Kuudetta vuotta käytössä oleva uusi metsälaki purki hakkuurajoitukset ja heikensi metsänuudistamisen valvontaa merkittävästi.
Savukosken Ruuvaojalla Lapissa on näyttävä, yhteensä sadan hehtaarin avohakkuukokonaisuus. Reippaan hakkuun on mahdollistanut vuonna 2014 valmistunut metsälain uudistus. Lakiremontilla kumottiin hakattavien puiden läpimitan minimivaatimus ja valvontabyrokratiaa.
Vanha laki olisi sallinut Ruuvaojalla hakata vain puolet puista, nuorimmat puut olisi pitänyt jättää kasvamaan. Näin sanoo Suomen Metsäkeskuksen metsäneuvoja Heikki Okkonen, joka valvoo metsälain noudattamista Savukoskella, Sallassa ja Pelkosenniemellä.
– Tämä uusi metsälaki mahdollistaa, että kaikki metsät voi hakata sileäksi kunhan huolehtii siitä uudistamisesta, sanoo Okkonen.
Raportti: metsien uudistaminen viivästynyt
Vuoden 2014 metsälain vaikutuksia metsäluontoon on seurattu maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarakeskukselta tilaamassa selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun). Senkin mukaan metsien uudistamisikä on laskenut.
Samassa raportissa todetaan myös se, että ero avohakatussa ja viljellyssä metsäpinta-alassa on kasvanut viime vuosina metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Ennen metsälain uudistusta uudistuspinta-ala oli noin kymmenen prosenttia pienempi kuin avohakattu ala, nyt ero on noin 20 prosenttia.
Ministeriön mukaan viljelyn kattavuutta onkin syytä seurata tulevina vuosina.
Ruuvaojan hakkuuaukealla toistaiseksi kaikki on metsälain vaatimassa kunnossa.
Määräaikaa pari vuotta sitten tehdyn avohakkuun puuston uudistamiseen on jäljellä vuoden verran. Alueella näkyvät myös uudistustyöstä kertovat äestyksen jäljet, kivennäismaa on käännelty näkyville. Okkosen mukaan siemenetkin voi olla kylvetty äestyksen yhteydessä, vaikka männyntaimia ei vielä näykään.
Uudistamisen valvonta lähes mahdotonta
Okkonen ei arvostele uuden metsälain lisäämää metsänomistajan vapautta hakkuisiin. Huoli koskee uudistamisen valvontaa. Lakiuudistus nimittäin poisti metsänomistajilta velvollisuuden ilmoittaa metsänuudistamisesta ja tämä huolestuttaa valvojia.
– Lainvalvonta nimenomaan uudistamisen osalta on vaikeutunut huomattavasti. Käytännössä meidän on mahdotonta valvoa metsän uudistamista kattavasti. Aiemmin oikeastaan joka ikinen aukko oli tiedossa, milloin ne on hakattu ja mihin mennessä ne pitää viljellä.
Maa- ja metsätalousministeriön tuottaman vaikutusarvion mukaan ilmoitusvelvollisuuden poistaminen on keventänyt hallinnollista taakkaa, mikä oli yksi uudistuksen tavoite. Raportissa kuitenkin todetaan, että samalla metsävaratieto on käynyt epätarkemmaksi.
Okkosen mukaan ainoa keino valvoa uudistamisvelvoitteen noudattamista on analysoida satelliittikuvia. Se vie hänen mukaansa aikaa ja vaatii resursseja, joita on lain voimaantulon jälkeen vähennetty eikä lisätty.
Myös yksityismetsänomistajien edustaja, Sallan Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Hänninen pitää hyvänä metsänomistajien vapauden lisääntymistä uuden metsälain myötä. Vapauteen yhdistetty valvonnan puute muodostaa Hännisenkin mukaan merkittävän riskin talousmetsien tulevaisuuden tuotoille.
– Tavallaanhan se on hyvä, että metsänomistajalla on päätäntävalta. Hän voi hakata silloin sen metsän kun haluaa. Mutta sitten uudistamisvelvoitteiden pitäisi olla tiukempia, että vajaatuottoisia metsiä ei pääsisi syntymään. Nyt voi olla niin, että hakataan ja uudistamistyöt jää sitten kokonaan tekemättä, Hänninen sanoo.
Uuden metsälain myötä yhä nuorempaa metsää hakataan Lapissa. Nuori puu on ohutta ja siitä saatava hinta heikompi kuin järeämmän metsän tuotto.
Metsän uudistaminen avohakkuun jälkeen maksaa Lapissa 300–800 euroa hehtaarilta riippumatta siitä onko realisoitu tuottoisampaa paksua vai huonotuottoisempaa ohutta puustoa. Nuoren metsän myyntitulosta leijonanosa voi mennä uudistamisvelvoitteen täyttämiseen.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Lue myös: