1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsät

Hakatut metsät uhkaavat jäädä hoitamatta, koska uudistamisvelvoitetta on lakimuutoksen myötä vaikea valvoa

Kokeneen metsäneuvojan mielestä uusi laki voi johtaa talousmetsien tuotennon vähenemiseen ja vajaatuottoisten metsien syntyyn.

metsät
Hakkuu Savukosken Ruuvaojalla ilmasta kuvattuna
Tältä näyttää laaja avohakkuu Savukosken Ruuvaojalla.Antti Mikkola / Yle

Kuudetta vuotta käytössä oleva uusi metsälaki purki hakkuurajoitukset ja heikensi metsänuudistamisen valvontaa merkittävästi.

Savukosken Ruuvaojalla Lapissa on näyttävä, yhteensä sadan hehtaarin avohakkuukokonaisuus. Reippaan hakkuun on mahdollistanut vuonna 2014 valmistunut metsälain uudistus. Lakiremontilla kumottiin hakattavien puiden läpimitan minimivaatimus ja valvontabyrokratiaa.

Vanha laki olisi sallinut Ruuvaojalla hakata vain puolet puista, nuorimmat puut olisi pitänyt jättää kasvamaan. Näin sanoo Suomen Metsäkeskuksen metsäneuvoja Heikki Okkonen, joka valvoo metsälain noudattamista Savukoskella, Sallassa ja Pelkosenniemellä.

– Tämä uusi metsälaki mahdollistaa, että kaikki metsät voi hakata sileäksi kunhan huolehtii siitä uudistamisesta, sanoo Okkonen.

Metsäkeskusken metsäneuvoja Heikki Okkonen Savukoskella
Metsäneuvoja Heikki Okkosen mielestä uusi metsälaki teki metsänuudistusten valvomisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta.Antti Mikkola / Yle

Raportti: metsien uudistaminen viivästynyt

Vuoden 2014 metsälain vaikutuksia metsäluontoon on seurattu maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarakeskukselta tilaamassa selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun). Senkin mukaan metsien uudistamisikä on laskenut.

Samassa raportissa todetaan myös se, että ero avohakatussa ja viljellyssä metsäpinta-alassa on kasvanut viime vuosina metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Ennen metsälain uudistusta uudistuspinta-ala oli noin kymmenen prosenttia pienempi kuin avohakattu ala, nyt ero on noin 20 prosenttia.

Ministeriön mukaan viljelyn kattavuutta onkin syytä seurata tulevina vuosina.

Hakkuu Savukosken Ruuvaojalla
Ruuvaojan hakkuuaukoilla asiat ovat metsälain edellyttämällä tolalla.Antti Mikkola / Yle

Ruuvaojan hakkuuaukealla toistaiseksi kaikki on metsälain vaatimassa kunnossa.

Määräaikaa pari vuotta sitten tehdyn avohakkuun puuston uudistamiseen on jäljellä vuoden verran. Alueella näkyvät myös uudistustyöstä kertovat äestyksen jäljet, kivennäismaa on käännelty näkyville. Okkosen mukaan siemenetkin voi olla kylvetty äestyksen yhteydessä, vaikka männyntaimia ei vielä näykään.

Lue lisää: Metsälain muutos vähensi luonnon monimuotoisuutta – WWF: jopa 30 000 hehtaaria jäi vaille lain suojaa

Uudistamisen valvonta lähes mahdotonta

Okkonen ei arvostele uuden metsälain lisäämää metsänomistajan vapautta hakkuisiin. Huoli koskee uudistamisen valvontaa. Lakiuudistus nimittäin poisti metsänomistajilta velvollisuuden ilmoittaa metsänuudistamisesta ja tämä huolestuttaa valvojia.

– Lainvalvonta nimenomaan uudistamisen osalta on vaikeutunut huomattavasti. Käytännössä meidän on mahdotonta valvoa metsän uudistamista kattavasti. Aiemmin oikeastaan joka ikinen aukko oli tiedossa, milloin ne on hakattu ja mihin mennessä ne pitää viljellä.

Maa- ja metsätalousministeriön tuottaman vaikutusarvion mukaan ilmoitusvelvollisuuden poistaminen on keventänyt hallinnollista taakkaa, mikä oli yksi uudistuksen tavoite. Raportissa kuitenkin todetaan, että samalla metsävaratieto on käynyt epätarkemmaksi.

Okkosen mukaan ainoa keino valvoa uudistamisvelvoitteen noudattamista on analysoida satelliittikuvia. Se vie hänen mukaansa aikaa ja vaatii resursseja, joita on lain voimaantulon jälkeen vähennetty eikä lisätty.

Hakkuu Savukosken Ruuvaojalla ilmasta kuvattuna
Yhteensä sadan hehtaarin hakkuuaukeat Savukosken Ruuvaojalla on mahdollistanut nykyinen metsälaki. Oikealla virtaa Kemijoki. Antti Mikkola / Yle

Myös yksityismetsänomistajien edustaja, Sallan Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Hänninen pitää hyvänä metsänomistajien vapauden lisääntymistä uuden metsälain myötä. Vapauteen yhdistetty valvonnan puute muodostaa Hännisenkin mukaan merkittävän riskin talousmetsien tulevaisuuden tuotoille.

– Tavallaanhan se on hyvä, että metsänomistajalla on päätäntävalta. Hän voi hakata silloin sen metsän kun haluaa. Mutta sitten uudistamisvelvoitteiden pitäisi olla tiukempia, että vajaatuottoisia metsiä ei pääsisi syntymään. Nyt voi olla niin, että hakataan ja uudistamistyöt jää sitten kokonaan tekemättä, Hänninen sanoo.

Uuden metsälain myötä yhä nuorempaa metsää hakataan Lapissa. Nuori puu on ohutta ja siitä saatava hinta heikompi kuin järeämmän metsän tuotto.

Metsän uudistaminen avohakkuun jälkeen maksaa Lapissa 300–800 euroa hehtaarilta riippumatta siitä onko realisoitu tuottoisampaa paksua vai huonotuottoisempaa ohutta puustoa. Nuoren metsän myyntitulosta leijonanosa voi mennä uudistamisvelvoitteen täyttämiseen.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue myös:

Tehometsätalous loi Suomeen jättimäisen uuden hiilivaraston – lähes kaksinkertaisti Suomen puuvarat 50 vuodessa

Lue seuraavaksi