"Ehkä hänellä oli vähän neron taakkaa" – Matti Johannes Koivu, Jarkko Martikainen ja Paleface tunsivat itsensä oppipojiksi Vexi Salmen rinnalla

Vexi Salmen mittava elämäntyö on vaikuttanut monen nuoremman lauluntekijän työhön.

kulttuuri
Mies puolipitkissä hiuksissa ja harmaassa flanellipaidassa katsoo mietteliäästi sivulle, hänen kätensä ovat yhteen painettuna hänen edessään. Miehen kasvot heijastuvat kuvan suurennettuina ja haaleampana hänen kasvojensa edessä.
Levyllisen Irwinin kappaleita versioinut Matti Johannes Koivu tuo tulkinnoissaan esille melankolian iloisten rallien takana. Nelli Kenttä / YleX

Hämeenlinnalaistaustainen muusikko Matti Johannes Koivu, 39, on nuoremman polven sanoittajamestareita. Hän on laulaja-lauluntekijä, joka tuli tunnetuksi levyttäessään Irwinin kappaleita. Ennen levyn tekoa Koivu halusi siunauksen laulujen tekijältä Vexi Salmelta. Soittaminen sanoittajalegendalle jännitti nuorta muusikkoa.

– Vexi Salmi nauroi puhelimen toisessa päässä hersyvästi ja sanoi, että ”en minä voi sitä estääkään”, muistelee Koivu.

Koivun mukaan Vexi Salmi oli lämmin, huumorintajuinen ja todella kannustava mies.

Syksyllä 2012 Matti Johannes Koivu esiintyi Vexi Salmen 70-vuotisjuhlakonsertissa Helsingin Juhlaviikoilla. Koko kansan rakastamat iskelmät ja rallit raikasivat Huvilateltassa muun muassa Tuomari Nurmion, Marion Rungin ja Jonna Tervomaan esittäminä.

Matti Johannes Koivu tulkitsi kappaleen Katson sineen taivaan ja Salmi seisoi lavan reunalla kuuntelemassa.

– Jälkeenpäin hän sanoi, ”levylle vaan, se oli hyvä versio”. Ajattelin, että onpa kiva juttu. Minulle tämän kuuleminen oli tosi tärkeää.

Vexi Salmen sanoitukset ovat Koivun mielestä herkkiä ja samaan aikaan konkreettisia.

– Tavallaan se ristiveto, mikä tästä tulee, tekee niistä älyttömän kauniita. Kun lauloin hänen kirjoittamiaan tekstejä yleisön edessä, ymmärsin millaisia ovat hyvät lauluntekstit ja mitä ne voivat merkitä ihmisille.

Kokonainen aikakausi suomalaisessa yhteiskunnassa on Koivun mukana sanoitettavissa Vexi Salmen lauluilla.

– Se on maailma, jossa on työmiehiä ja jossa joudutaan putkaan.

Viimeinen ilta M-studioilla
Vexi Salmen lauluja kuunnellessaan moni palaa aikaan, jolloin maailma tuntui selkeämmältä kuin nyt, Matti Johannes Koivu ajattelee.Joonas Josefsson / Yle

Silloin yhteiskunta oli Koivun mielestä hahmotettavissa selkeämmällä tavalla kuin nyt. Vexi Salmen lauluja kuullessaan moni suomalainen palaa mielessään silloin tuohon aikakauteen.

Kappaleista Koivulle itselleen ylitse muiden on Vain elämää. Jopa televisio-ohjelmalle nimen antanut laulu on kansanlaulumainen iskelmä, johon kiteytyy paljon asioita.

– Ei ole sellaista tilannetta, missä tätä laulua ei voisi soittaa.

"Noh, pitäisikö mun nyt itkeä vai?"

Rap-artisti Paleface, eli Karri Miettinen, 42, tapasi Vexi Salmen monta kertaa. Molemmat olivat asuneet kasvuvuosinaan Hämeenlinnassa, eli he olivat alkujaan pikkukaupungin poikia. Parhaiten tapaamisista Miettisen mieleen jäi muutama vuosi sitten kuvattu Yle Teeman tv-ohjelma, jossa etsittiin uutta kansallisaarretta.

Kuvaukset veivät räppärin Vexi Salmen olohuoneeseen (siirryt toiseen palveluun)Helsingin Punavuoreen. Sohvalla istuen Paleface esitti Salmen kirjoittaman tekstin Creedende Clearwater Revivalin kappaleeseen Have You Ever Seen the Rain.

Hetki oli koskettava. Miettisen mukaan ilmassa väreili sähköä, jopa kuvausryhmä oli liikuttunut esityksestä.

– Vedon jälkeen Vexi tokaisi tavoilleen uskollisesti uhmakkaana, että "noh, pitäisikö mun nyt itkeä, vai?"

Tuotteliaan työuran lisäksi Salmessa teki vaikutuksen etenkin tapa, jolla tämä huolehti perheestään.

– Hän oli lyhyelti yksinhuoltajaisä kahdelle silloin vielä reilusti alle kouluikäiselle pojalleen.

Paleface nojaamassa aitan seinään.
Karri Miettinen ja Vexi Salmi kohtasivat useasti kuvataidetapahtumissa. Miettinen myös soitti vanhemmalle kollegalleen aina välillä.Arttu Timonen / Yle

Miettisen mielestä oli kunnioitettavaa, kuinka suoraselkäisesti Vexi Salmi selvitti levy-yhtiönsä konkurssin. Kassu Halosen ja Kisu Järnströmin kanssa perustettu Oy Flamingo Music AB oli aluksi menestystarina, mutta ajautui konkurssiin 1990-luvun puolivälissä.

– Vexi otti firman velat hartioilleen ja maksoi ne pois. Sen jälkeen hän onnistui kokoamaan yhden Suomen suurimmista yksityisistä taidekokoelmista, minkä hän myöhemmin lahjoitti Hämeenlinnan taidemuseolle.

Salmella oli kulmikas luonne. Hän oli kärkäs ja haastoi mielellään keskustelukumppaninsa.

– Painiottelukaan ei ollut välttämättä kaukana, kun Vexin kanssa asioi baareissa. Kyllä hän oli aika kova luu. Ehkä hänellä oli vähän sellaista neron taakkaa.

Rehti jätkäpoika ja sivistynyt kosmopoliitti

Salmen luonteen ristiriitaisuus oli Miettisen mielestä kiehtovaa.

– Hän oli vähän semmoinen jätkäpoika ja samalla ehdottomasti kulttuurieliittiä. Mieletön taiteentuntija. Olohuoneessa istuessamme seinillä roikkui Reidar Särestöniemen ja Kalervo Palsan originaalitöitä.

Erityisesti Miettistä ja Salmea yhdisti kiinnostus suomen kieleen ja kriittinen näkökulma yhteiskuntaan. Miettinen löytää Salmen iskelmällisistä teksteistä paljon vahvoja kannaottoja. Esimerkiksi useissa Irwinin kappaleissa kriittisen tarkastelun kohteena oli maailma, jossa asioita mitataan vain rahassa.

– Hänessä oli katujätkän asennetta. Tietty uhmakkuus ja kuvia kumartelemattomuus ihan viimeisiin päiviin asti.

Vexi Salmi jätti Miettisen mielestä valtavan suuren jäljen suomalaiseen musiikkiin. Yli 8000 kappaletta sanoittaneen Salmen lyriikka on tanakasti Suomen eniten myytyjen levyjen listoilla. Hän oli iskelmämusiikin kuninkaita vielä 1990-luvulla.

– Vexin kappaleita löytyy, kun otat käteesi joululaulukirjan tai kuuntelet iskelmälistaa Spotifysta. Tiedosti sitä itse tai ei, niin lähes kaikki suomalaiset osaavat jonkin pätkän Salmen lyriikkaa.

Teksteissä puhuvat elämän kolhimat

Irwinin rallit olivat olennainen osa Jarkko Martikaisen, 49, lapsuuden ääniraitaa. Sittemmin YUP-yhtyeen keulakuvana ja soolouralla pitkään musiikkia tehnyt Martikainen kertoo, että lapsuudenkodissa soivat 1970-luvun iskelmät.

– Meillä oli halpa puuviiluinen Saloran levysoitin, missä oli myös radio. Salmen musiikki tuli ensin tutuksi radiosoiton kautta.

Myöhemmin punk-aikoina Martikaisen mieleen jäivät Maho Neitsyt -yhtyeen versiot Irwinin kappaleista.

– He soittivat keikoilla Irwiniä enemmänkin, mutta levylle asti päätyi kappale Ei tippa tapa.

Sanoituksista löytyy punkkareille tärkeitä elämänarvoja. Martikainen ei kutsuisi Salmea tai Hammarbergia esipunkkareiksi, mutta hän löytää tiettyjä yhtymäkohtia punk-kulttuuriin.

– Altavastaajuuden ajatus ja itsemääräysoikeuden korostaminen. Sekä ajoittainen hurlumhei-meininki, että mennään kapakkaan ja tarjotaan kaikille. Aamulla ihmetellään, että eihän mulla siihen varaa ollut.

Useiden Salmen huumorikappaleiden taustalta löytyy terävää yhteiskuntakritiikkiä ja traagisia elämäkohtaloita.

Jarkko Martikainen Magnusborgissa.
Vexi Salmen tapaan Jarkko Martikainen antaa omissa sanoituksissa mielellään äänen katujen miehille ja muille elämän kolhimille.Mårten Lampén / Yle

Salmen sanoituksista oiva esimerkki on Vippaa mulle viitonen. Siinä viitataan sotaveteraaneihin.

– Kun pervitiinin kyllästämät miehet saapuivat rintamalta siviiliin, osa heistä ei päässyt eroon riippuvuudesta. Sitten heitä heiteltiin pakkasessa kuin suuria jäisiä halkoja siltojen alta mustienmaijojen perään.

Tuottaessaan Trio Niskalaukauksen levyä Martikainen soitti Vexi Salmelle ja pyysi tätä tekemään tekstin yhteen levyn kappaleista. Yhtyeen laulaja-kitaristi Timo Rautiainen ihaili Salmea niin paljon, ettei hän jännitykseltään halunnut itse soittaa.

Sanoittajakonkarin tehokas työskentelytapa hämmästytti Martikaista.

– Vexi halusi kappaleesta yhden nuotin. Yritin tarjota demoa, mutta ei, sen piti olla yksi nuotti. Hän lupasi, että sen jälkeen sanoituksen tekemiseen menee tunti ja neljäkymmentäviisi minuuttia. En vieläkään tiedä vedättikö hän minua.

Myöhemmin molemmat olivat samana aamuna haastateltavana aamutelevisiossa. Lämpiössä he keskustelivat kuvataiteesta ja kirjallisuudesta. Martikainen kertoo olleensa oppipojan asemassa.

– En tiedä mitään kuvataiteesta. Luulin etukäteen, että Vexi tykkää renttuilla, mutta tämä käsitys hänestä oli aivan luutunut. Hänellä oli tavattoman laaja yleissivistys.

Suomen kieltä ei runnella

Salmen tapa kunnioittaa suomen kieltä on Martikaisen mukaan poikkeuksellinen. Sanoitukset ovat oivaltavia ja teksti kunnioittaa melodiaa hyvin tarkkaan. Martikainen on esittänyt televisiossa Hotelli Sointu -ohjelmassa Fredin tutuksi tekemän kappaleen Avaa sydämesi mulle.

– Erityisesti kertosäkeen alku "sillä ilmeisesti puhumalla avoimesti välillämme kaikki taas selviää" on huikea. Se on arkinen käyttölause, mutta samaan aikaan kieltä on käsitelty todella taitavasti.

Martikaisen mielestä Vexi Salmen elämäntyössä näkyy kirjoittamisen taito, joka oli enemmän kuin pelkkää käsityöläisyyttä. Valtava määrä kappaleita kertoo myös kovasta työmoraalista ja intohimosta työntekoon.

– Vexi Salmessa oli ikään kuin hiljainen ylpeys sisäänrakennettuna. Lyriikoissa näkyy rakkaus lajiin.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin klo 23:een asti.