartuntoja voikin olla huomattavasti enemmän kuin tilastot kertovat – jätevesistä tehdyt löydöt saivat THL:n huolestumaan: "Se on varoitusmerkki"

Koronavirus heikentynyt? Kriisien johtamisesta tunnettu ylilääkäri: "Olemme ihmetelleet pyöreää nollaa teho-osastolla päivästä toiseen"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus