Kärkipoliitikot kohtasivat vaaliväittelyssä – Marin vetosi, että kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi, lupasi "mittavia toimia"

Seitsemän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kannattavat kaikki kuntien valtionosuuksien lisäämistä ensi vuonna.

kuntavaalit
Vasemmalta, perussuomalaisten Jussi Halla-aho, vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson, keskustan Annika Saarikko, SDP:n Sanna Marin, RKP:n Anna-Maja Henriksson ja kokokoomuksen Petteri Orpo puoluejohtajien kuntavaalipaneelissa Helsingissä 9. syyskuuta 2020. Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneeli avaa kuntavaalien paneelikauden.
Seitsemän suurimman puolueen puheenjohtajat kohtasivat Kuntaliiton vaalipaneelissa. Yksikään heistä ei uskonut, että hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyysaste toteutuisi.

Kevään kuntavaaleihin on vielä runsaat puoli vuotta, mutta puoluejohtajien vaalipaineet kiristyivät jo tänään keskiviikkona.

Seitsemän puolueen puheenjohtajat kohtasivat Kuntaliiton järjestämässä vaalipaneelissa, joka aloitti lähtölaskennan kohti kevään kuntavaaleja.

Kaikki puheenjohtajat kannattivat tentissä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkamista sekä valtionosuuksien lisäämistä ensi vuonna.

Puheenjohtajilta kysyttiin, mitä käytännön toimia valtion pitäisi tehdä jotta kuntatalous vahvistuu.

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin sanoi, että hallitus tulee tekemään budjettiriihessä päätöksiä kuntien taloustilanteen parantamiseksi. Hänen mukaansa toimien on oltava mittavia.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vaati, että kuntien yhteisövero-osuuden mahdollisen uuden korotuksen lisäksi pitää nostaa myös kuntien valtionosuuksia, jotta tuetaan myös niitä kuntia joiden talous ei ole yhteisöverotulojen varassa. Pienten kuntien valtionosuuksien kasvattaminen on keskustalle kynnyskysymys hallituksen ensi viikon budjettiriihessä.

– Olen samaa mieltä, että tarvitsemme kuntien valtionosuuksien kasvattamista vaikeassa kriistilanteessa, jossa olemme, säesti Marin.

Marin vetosi, että kunnat ottaisivat iskua vastaan

Marin viestitti kuntapäättäjille, ettei kunnissa tehtäisi sellaisia ratkaisuja jotka heikentävät talouskasvun edellytyksiä. Marin vetosi, että opettajia ja muita ihmisiä ei lomautettaisi tai irtisanottaisi, vaan kunnat ottaisivat kriisitilanteessa iskua vastaan. Hän lupasi valtion auttavan kuntia.

– Laskusuhdanteessa tarvitsemme kasvuhakuisia toimia. Nyt pitää keskittyä kasvun vauhdittamiseen ja elvyttämiseen, hän sanoi.

Kuntaliitto arvioi, että koronaepidemia heikentää kuntataloutta 1,7 miljardilla eurolla vuonna 2021.

Marin kannatti myös sitä, että kilpailukykysopimuksen takia tehty runsaan 230 miljoonan euron valtionosuusleikkaus tulee nyt purkaa, kun kikyyn sisältyneestä työajan pidennyksestäkin on pääosin luovuttu. Summaa ei palautettu kunnille vielä hallituksen viidennessä lisätalousarviossa, vaikka Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaansaama kilpailukykysopimus lakkasi olemasta voimassa syyskuun alussa.

– Hallitus tulee keskustelemaan kuntien taloudellisesta tilanteesta, mutta pitäisi loogisena, että tämäkin kunnille palautetaan, Marin sanoi paneelissa.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo nosti esiin sen, että joukkoliikenne on kärsinyt koronakriisin aikana, kun ihmiset ovat vältelleet sen käyttöä. Hän piti tärkeänä, että valtio tukee joukkoliikennettä.

Orpo: Huonolta kuulostaa

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että hallituksen puheet kuulostavat huonoilta. Hän sanoi, että kuntien tilanne on vakava, ja alijäämäennuste on ensi vuodelle on yli neljä miljardia euroa.

Orpo piti kuntaloudelle lupailtua ensiapua sinänsä hyvänä, mutta se ei ratkaise hänen mukaansa kuntien perustavaa ongelmaa, että rahat eivät riitä. Orpo arvosteli, että sote-uudistus haittaa suuria kaupunkeja.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kehotti Orpoa käyttämään peiliä. Hän sanoi, että esimerkiksi edellisen hallituksen aikana synnytetyn kilpailukykysopimuksen vaikutus oli kuntatalouteen negatiivinen.

Puoluejohtajat hautasivat 75 prosentin työllisyystavoitteen

Marinin hallituksen ohjelman mukaan työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Yksikään puoluejohtaja ei kuitenkaan keskustelussa uskonut siihen, että 75 prosentin tavoite toteutuu.

Marinin mukaan korona on tuonut sellaisia muutoksia, että hallitusohjelman reunaehdot ovat murentuneet. Tämän myöntäminen on hänen mukaansa realismia.

Orpo kiitteli hallituksen tulleen viimein siihen tulokseen, että hallitusohjelma pitää kirjoittaa uudelleen. Hän piikkitteli, että siihen ei ole varaa, mistä viisi hallituspuoluetta sopivat puolitoista vuotta sitten.

Hallitukselta on odotettu tietoa työllisyystoimista, joista on määrä päättää ensi viikon budjettiriihessä. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vakuutti, että työllisyystoimia tulee, muttei hänkään halunnut kertoa yksityiskohtia.

Kaikki puoluejohtajat uskoivat myös, että kuntaveroja joudutaan korottamaan. Vihreiden Ohisalo halusi kuitenkin ensin katsoa, miten kriisipaketeilla voidaan paikata kuntien tilannetta.

Marin, Ohisalo ja Andersson eivät karsisi kuntien tehtäviä

Eroja puolueiden välille synnytti kysymys siitä tulisiko kuntien tehtäviä karsia.

Marin, Andersson ja Ohisalo olivat sitä mieltä, että tehtäviä ei tarvititsisi karsia. Sen sijaan he kannattivat tehtävien lisäämistä. Muut puheenjohtajat karsisivat tehtäviä.

Andersson piti outona, että valtio tulisi kuntiin listan kanssa kertomaan mitä pitää karsia. Hän uskoi, että sote-uudistuksen jälkeen kunnissa vapautuu voimavaroja.

Marin sanoi, ettei kunnissa ole juurikaan turhia tehtäviä, vaan niissä huolehditaan, että esimerkiksi lapset ja vanhukset voivat hyvin. Hän piti karsimiskeskustelua populismina.

Pääoppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että suurin osa kuntien tehtävistä koostuu lakisääteisistä tehtävistä ja sote-menoista, eikä suurella osalla kuntia ole niistä nykyisin mahdollisuutta huolehtia.

Halla-aho ja Orpo vastustivat myös kuntien tehtävien lisäämistä, kun siitä erikseen kysyttiin.

Oppositio: Hoitajamitoitus kaatuu rahapulaan

Oppositiopuolueiden puheenjohtajat uskoivat myös, ettei hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa toteudu tällä vaalikaudella kuten hallitus aikoo. Hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat eri mieltä.

Hoitajamitoitus tulee tällä hallituskaudella voimaan portaittain. Vuonna 2023 mitoitus nousee 0,7 työntekijään asiakasta kohden.

– Asioiden kirjaaminen lakiin ei auta, jos niiden toteuttamiseen ei ole osoitettu resursseja, Halla-aho arvosteli.

Myös Orpo sanoi, että mitoitus kaatuu rahan ja hoitajien puutteeseen.

– Hoitajat pahimmassa tapauksessa ovat pois vanhusten kotipalveluista tai jostain muusta, hän varoitti.

Marin ei sulattanut opposition kritiikkiä. Hänen mukaansa mitoitus on yksi hallituksen tärkeimmistä teoista.

– Muistan järkyttävät uutiset vanhuksista, jotka joutuvat olemaan pitkään märissä vaipoissa, koska hoitajia ei ole riittävästi, Marin aloitti.

– Hoitajamitoitus on ensimmäinen askel siihen, että tämä räikeä epäkohta suomalaisessa yhteiskunnassa laitetaan viimein kuntoon, hän sanoi kiihtyneen oloisena.

Saarikko kohtasi muut puoluejohtajat

Menestys huhtikuun kuntavaaleissa on tärkeää useiden puolueiden puheenjohtajille.

Perinteisesti vahvaa kuntapuolue keskustaa odottaisi nykyisillä kannatusluvuilla kuntavaaleissa rökäletappio, joten viime viikonloppuna keskustajohtajaksi nousseella Saarikolla oli keskiviikkona heti näytön paikka.

Suurimman puolueen paikkaa on juhlinut jo useammissa kuntavaaleissa kokoomus, joka päätyi viime keväänä oppositioon. Sen paikkaa hätyyttelee suosiotaan nostanut SDP, joka oli kuntavaaleissa suurin puolue viimeksi vuonna 2004.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat hyökkäsivät tentissä enemmän Orpon kuin Halla-ahon esittämää arvostelua vastaan.

Saarikon tapaan myös pääministeri Sanna Marin oli väittelyssä uudessa roolissa, sillä hän on ollut vasta muutaman viikon SDP:n puheenjohtaja. SDP:n puoluekokous kukitti Marinin Antti Rinteen seuraajaksi elokuussa.

Kuntatalolla Helsingissä mukana olleet puolueet ovat edustettuna Kuntaliiton hallituksessa. Puolitoista tuntia kestävän paneelin juonsi Anna Sorainen.

Tentti alkoi kevennyskysymyksellä siitä mikä on eksoottisin paikka josta puoluejohtajat ovat tehneet töitä korona-aikana.

Li Andersson kertoi pesseensä hampaita kylpyhuoneessa ja vetäneensä samalla etäkokousta. Saarikko kertoi pitäneensä puheenvuoron lastenhuoneen nurkasta.

Orpo kertoi vetäneensä palaveria Kainuun korvesta, suolta jossa poimi hilloja.

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan klo 23.

Lue lisää:

Pääministeri Marinin mukaan ensi viikon budjettiriiheen kohdistuu kovia odotuksia

Analyysi: SDP hyökkää kärjessä kohti ensi kevään kuntavaaleja

Korona varjostaa kuntavaaliehdokkaiden hakua, vaikka viime vaalien rytmissä on pysytty – mahdolliset rajoitustoimet vaalien alla huolettavat