1. yle.fi
  2. Uutiset

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat lähes finanssikriisin tasoa – erityisen synkkää on Lapissa

Keväästä pk-yritysten lähiajan talousnäkymät ovat heikentyneet rajusti koronakriisin takia.

pienet ja keskisuuret yritykset
Tyhjä ravintola.
Pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet tuntuvasti keväästä. Koronakriisi on iskenyt lujaa ravintola-alalle. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Koronakriisi lähes pysäytti Suomen talouden, ja se on tuntunut myös poikkeuksellisella tavalla pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Pk-yrityksissä oli töissä toissa vuonna runsaat 610 000 henkilöä, ilmenee Suomen Yrittäjien keräämistä tiedoista. Silloin on laskettu yhteen 10–49 henkilöä ja 50–249 henkilöä työllistävien yritysten henkilöstömäärät. Vertailun vuoksi suuryrityksissä on töissä runsaat puoli miljoonaa henkilöä.

Poikkeukselliset ajat heijastuvat myös pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymiin. Keväästä yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet tuntuvasti. Suhdanteiden lähiajan näkymiä kuvaava saldoluku laski 20 yksikköä.

Pk-yritysten suhdannenäkymät
Samuli Huttunen / Yle

Odotukset liikevaihdosta miinuksella, mutta henkilöstöstä halutaan pitää kiinni

– Muutos on poikkeuksellisen suuri ja nopea. Viimeksi vastaavaa nähtiin finanssikriisin aikoihin. Tällä kertaa sukellus jäi onneksi hieman pienemmäksi kuin finanssikriisissä, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi.

Edellinen barometri julkistettiin varhain keväällä juuri ennen koronaviruksen leviämistä Suomeen. Silloin 17 prosenttia ennusti suhdanteisiin heikennystä ja parannusta 26 prosenttia.

Mutta koronakriisi muutti kaiken: pienistä ja keskisuurista yrityksistä noin kolmannes (32 prosenttia) arvioi suhdanteiden heikkenevän ja noin viidennes (21 prosenttia) paranevan seuraavan vuoden aikana.

Pk-yritysten suhdannenäkymät
Samuli Huttunen / Yle

– Koronakriisin vaikutukset yritysten ja toimialojen välillä ovat poikenneet toisistaan huomattavasti. Samalla kriisin seurauksia on pyritty lieventämään erilaisin politiikkatoimin. Kriisin vaikutukset ja yhä jatkuva epävarmuus näkyvät laajasti Pk-yritysbarometrin tuloksissa, mutta onneksi niissä näkyy myös uskoa tulevaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Myös odotukset liikevaihdon kasvusta heikkenevät, samoin investointinäkymät ovat aiempaa huomattavasti apeammat.

Liikevaihdon saldoluku on kaksi pykälää miinuksella ja se laski kevään kyselystä peräti 24 yksikköä.

– Tämä on poikkeuksellisen alhainen arvo, mutta tämäkin onneksi vielä hieman korkeampi kuin finanssikriisin aikana, Malinen sanoo.

Pk-yritykset arvioivat myös vähentävänsä investointeja paljon. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän yrityksiä, jotka aikovat vähentää investointejaan kuin niitä, jotka aikovat lisätä investointeja.

Nykyisen henkilöstömääränsä uskoo säilyttävänsä 70 prosenttia, mitä Malinen pitää myönteisenä.

Teollisuudessa, rakentamisessa, kaupan alalla ja palveluissa valtaosa yrityksistä ennakoi, että henkilöstön määrä pysyy ennallaan. Teollisuudessa tätä mieltä oli 61 prosenttia yrityksistä, rakentamisessa 66 prosenttia. Kaupassa ja palveluissa näkymät henkilöstön määristä olivat vielä paremmat.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Petri Malinen.
Yli puolet pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä, kyselystä ilmenee. Sitä selittää osin se, että pk-yritysten työntekijät ovat usein moniosaajia, joista työnantaja haluaa pitää kiinni, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Toni Määttä / Yle

Yritysten kassat ovat tiukilla

Koronakevään takia yritysten taloudelliset puskurit on käytetty ja kassatilanne heikentynyt voimakkaasti alkuvuodesta. Viimeksi kuluneen kolme kuukauden aikana noin joka viides yritys kertoi vaikeuksistaan hoitaa maksujaan.

Myös rahoituksen kysyntä lisääntyi. Noin kolmannes yrityksistä kertoi ottaneensa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta. Kevään barometrista luvut ovat nousseet 7 prosenttiyksikköä.

Rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Vain 5 prosenttia yrityksistä kertoo hakeneensa rahoitusta, mutta jääneensä ilman sitä, ilmenee kyselystä. Valtion erityisrahoittaja Finnvera lupaa yrityksille vielä lisää lainaa loppuvuonna.

– Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kriisin kaikissa vaiheissa ja talouden jälleenrakentamisessa. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita loppuvuonna myös omilla lainatuotteillaan, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Kaksi kertaa vuodessa tehtävässä barometrissa tarkastellaan pk-yritysten odotuksia suhdanteista ja kehityksestä, kasvusta ja uusiutumisesta, kansainvälistymisestä, investoinneista ja rahoitustilanteesta.

Lapin talvisesongin epävarmuus heijastuu kaikkialla

Eri alueilla näkymät lähimmän vuoden ajalle vaihtelevat melkoisesti. Synkimmät suhdanneodotukset ovat Lapissa, missä saldoluku on miinus 21, kun se koko maassa on miinus 10.

– Koronakriisi on barometrin tuloksien valossa iskenyt rajuimmin lappilaisyrityksiin ja epävarmuus talvisesongin toteutumisesta heijastuu useille toimialoille, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo toteaa.

Finnveran Lapin aluepäällikön Kari Tuomisen mukaan yritysten ahdinko näkyy myös rahoituksen käytössä: lainojen lyhennykset ovat hänen mukaansa jäissä erityisesti matkailualan yrityksissä. Tämä koskee niin pankkien kuin Finnverankin myöntämiä lainoja.

– Käyttöpääomarahoitusta on kyselyn ja meidän tilastojen mukaan myönnetty ennätysmäärä. Elokuun loppuun mennessä Finnvera on myöntänyt Lappiin rahoitusta 37 miljoonaa euroa, jossa on yli 100 prosentin kasvu edelliseen vuoteen, Tuominen sanoo.

Yritysten työllistämistarpeisiin heijastuvat Lapissa toisen aallon torjumisen takia tehdyt rajoitustoimet ja rajojen sulkeminen, Lapin yrittäjien tiedotteessa todetaan. Uhkana on yritysten kaatuminen ja työttömyyden raju kasvu.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Kyselyyn vastasi kesä- ja heinäkuun aikana 5100 yritystä.

Lue seuraavaksi