Turkki ja Ranska ovat törmäyskurssilla Välimerellä – sanasotaa ja aseiden kalistelua

Kreikka on saanut Ranskasta vahvan liittolaisen Turkkia vastaan itäisen Välimeren energiakiistassa.

Turkki
Turkin laivaston alus öljymporausaluksen rinnalla Kyproksen vesillä.
Turkin laivasto on saattanut turkkilaisia tutkimusaluksia, jotka Kyproksen ja Kreikan mielestä etsivät kaasua ja öljyä kiistanalaisilla merialueilla.Turkish Defence Ministery Press Service / AFP

Ranska on entistä aktiivisemmin mukana Kreikan ja Turkin kiistassa kaasun ja öljyn etsinnästä Välimerellä. Ranska on asettunut tukemaan Kreikkaa ja vaatinut Turkkia keskeyttämään kaasunetsintäoperaationsa.

Turkki ja Ranska ovat ajautuneet sanasotaan, ja Ranska on lähettänyt laivastonsa aluksia sekä taistelukoneita itäiselle Välimerelle.

Turkin ja Ranskan presidentit ovat viime aikoina arvostelleet toisiaan useaan otteeseen. Presidentti Emmanuel Macron on varoitellut, että Turkki haikailee laajoja alueita hallinneen Osmanivaltakunnan perään. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on puolestaan syyttänyt Ranskaa siirtomaa-ajan otteista.

Torstaina Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis tapaavat Korsikalla EU:hun kuuluvien Välimeren maiden kokouksessa. Kreikassa on kerrottu, että johtajat sopivat muun muassa ranskalaisaseiden toimituksista Kreikalle.

Tämä todennäköisesti ärsyttää Turkkia entisestään.

Ranskalaisia Rafale -hävittäjiä lentotukialus Charles de Gaullen kannella.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis tapaavat torstaina Korsikalla. Johtajien arvellaan keskustelevan muun muassa ranskalaisten Rafale-hävittäjien toimittamisesta Kreikalle.Stephane de Sakutin / EPA

Ranskalla ja Turkilla useita kiistoja

Ranska on siis aktiivisesti asettunut tukemaan Kreikkaa kiistassa siitä, kuka saa etsiä kaasua ja öljyä missäkin, mutta Turkin ja Ranskan jännitteiden taustalla on useita muita kiistoja.

Yksi tuoreimmista liittyy Libyan selkkaukseen, jossa maat päätyivät tukemaan vastakkaisia puolia.

Turkki lähti tammikuussa 2020 virallisesti osapuoleksi Libyan taisteluihin. Se ilmeisesti pelasti alun perin YK:n avulla muodostetun Libyan hallituksen, joka oli ahtaalla kapinalliskenraali Khalifa Haftarin joukkojen hyökkäyksessä. Turkki on toimittanut aseita ja lähettänyt neuvonantajia Libyaan. Sen kerrotaan myös kuljettaneen palkkasotureiksi Libyaan jopa useita tuhansia (siirryt toiseen palveluun)taistelijoita ryhmistä, jotka ovat tukeneet Turkkia Syyriassa.

Ranska tukenut kapinalliskenraalia

Arabiemiraattien ja Egyptin mielestä Turkin pelastama Tripolin hallinto on käytännössä ajautunut Muslimiveljeskunnan käsiin. Myös Ranska on tukenut kenraali Haftaria uskoen, että hän voisi tuoda vakautta taistelussa islamistiryhmiä vastaan.

Hallituksen sotilas juhlii Tripolissa.
Turkin tukeman Libyan hallituksen sotilaita Tripolissa.Hamza Turkia / EPA

– Virallisesti Ranska esittää Libyassa puolueetonta, mutta on ollut tiedossa jo ainakin vuodesta 2016, että se tukee kapinalliskenraali Khalifa Haftaria. Ranska on myös muodostanut liittokunnan Haftaria tukevien Egyptin ja Arabiemiraattien kanssa, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Arabiemiraatit ja Egypti ovat merkittäviä ranskalaisten aseiden ostajia ja myös Muslimiveljeskunnan vastustajia. Erdoğania ja hänen Oikeus- ja kehityspuoluettaan on taas pidetty veljeskunnan tukijana muun muassa vuoden 2011 arabikevään aikaan ja sen jälkeen.

Turkki sotki Ranskan suunnitelmat

Ranskan toiveissa oli ilmeisesti saada Libyaan itselleen myötämielinen hallitus, mutta Turkin väliintulo sotki suunnitelmat pahasti.

Turkki teki myös syksyllä 2019 Libyan hallituksen kanssa kiistanalaisen sopimuksen (siirryt toiseen palveluun) maiden talousvyöhykkeiden rajoista Välimerellä, minkä tulkittiin loukkaavan erityisesti Kreikan etuja alueella.

Ranskalaisen Turkki-asiantuntijan Didier Billionin mukaan epäonnistuminen Libyassa on yksi syy siihen, että Ranska on ottanut tiukan linjan Turkkia vastaan.

Billion on huomauttanut, että Ranskan ja Turkin välillä on useita muita riidanaiheita. Libyan ja Kreikka-mittelön lisäksi suhteita hiertävät myös ratkaisematon Kyproksen kysymys ja Syyrian tilanne.

Äskettäin julkaistussa artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) Billion muistuttaa, että maiden suhteet kriisiytyivät pahasti syksyllä 2019, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdijohtoisia joukkoja vastaan. Länsimaille kurdit ovat olleet arvokas liittolainen ääriliike Isisiä vastaan.

Turkin ja Erdoğanin mielestä kurditaistelijat ovat terroristeja ja osa Turkkia vastaan taistelevaa Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta.

Presidenttien välillä suunsoittoa

Presidentti Macron esitti syksyllä 2019 Economist-lehden haastattelussa arvion, jonka mukaan puolustusliitto Nato on lähellä aivokuolemaa.

Yhtenä perusteena synkälle arviolle oli, että liittouma ei reagoinut kun Nato-maa Turkki hyökkäsi muiden Nato-maiden liittolaisia, kurdeja vastaan Syyriassa ilman mitään koordinaatiota. Erdoğan kyseli vastauksessaan onko Ranskan presidentti mahdollisesti aivokuollut.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja ranskan presidentti Emmanuel Macron
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat ilmeisesti olleet huonoissa väleissä jo vuosia.Maxim Shipenkov / EPA

Johtajien välit eivät ilmeisesti olleet kovin lämpimät ennen tätäkään. Jo vuonna 2017 Macron totesi ranskalaislehden haastattelussa, että maailmanpolitiikka ei ole niin hauskaa, koska joutuu esimerkiksi säännöllisesti puhumaan presidentti Erdoğanin kanssa.

Ranskalaisen Turkin-tuntijan Didier Billionin mielestä Turkki on jo pitempään ollut hyödyllinen vihollinen ranskalaisille poliitikoille. Hän mainitsee esimerkkinä Ranskan entisen presidentin Nicolas Sarkozyn, joka vihamielisillä lausunnoilla Turkista yritti kerätä tukea erityisesti oikeistolaisilta äänestäjiltä.

”Hyödyllinen selkkaus”

Nyt käynnissä oleva selkkaus on hyödyllinen myös Erdoğanin kannalta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

– Kyllä tämä tilanne nyt jatkuu tällä tavalla jonkin aikaa. Tässä ei ole näkyvissä mitään sopimusläpimurtoa ja voi olla, että Erdoğanilla on sisäpoliittisia syitä pitää tätä yllä, koska se tuntuu olevan yksi hänen aseistaan kansansuosion ylläpitämisessä.

Turkin ja Kreikan kiista on syyskuun lopulla pidettävän EU-huippukokouksen aiheena. Kreikka toivoo, että Turkille asetetaan pakotteita, ellei se lopeta kaasunetsintäänsä ja uhkailuaan.

Turkki sanoo olevansa valmis neuvottelemaan. Kreikkakin sanoo toivovansa dialogia, mutta ei halua istua pöytään tilanteessa, jossa Turkki painostaa sitä.

Kartta
Turkin tulkinta omasta talousvyöhykkeestään sallii kaasun ja öljynetsinnän Kreetan ja Kyproksen lähivesillä. Samaan alueeseen kohdistuu myös Kreikan ja Kyproksen vaatimuksia.Ilkka Kemppinen / Yle

Kreikka pelkää saariin kohdistuvia aluevaatimuksia

Kreikan edustajat ovat sanoneet epäilevänsä, että Turkki tuo merialueiden rajanveto-ongelmien lisäksi pöytään kysymyksen yksittäisten kreikkalaisten saarten hallinnasta.

Turkin presidentti Erdoğan on pohtinut sitä, kuinka kohtuutonta on, että Turkin länsipuolella lähes kaikki Egeanmeren saaret kuuluvat Kreikalle ja hän on myös puhunut "menetetyistä saarista".

Toni Alarannan mukaan EU:n sisällä on näkemyseroja. Ranska, Kypros ja Kreikka muodostavat kovaa linjaa vaativan blokin.

– Oletan, että tämä repii EU:ta. Enemmistö EU-maista on sitä mieltä, että siltoja Turkin kanssa ei saa polttaa kokonaan, ja sitäkin pitää kuunnella. Turkki on eittämättä se taho, joka tässä provosoi, mutta jotkut Kreikan vaatimukset ovat aika maksimaalisia, kun puhutaan siitä, miten iso merialue jollain pienellä saarella kuuluu olla.

Ranska tiukkana, Saksa sovittelevana

Samaan aikaan kun Ranska on puhunut pakotteista Turkkia vastaan, EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Saksa on yrittänyt sovitella Kreikan ja Turkin kiistaa.

Turkin kannalta pelastukseksi ikäviltä seuraamuksilta saattaa muodostua myös se, että EU joutuu lähiaikoina keskittymään Valko-Venäjän kriisiin sekä siihen, miten reagoida venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin myrkytystapaukseen.

Kireä tilanne Välimerellä kuitenkin jatkuu, ja koska liikkeellä on sotilaskalustoa sekä merellä että ilmassa, törmäysten ja vaarallisten väärinkäsitysten riski on ilmeinen.