Selvitys: Suomen yläkouluissa on vähintään 4 000 oppilasta, joilla on paljon poissaoloja – ongelma pahentunut viime vuosina

Yläkoulujen henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan oppilaiden poissaolojen keskeisimmät syyt liittyvät psyykkisiin ongelmiin.

politiikka
Nuori nainen katsoo kännykkäänsä ikkunalaudalla.
Koulunkäyntiä haittaavat poissaolot voivat johtua esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelosta. Kuvituskuva. Tiina Jutila / Yle

Suomen yläkouluissa on vähintään 4 000 oppilasta, joiden poissaolot aiheuttavat suuria ongelmia heidän koulunkäynnilleen, arvioidaan Opetushallituksen julkistamassa selvityksessä.

Ongelmat ovat niin suuria, että voidaan puhua koulua käymättömistä oppilaista. Osuus vastaa noin 2–3 prosenttia kaikista Manner-Suomen 7.–9.-luokkalaisista oppilaista.

Ongelmalliset poissaolot ovat myös lisääntyneet viime vuosina, arvioivat kyselyyn vastanneet yläkoulujen henkilökunnan edustajat.

Poissaolojen keskeisimmät syyt liittyivät oppilaan psyykkisiin ongelmiin, sekoittuneeseen vuorokausirytmiin ja siihen, että koulun sosiaaliset tilanteet ahdistavat oppilasta.

Ongelmalliset poissaolot olivat kestäneet monella pitkään. Selvityksen mukaan tyypillinen ongelmallisten koulupoissaolojen kesto oli yli kaksi vuotta. Poissaolot ovat näissä tapauksissa vaikeuttaneet oppilaan koulunkäyntiä siten, että koulun on täytynyt tehdä erityisjärjestelyjä.

Opetushallituksen opetusneuvos Pirjo Koivula pitää selvityksen tietoja huolestuttavina.

– Meillä on ollut aikaisemminkin tuntuma siitä, että ongelmalliset poissaolot lisääntyvät, mutta asiaa ei ole aiemmin kartoitettu. Olemme saaneet tilastotietoja lähinnä niistä oppilaista, jotka ovat laiminlyöneet koulunkäyntinsä kokonaan, Koivula sanoo.

Poissaolojen lisääntyminen huolestuttaa Koivulaa, sillä ne linkittyvät moniin muihin ongelmiin.

Lyhyellä aikavälillä poissaolot heikentävät oppimistuloksia. Pitkällä aikavälillä kasautuvat poissaolot taas voivat johtaa koulupudokkuuteen, joka on yhteydessä muun muassa aikuisuuden työllistymis-, talous- ja terveysongelmiin.

– Jatkuvat poissaolot tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi, Koivula sanoo.

Puuttuminen poissaoloihin vaihtelee kunnasta ja koulusta toiseen

Selvityksen mukaan koulujen henkilökunta toivoisi erityisesti yhteistyön parantamista sosiaalitoimen ja nuorisopsykiatrian kaltaisten koulun ulkopuolisten palvelujen kanssa ja lisäresursseja koulua käymättömien oppilaiden auttamiseen.

Mahdollisuudet puuttua poissaoloihin ovat hyvin erilaiset eri paikkakunnilla ja eri kouluissa.

– Kuntien toimintamallit poissaoloihin puuttumisessa vaihtelevat tai niitä ei ole ollenkaan. Oppilaan tarvitsema tuki usein koulun ja sote-palveluiden yhteistyötä. Siihen tarvittaisiin monin paikoin lisäohjeita ja uusia toimintamalleja, Koivula sanoo.

Koivulan mukaan Opetushallitus on käynyt alustavia keskusteluja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa kansallisen ohjeistuksen laatimisesta poissaoloihin puuttumiseksi.

Kyselyyn vastasi yhteensä 465 yläkoulujen henkilöstön edustajaa eri puolilta Suomea. Ammattiryhmien joukossa oli esimerkiksi erityisopettajia, rehtoreita, opinto-ohjaajia ja kuraattoreita.

Kysely toteutettiin lukuvuonna 2019-2020 ennen koronatilanteen aiheuttamia poikkeusjärjestelyjä.

Koronatilanteen aiheuttamista vaikutuksista oppilaisiin ei ole vielä kattavia selvityksiä, mutta Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston touko-kesäkuussa tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan kahdeksalla prosentilla opettajista oli yksittäisiä oppilaita, joita opettaja ei onnistunut tavoittamaan kevään poikkeusolojen aikana.

Lisää aiheesta:

Lastensuojeluilmoituksia ja punaisia Wilma-merkintöjä – monet erityislapset jääneet ilman tukitoimia etäkoulun vuoksi