Mikä on kiistelty EU:n elvytysrahasto? Lue 7 kysymystä ja vastausta, miten rahasto rakennetaan ja miksi Suomen poliitikot riitelevät siitä

Hallitus ja oppositio väittelevät EU-rahoista eduskunnassa iltapäivällä.

Euroopan unioni
Sanna Marin Euroopan neuvostossa, oikealta Charles Michel, Angela Merkel, Sanna Marin ja Emmanuel Macron 17. heinäkuuta.
Pääministeri Sanna Marin osallistui heinäkuussa EU-huippukokoukseen, jossa päivien neuvotteluiden jälkeen saatiin sovittua elvytyspaketista.Chine Nouvelle / AOP

EU-maat hyväksyivät heinäkuussa jättimäisen elvytyspaketin, jollaista Euroopassa ei ole ennen tehty. Se on EU:n historiassa poikkeuksellinen: Eurooppa ottaa yhdessä 750 miljardin lainan markkinoilta, jakaa sen avustuksina ja lainoina jäsenmaille ja vastaa yhdessä, että velka maksetaan takaisin.

Aiemmin unioni ei ole rahoittanut toimintaansa velalla. Yhdessä otettu velka sitoo jäsenmaat entistä tiukemmin yhteen.

Tänään keskiviikkona asiasta väitellään ensi kertaa eduskunnan suuressa salissa, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) tuo asian keskusteltavaksi. Hallitus on puolustanut pakettia kiivaasti, perussuomalaiset taas on ottanut tavoitteekseen kaataa elvytysrahaston.

Myöhemmin syksyllä, kun paketti on saatu kirjoitettua laeiksi, eduskunta päättää, hyväksyykö se elvytysrahaston.

Kokosimme seitsemän kysymystä ja vastausta, miten rahasto toimii ja miten siitä päätetään.

1. Mikä elvytysrahastosta ainakin kannattaa tietää?

Olennaista:

Elvytyspaketti on 750 miljardin euron rahapotti, josta unioni aikoo jakaa avustuksia ja lainaa jäsenmaille. Rahat lainataan pankeilta ja rahoituslaitoksilta, ja lainan ottaa EU-komissio. Kaikki EU-maat sitoutuvat maksamaan takaisin osuutensa velasta.

Rahalla päättäjät yrittävät saada EU-maiden talouskasvun taas vauhtiin koronakriisin jälkeen.

Potista avustuksia jäsenmaille on yhteensä 390 miljardia, lainoja on 360 miljardia. EU-maiden yhdessä päättämän linjan mukaan jäsenmaat sijoittavat rahat investointeihin, jotka työllistävät sekä edistävät ilmastopäästöjen vähentämistä ja digitaalisuuteen siirtymistä.

Tarkemmin:

750 miljardin elpymispaketti jakautuu kahteen kokonaisuuteen (siirryt toiseen palveluun): avustuksiin ja lainoihin.

Paketti jakautuu myös kahtia myös jakokriteerien ja päätöksenteon kannalta: suurin kokonaisuus on elpymis- ja palautumistukiväline, yhteensä 672,5 miljardia, mikä sisältää lainat ja valtaosan avustuksia. Tämän kokonaisuuden teknisistä yksityiskohdista neuvottelevat jäsenmaat keskenään, ja hyväksymisestä päättää kukin jäsenmaa.

Toinen on rahastojen kokonaisuus. 77,5 miljardia avustuksia, jaetaan rahastojen kautta. Näissä rahat jaetaan jokaisessa erikseen määritellyin perustein, joista neuvottelevat EU-parlamentti ja jäsenmaat.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2. Kuinka paljon Suomi saa rahaa, ja kuinka paljon Suomen on maksettava?

Olennaista:

Heinäkuussa kaikkien EU-maiden johtajat sopivat Brysselissä jäsenmaiden saamisista ja maksettavista.

Suomi voi saada elvytyspaketista kaikkiaan 3,2 miljardia euroa avustuksia. Suomen on maksettava EU:n lainasta takaisin 6,6 miljardia.

Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska EU:n päättämät kriteerit avustusten jakamisesta maiden kesken eivät suosi Suomea.

Kun maat vastaavat lainasta yhdessä, sekin riski on olemassa, että joku jättää omat lainanlyhennyksensä maksamatta. Jos näin kävisi, Suomen jäsenmaksu tällaisena vuonna voi kaksinkertaistua.

Tarkemmin:

Unioni on asettanut rahan jakamiselle kriteereitä ja ehtoja.

EU-johtajat ovat sopineet, että rahaa jaetaan enemmän maille, joissa on suuri väestö, joissa työttömyys on pitkään ollut korkealla tai jotka ovat muita köyhempiä. Tämä suosii esimerkiksi Italiaa ja Puolaa.

Osa rahoista jaetaan sillä perusteella, paljonko bruttokansantuote supistuu vuosina 2020–2021, jolloin koronakriisin vaikutukset näkyvät.

Rahoitettavien investointien on edistettävä työllisyyttä, vähennettävä hiilidioksidipäästöjä tai edistettävä digitaloutta.

Elpymis- ja palautumistukivälineen kautta Suomelle voidaan maksaa 2,5 miljardia euroa, ja näissä ehtona on esimerkiksi, että Suomi noudattaa komission maakohtaisia suosituksia (siirryt toiseen palveluun). Ne ovat komission kunkin maan taloudenpidolle räätälöimiä ohjeita.

Muiden rahastojen kautta Suomi voi saada arviolta 0,7 miljardia euroa esimerkiksi maaseudun kehittämiseen ja siirtymiseen pois fossiilisista polttoaineista.

3. Mitä mieltä Suomi on tähän asti ollut elvytysrahastosta?

Olennaista:

Suomen hallitus on neuvotellut rahastosta muiden EU-maiden kanssa ja hyväksynyt poliittisen sovun heinäkuussa. Suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta ja useat muut valiokunnat ovat ottaneet kantaa suunnitelmiin.

Suomi on suhtautunut rahastoon myönteisesti, koska Suomen talous on riippuvainen muiden EU-maiden taloudesta. Huolissaan Suomi on ollut siitä, ettei Suomi joutuisi maksamaan, jos joku jättää velkansa hoitamatta.

Tarkemmin:

Suomi olisi halunnut, että rahasto olisi ollut kooltaan pienempi. Neuvotteluissa Suomi toivoi, että rahastosta jaettaisiin enemmän lainoja ja suoria avustuksia olisi vähemmän. Avustusten ja lainojen suhde muuttuikin neuvotteluissa niin, että avustusten määrä väheni ja lainojen kasvoi.

Perustuslakivaliokunta on suhtautunut epäillen siihen, onko elvytyspaketti EU:n omien lakien eli perussopimusten mukainen. Aiemmin on tulkittu, että EU ei voi ottaa yhteistä lainaa. Valiokunta on vaatinut, että hallitus selvittää ja sopii tarkasti, kuinka paljon Suomi joutuu enimmillään maksamaan muiden vastuulla olevista lainoista.

4. Vieläkö elvytysrahastoa voidaan muuttaa vai joko kaikki on sovittu?

Olennaista:

Suuria linjoja paketista ei enää muuteta. Sen sijaan yksityiskohtia on sopimatta.

Elvytyspaketista on sovittu periaatetasolla. Tärkeä asia on kuitenkin vielä tekemättä: jokaisen maan pitää hyväksyä lait, joilla paketista päätetään.

Ison, yli 600 miljardin euron laina- ja avustuskokonaisuuden hyväksymisestä päättää kukin maa omalta osaltaan. Pienemmistä rahastoista taas päättävät EU-maat ja Euroopan parlamentti yhdessä.

Tarkemmin:

Poliittisen sovun löytäminen ei ollut helppoa, vaan siihen tarvittiin heinäkuun huippukokouksessa useiden päivien neuvottelut. Siksi suuria linjoja ei enää muuteta.

EU-huippukokous Brysselissä heinäkuussa 2020.
Perjantaina 17. heinäkuuta alkaneita neuvotteluita on kuvattu vaikeiksi. Kuvassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron valkoisessa kasvomaskissa Brysselissä 20. heinäkuuta 2020. Francisco Seco / Epa

Kun lainsäädäntöehdotukset EU-asetuksia varten ovat valmiit, niitä käsitellään jäsenmaissa ja maiden virkamiehet neuvottelevat niistä.

Parlamentti ja EU-jäsenmaat neuvottelevat ja päättävät yhdessä osasta asetuksia. Näissä neuvotteluissa jäsenmaita edustaa puheenjohtajamaa, joka on tällä hetkellä Saksa. Parlamentilla on esimerkiksi ollut tiukka kanta siihen, että maan on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta saadakseen rahaa. Siksi neuvottelut voivat olla vaikeita.

5. Ketkä Suomessa päättävät, hyväksytäänkö elvytysrahasto?

Olennaista:

Suomessa ratkaisun tekee lopulta eduskunta täysistunnossaan. Se päättää, hyväksyykö vai hylkääkö Suomi elpymisvälineen rahoitusmallin ja unionin lainanoton

Päätöstä valmistelevat valiokunnat, ja perustuslakivaliokunnan kanta vaikuttaa siihen, kuinka suuren enemmistön hyväksyminen vaatii.

Muiden rahastojen lakiluonnoksia käsittelevät valiokunnat, mutta niistä asetukset syntyvät EU-tasolla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (vas.) ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa
Ville Tavio ja Jussi Halla-aho kuvattiin perussuomalaisen eduskuntaryhmän kesäkokoksessa Turussa elokuussa. Heidän tavoitteensa on kaataa koko elvytyspaketti.Roni Rekomaa

Tarkemmin:

Suomessa asia tulee eduskunnan käsittelyyn. Päätös on niin sanottu omien varojen päätös; siinä ratkaistaan, hyväksyykö Suomi EU-budjetin, eri maiden maksuosuudet ja sen miten budjetti muuten rahoitetaan.

Asian valmistelee valtiovarainvaliokunta, joka pyytää näkemyksiä muilta valiokunnilta, esimerkiksi perustuslakivaliokunnalta.

Perustuslakivaliokunta arvioi, onko esitys Suomen perustuslain mukainen. Samalla se päättää, kuinka suuri enemmistö tarvitaan, jotta Suomi hyväksyy budjetin ja elvytysrahaston sen osana.

Jos perustuslakivaliokunta tulkitsee, että päätös siirtää lisää toimivaltaa Suomelta EU:lle, päätöksen hyväksymiseen tarvitaan 2/3 enemmistö. Normaalisti hyväksymiseen riittää puolet äänistä.

6. Miksi Suomen hallitus haluaa panna suomalaisten rahoja EU-elvytykseen?

Olennaista:

Suomen talous on tiiviisti yhteydessä eurooppalaisiin talouksiin. Siksi Suomen talous ei voi elpyä, jos EU-maiden talous ei kasva. Jos esimerkiksi Italiassa tehtaat eivät investoi uusiin koneisiin, suomalaiset koneiden valmistajat eivät saa tilauksia.

Jos Suomi olisi saanut tahtonsa läpi, jotkut asiat paketissa olisivat toisin. Suomen hallitus on kuitenkin hyväksynyt yhteisen neuvottelutuloksen, ja siksi hallitus puolustaa sitä.

Tarkemmin:

Suomi on perinteisesti suhtautunut nihkeästi siihen, että se joutuu tukemaan muita EU-maita tai EU:n yhteisvastuu taloudesta kasvaa. Suomi on yleensä kannattanut sitä, että kukin vastaa itsestään.

Koronaviruksen aiheuttama taantuma ei kuitenkaan ole riippuvainen siitä, miten maat ovat hoitaneet kansantalouttaan.

Perinteisesti Suomi on liittoutunut neuvottelussa sellaisten maiden kanssa, jotka suhtautuvat nihkeästi yhteisvastuuseen. Yleensä tässä leirissä ollut Saksa oli kuitenkin toinen elvytysrahaston ideoijista. Suomen hallituksen kanta oli tiukkalinjalaisten ja elpymisvälineeseen suopeasti suhtautuvien välimaastossa.

7. Miksi oppositiossa pakettia vastustetaan ja kyseenalaistetaan?

Olennaista:

Oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat sitä mieltä, että EU rikkoo omia lakejaan perustamalla elvytysrahaston. Näiden puolueiden mielestä jokaisen maan on vastattava omasta taloudestaan ja omista veloistaan.

Perussuomalaisten mielestä ei ole tehokasta hankkia Suomelle reilun kolmen miljardin elvytysrahaa ja maksaa siitä yli kuusi miljardia.

Kokoomuksen kanta ei ole yhtä tiukka, mutta se on silti kriittinen. Kokoomus on perinteisesti EU-myönteinen puolue, mutta kokoomuksen mielestä hallitus ei onnistunut neuvotteluissa hyvin.

Tarkemmin:

Perussuomalaiset haluavat kaataa elvytyspaketin. He katsovat, että rahat valuvat suurten, valmiiksi velkaantuneiden maiden tueksi. Perussuomalaisten mielestä unioni rikkoo perussopimusta, jos se hyväksyy yhteisen velan ja avustukset.

Perussuomalaiset aikovat äänestää paketin kaatumisen puolesta. Ryhmän äänet eivät kuitenkaan riitä kaatamaan pakettia, ei myöskään PS:n ja kristillidemokraattien äänet yhdessä.

Kokoomus ei ole ilmoittanut, mitä se äänestyksessä tekee. Jos paketin hyväksymiseen tarvitaan 2/3 eduskunnan äänistä, kokoomuksen kanta todennäköisesti ratkaisee.

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan klo 23.

Lue myös:

EU jakaa Suomelle kolme miljardia euroa elpymisrahaa – EK ja SAK tietävät jo, millaisiin hankkeisiin apumiljardit kannattaa suunnata

Pääministeri Sanna Marin EU:n elvytysrahastosta: "Voin selkä suorana sanoa, että onnistuimme neuvotteluissa hyvin"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

9.9.2020 klo 18.20 täydennetty kohdassa yksi elpymistukivälineen ja muiden rahastojen määritelmiä.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus