1. yle.fi
  2. Uutiset

Delfiinit Venetsian kanaaleissa oli valeuutinen, mutta hyvän mielen tarinat vastaavat inhimilliseen tarpeeseemme

Ikävien ja hyvien valeuutisten taustalla on sama keino päästä ihmisen mieleen, kertoo toimittaja Johanna Vehkoo.

valeuutiset
Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo, Telakkarannan Konepajahalli, Hki, 18.10.2016.
Takaisin Pasilaan -podcastissa haastatellaan Johanna Vehkoota valeuutisten anatomiasta.Jari Kovalainen / Yle

Nature is healing – luonto parantuu hehkutettiin keväällä sosiaalisessa mediassa. Italiasta kantautui uutinen, jossa kerrottiin Venetsian kanaaleissa läiskyttelevistä delfiineistä ja leppoisista joutsenista. Kun koronavirus oli karkottanut turistit, eläimille jäi tilaa polskia puhtaissa vesissä.

Uutinen oli kertakaikkisen ihana. Juuri sellainen, mitä pandemian keskellä halusi kuulla. Surullista siinä olikin se, että se ei ollut totta. Kyseessä oli valeuutinen.

Harhaanjohtavaa sisältöä tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo purkaa tunteita herättäviä valeuutisia atomeiksi, kuten tarinan hevifestareille karanneista vanhuksista. Juontajana tuttuun tapaan Marjukka Mattila. Tässä jaksossa Toivo Haimia sijaistaa YleX Etusivun Anni Huttunen.

Draaman kaari auttaa hahmottamaan todellisuutta

Tarina joutsenista ja delfiineistä oli täydellinen, ja siinä oli kaikki tarinaan tarvittavat elementit: ihmiskunta kärsii pandemian kourissa (tarinan alku), Venetsian kanaalit puhdistuvat saasteesta, delfiinit saapuvat paikalle (tarinan keskikohta) ja luonto pelastuu (tarinan loppu). Valeuutisia tutkinut toimittaja Johanna Vehkoo kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa miksi me tarvitsimme juuri tuota tarinaa.

– Positiiviset valeuutiset vastaavat tarinallisuuden tarpeeseen. Usein todellisuus on paljon sekavampaa ja ei niin koherenttia. Todellisuutta pystyy harvemmin käsittelemään perinteisen draaman kaaren kautta, jossa on alku, keskikohta ja loppu, Vehkoo sanoo.

Vehkoon mukaan todellisuus on paljon sotkuisempaa. Hänen mielestään asioita on helpompi käsitellä tarinan muodossa.

Vehkoon mielestä tarinamuoto on hiipinyt myös uutisiin, sillä kompleksisen maailman saa jäsenneltyä lukijalle helpommin tarinan keinoin.

"Haluamme uskoa maailmankuvaamme sopiviin asioihin"

Valeuutiset käsitetään usein voittoa tavoitteleviksi huijausuutisiksi, poliittisesti virittäytyneiksi väärän tiedon jakokanaviksi tai vaikka salaliittoteorioiden levittämisalustaksi. Valeuutisten tarkoitus on harhauttaa lukija uskomaan valeuutinen todeksi joko taloudellisista tai poliittisista syistä.

Näiden rinnalle syntyneet positiiviset valeuutiset hämmentävät. Miksi niitä edes kirjoitetaan, jos ne lähtökohtaisesti eivät tähtää taloudelliseen tai poliittiseen hyötyyn?

– Valeuutiset pohjautuvat vahvistusharhaan, eli uskomme sellaiset asiat, jotka haluamme uskoa ja jotka sopivat maailmankuvaamme. Jos haluamme uskoa, että koronapandemialla on myös positiivisia vaikutuksia esimerkiksi luontoon ja ilmastoon, silloin haluamme uskoa siihen, että delfiinit polskivat Venetsian kanaaleissa, Vehkoo kiteyttää.

Johanna Vehkoo vierailee Takaisin Pasilaan -podcastissa perkaamassa toimivan valeuutisen anatomiaa. Jaksossa puretaan atomeiksi yksi poliittisesti latautunut, yksi positiivinen ja yksi huijausvaleuutinen. Kuuntele koko juttu Yle Areenasta!

Lue lisää: Johanna Vehkoon Valheenpaljastaja-sarjassa käsitellään harhaanjohtavaa tietoa ja valeuutisia

Keskustelu on avoinna 9.9. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi